Kotitaloudet elävät tilastojen mukaan kulutusjuhlan aikaa

Suomalainen kuluttaja on huomannut alhaisen korkotason siunauksellisuuden ja ottaa kaiken irti tilanteesta. Nyt otetaan velkaa ja pidetään kulutusjuhlia. Säästämisaste on pudonnut pitkän ajan keskiarvon, 2..3% tasolta nollaan ja muutos on tapahtunut muutamassa vuodessa. Kotitalouksien kulutus on noussut samassa suhteessa.

Kaikki kulutetaan eikä mitään laiteta säästöön siksi termi kulutusjuhla on paikallaan. Tieto näkyy tilastoista ja on tapahtunut tosiasia – elämme kulutusjuhlan aikaa siitäkin huolimatta että yleinen käsitys on erilainen. 

Tämän seurauksena kuluttajien velkaantuneisuus on noussut yli 120% tasolle käytettävissä olevista tuloista ja kasvaa edelleen.

Nuoret aikuiset säästävät

Edelleen on paljon säästäviä kansalaisia. Nuoret aikuiset, ikäluokat 25…45v, kasvattavat eniten varallisuuttaan ja heidän säästämisasteensa on merkittävä. Osa nuorten varallisuuden kasvusta johtuu toisin perinnöistä eikä varsinaisesta säästämisestä. Varakkaimmillaan ihminen on yleensä eläkeiässä, noin 70 vuotiaana.

Julkinen sektori tukee kuluttamista

Julkinen sektorikin viettää omaa kulutusjuhlaansa ottamalla juokseviin menoihinsa kiihtyvällä tahdilla velkaa joka vuosi. Valtion velka kasvaa vuonna 2016 noin 5,3Mrd€ verran. Valtion velanotossa on hienoista kasvua viime vuodesta eikä säästämistä tai edes velkaantumisen varsinaista hidastumista ole näiden lukujen valossa tapahtunut. Julkisesta velanotosta suuri osa kanavoituu tulonsiirtoina kansalaisille.

Julkisen kulutuksen rakenteessa on tapahtunut pieni muutos parempaan. Julkinen sektori on alkanut investoida infrastruktuuriin. Nyt tuolla julkisella rahalla saadaan todennäköisesti enemmän pysyvää positiivista aikaiseksi.

Yritykset eivät löydä tuottavia sijoituskohteita

Yritysten säästämisaste on sen sijaan alhaisista koroista huolimatta korkealla. Edes muutaman prosentin tuottotasoon yltäviä investointikohteita ei ole löytynyt ja varoja kertyy yritysten taseisiin.  Miksi näin on ja mikä pitäisi olla toisin jotta uutta teknologiaa kannattaisi ottaa käyttöön ja investoida työpaikkoihin? Tilastot eivät anna suoraa vastausta tähän kaikkein oleellisimpaan kysymykseen.

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia