Kriisivaihe alkanut pitkissä sykleissä?

Amerikkalaisten sosiolokien William Straussin ja Neil Howen mukaan kyse on noin ihmisiän kestävistä sykleistä, jotka voidaan jakaa neljään eri osaan. Käyn lyhyesti läpi eri ajat. Huomioitavaa Howen ja Straussin mukaan on se että aikakaudet esiintyvät samassa järjestyksessä vaikka poikkeuksia on ollutkin. Syklit voivat poiketa maittain, mutta länsimaat kulkevat pitkälti samaan tahtiin. Lähteenä olen käyttänyt Straussin ja Howen kirjaa The fourth turning:

 

 

Howe ja Strauss kutsuvat eri aikakausia eri nimillä ja he kutsuvat näitä neljää eri aikakautta käännöksiksi. Olen yrittänyt kääntää näitä nimityksiä Suomeksi, mutta koska kyseessä ei ole mitenkään yksiselitteiset asiat niin käännökseni saattavat olla surkeita, mutta yrittäkää kestää.

 

  1. Aikakausi on huippu (High). Instituutiot vahvistuvat ja yksilöllisyys heikentyy. Aikakautena uusi hallinto vahvistuu ja vanhat hajoavat. Edellinen huippu länsimaissa oli toisen maailmansodan jälkeiset noin pari vuosikymmentä länsimaissa.

  2. Aikakausi on herätys (Awakening) Herätys on hengellisen heräämisen aika. Tämä aikakausi oli länsimaissa 60-luvun puolestavälistä 80-luvun alkuun

  3. Aikakausi on purkautuminen (Unraveling). Masentunut aikakausi. Yksilöllisyys vahvistuu ja insituutioiden rooli heikentyy. Tämä aikakausi alkoi 80-luvun alussa ja mitä ilmeisemmin loppui finanssikriisiin vuosille 2007-2009.

  4. Aikakausi on Kriisi(Crisis). joka on ehkä nyt menossa ja jatkuu jonnekin 2020-luvulle. Edellinen kriisi koettiin 1929-vuoden pörssiromahduksesta toisen maailmansodan loppuun kestäneellä ajanjaksolla.

Amerikkalaisten sosiolokien William Straussin ja Neil Howen mukaan kyse on noin ihmisiän kestävistä sykleistä, jotka voidaan jakaa neljään eri osaan. Käyn lyhyesti läpi eri ajat. Huomioitavaa Howen ja Straussin mukaan on se että aikakaudet esiintyvät samassa järjestyksessä vaikka poikkeuksia on ollutkin. Syklit voivat poiketa maittain, mutta länsimaat kulkevat pitkälti samaan tahtiin. Lähteenä olen käyttänyt Straussin ja Howen kirjaa The fourth turning:

 

 

Howe ja Strauss kutsuvat eri aikakausia eri nimillä ja he kutsuvat näitä neljää eri aikakautta käännöksiksi. Olen yrittänyt kääntää näitä nimityksiä Suomeksi, mutta koska kyseessä ei ole mitenkään yksiselitteiset asiat niin käännökseni saattavat olla surkeita, mutta yrittäkää kestää.

 

  1. Aikakausi on huippu (High). Instituutiot vahvistuvat ja yksilöllisyys heikentyy. Aikakautena uusi hallinto vahvistuu ja vanhat hajoavat. Edellinen huippu länsimaissa oli toisen maailmansodan jälkeiset noin pari vuosikymmentä länsimaissa.

  2. Aikakausi on herätys (Awakening) Herätys on hengellisen heräämisen aika. Tämä aikakausi oli länsimaissa 60-luvun puolestavälistä 80-luvun alkuun

  3. Aikakausi on purkautuminen (Unraveling). Masentunut aikakausi. Yksilöllisyys vahvistuu ja insituutioiden rooli heikentyy. Tämä aikakausi alkoi 80-luvun alussa ja mitä ilmeisemmin loppui finanssikriisiin vuosille 2007-2009.

  4. Aikakausi on Kriisi(Crisis). joka on ehkä nyt menossa ja jatkuu jonnekin 2020-luvulle. Edellinen kriisi koettiin 1929-vuoden pörssiromahduksesta toisen maailmansodan loppuun kestäneellä ajanjaksolla.

 

Näkemykseni on, että syklit ovat todellisia ja kriisikausi on alkanut länsimaissa. Suomi meni pitkään Venäjän syklien mukaan, joten en tiedä tuleeko Suomi osallistumaan tähän. Toivon keskustelua siitä ovatko nämä syklit olemassa ja mikäli ovat niin missä ollaan menossa.

 

 

Kriisikausi kulkee suunnilleen seuraavalla tavalla:

Aikakausi alkaa katalyytillä. Viime kerralla se oli pörssiromahdus 1929. Pelottava tapahtuma saa aikaan muutoksia mielialoissa. Kun muutos on käynnistetty saavuttaa yhteiskunta muutoksen joka yhdistää ja uudelleenaktivoi siviilielämän. Uudelleenaktivoitu yhteiskunta menee kohti kliimaksia joka vahvistaa vanhan järjestyksen häviämisen ja uuden järjestyksen syntymisen. Kliimaksi huipentaa ratkaisun joka erottaa voittajat häviäjistä, ratkaisee isot kysymykset ja tuottaa uuden järjestyksen. Uusi järjestys voi olla hyvä tai huono asia.

Kriisikausi kestää yleensä 15-25 vuotta. Muutoksen käynnistyminen alkaa yhdestä viiteen vuoteen katalyytista. Kliimaksi yleensä tapahtuu 1-5 vuotta ennen aikakauden loppumista. Kaikki yhtäkkiset tapahtumat eivät aiheuta muutosta ja näiden tunnistaminen on vaikeaa, sillä yksittäiset tapahtumat eivät ole niin olennaisia kuin se miten yhteiskunta niihin suhtautuu. Jotkut pitävät 2007-vuoden finanssikriisiä katalyyttina, mutta yhtä hyvin se voi olla jokin toinen tapahtuma tai monien tapahtumien sarja, joten tarkkaa määrittelyä kriisin alkamisesta on mahdotonta löytää sillä aikakaudella kun se on alkanut.

Muutoksen käynnistyttyä yhteiskunta määrittelee itsensä uudelleen meneillä olevan ajan mukaan. Ihmiset alkavat enemmän kiinnittämään huomiota instituutioiden vahvistamiseen ja hylkimään niitä jotka eivät hyväksy ryhmäpainetta vaan uskovat enemmän itseensä. Tämä voi näkyä rikkaiden paheksumisena ja heidän omaisuutensa tuhoamisena. Ihmisten tavat alkavat muistuttamaan enemmän vanhoja ja kulttuuria hyväksikäytetään jotta vahvistettaisiin hyväksyttävää käytöstä.

Siviilielämän mahdollistaessa hyveet, uudet uhkat ja niihin reagoiminen saa vallan. Ongelmien väheksymisen sijaan niitä liioitellaan. Ongelmia kiihdytetään ratkaisujen tuottamisen sijaan. Instituutiot valjastetaan yhteiskunnan selviytymiseen johtajien toimesta. Sosiaalisten ongelmien ratkaisuun tehdään yksinkertaisia, mutta vaativia ratkaisuja. Kriisin aikana ongelmien ratkaisut ovat huonosti suunniteltuja eivätkä toimi halutulla tavalla vaan luovat suurempia ongelmia. Kriisien aikana johtaminen on surkeata, mutta kansalaiset luottavat johtajiinsa ilman kriittistä ajattelua.

Ihmisten yksityiselämä muuttuu samanlaiseksi kuin kuvitelma ihmisten hyveistä eikä sooloilua sallita. Yksinajattelijoita sorretaan ja omaehtoisesta käytöksestä rangaistaan. Perheen rooli yhteiskunnassa kasvaa ja sosiaalinen ajatusten jakaminen saa uusia ulottuvuuksia. Yhteistyö tapahtuu selviytymisen eikä reiluuden perusteella. Todennäköisesti jotkut joutuvat uhraamaan yhteisen hyvän vuoksi enemmän. Tämä voi johtaa työnteon jakautumiseen iän ja sukupuolen mukaan mikä on normaalia, varsinkin sodissa. Lapsia suojellaan ennen aikuisia ja naisia suojellaan ennen miehiä. Kriisiä ratkaistaessa ennen kriisiaikaa tehdyillä lupauksilla, kuten tulevilla eläkkeillä ei kriisiä ratkaistaessa ole arvoa.

Ratkaisua lähestyttäessä kansan rooli on vahvimmillaan.Yksityisen raivon muuttuessa kollektiiviseksi raivoksi. Raivo kohdistuu usein ulkomaalaisiin ja johtaa protektionismin kasvuun. Sotien todennäköisyys kasvaa. Myös sisällissotien ja vallankumousten riski on suurimmillaan. Sotien syttyessä poliittiset johtajat arvioivat vihollisia enemmän moraalisin perustein, luopuakseen kompromisseista, saadakseen suuret ponnistelut sotilaallisten resurssien luomiseen, jotta voitaisiin saada aikaan mahdollisimman suurta tuhoa vastaleirissä sodan loppumista varten. Kriisin ratkaisu on ihmishistorian vastine todellisille luonnonmullistuksille. Tuho saa aikaan yhteiskunnan suuren muutoksen joka voi olla hyvä tai huono asia. Se voi myös olla molempia. Muutoksen suunta on täysin näkymättömissä edellisen aikakauden eli purkautumisen (unraveling) aikana.

 

Mietin näitä asioita viimeksi nelisen vuotta sitten tarkemmin. Silloin uskoin kriisin olevan valvontayhteiskunnan ja yksilönvapauksien välisten kannattajien välinen taistelu, jota käytäisiin ainakin osin elektronisen sodankäynnin välinein. Toinen vaihtoehto oli EU:n ja siitä eroon haluavien maiden välinen taistelu. Sanoisin näiden molempien arvauksien olevan vääriä. Nyt minulla ei ole aavistustakaan mitä ehkä tapahtuu, vaikka ISIS tekeekin terrorititekojaan kiihtyvään tahtiin. Voi olla, että tämä kriisi pahenee tai sitten ei. Toivoisinkin nyt valistuneita arvauksia niiltä, jotka uskovat meidän olevan syklin kriisivaiheessa tai tulossa siihen. Lisäksi haluan vielä mainita sen.

 

Toivottavasti saamme aikaan laadukasta keskustelua asiasta, koska jos olen tässä oikeassa niin se ei ole hyvä asia, joten toivottavasti olen väärässä.

-Tommi T

Related Posts

Sijoittaminen

Sijoittamisen teoria ja käytäntö

Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju on vuosien ajan kirjoittanut korostetun paljon säännöllisestä osakkeiden ostamisesta, allokaatiosta, osinkojen merkityksestä, korkoa korolle –efektistä ja osinkoa kasvattavista firmoista, osinkoaristokraateista.

Oksaharjun kunniaksi

Osakemarkkina suuntaa jo kohti taivaan sineä
Sijoittaminen

Nousumarkkinan vahva tuoksu

Näin tunnelmat ramppaavat markkinoiden ikuisessa vuoristoradassa. Kehotin marraskuun alussa jättämään hermoilun, vaikka Fed jyrähteli poikkeuksellisen haukkamaisesti inflaatiota vastaan.

Osakkeet olivat sukeltaneet ja konsensus odotti pulkkamäen jatkuvan.

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com