Kultaisen leikkauksen pörssijunassa

Kesädroppia odotellessa katselin, miten liukuvat keskiarvot suhtautuvat osakesalkun pitämiseen markkinoilla. Kaun on tilastoitu SP 500 –indeksin ja Euro Stoxx –indeksin liukuvien keskiarvojen liikkeitä ja niiden suhteita indeksiin. Optimaalinen kultainen leikkaus, jossa syntyy osto- tai myyntikehotus ovat noissa indekseissä hieman erilaiset. Kultaisen leikkauksen mukaan toimiminen johtaa ylituottoon eli indeksin selvään voittamiseen. Ostot ja myynnit eivät ajoitu syvimpään laaksoon tai korkeimmalle harjalle, mutta riittävän lähelle niitä. Tässä strategiassa katsotaan yksinkertaisesti onko syytä olla mukana osakkeissa vai painottaa käteistä.

Pidetään kotimainen seuranta yksinkertaisena ja otetaan liukuvat 200 p:n ja 60 p:n keskiarvojen leikkauspisteistä. Indeksinä käytän Omx Helsinki 25:tä ja aikajänteeksi otan  viisi vuotta. Kultaiset leikkaukset antavat sen verran suuret aallot, että osakkeissa ollaan joko kiinni 100%:lla tai kokonaan käteisellä. Markkinoilta oltaisiin poistuttu vuoden 2007 joulukuun puolivälissä ja tultu takaisin markkinoille vasta vuoden 2009 kesäkuun loppupuolella. Olisimme näin ollen olleet käteisellä indeksin laskettua n. 3 000 pisteestä n. 1 600 pisteeseen.

Tässä vaiheessa olisimme täyttäneet salkkumme osakkeilla ja poistuneet viime vuoden  kesäkuun 20. päivänä. Olisimme matkustaneet salkku täynnä osakkeita indeksin pistemäärän noustessa kyseisenä ajanjaksona 1 600 pisteestä 2 300 pisteeseen.  Tässä vaiheessa olisimme jälleen poistuneet asemalle odottelemaan seuraavaa ”Kultaisen leikkauksen” junaa.

Se tuli kuluvan vuoden maaliskuun alkupuolella, n. 5-6. päivinä indeksin ollessa n. 2 200 pisteessä. Pörssijuna töyssähtelee eteenpäin sahaavassa liikkeessä, markkinarouta on jättänyt jälkensä. Epävarmuutta on ilmassa, mutta kyydissä olisi istuttava, kunnes indektööri kuuluttaa seuraavan aseman nimen ja tajuamme, että se on juuri se asema, jonne on parasta tyhjentää osakesalkkumme.

Ymmärrettävästi matkan aikana hiukoo ja haluaisimme saada vähän tiuhempaan tahtiin välipalaa. Toinen hyvin paljon seuratta ”yksinkertainen ideksi” on Relative Strenth Index. Sen vertaaminen kultaiseen leikkaukseen ja kaupanteon tarkentaminen ei auta. Itse asiassa se tuhoaisi koko systeemin. Pikkunälkään eväitä syödessämme huomaisimme olevamme matkalla Las Vegasiin ja joku pitkäkyntinen ehtisi tyhjentää salkkuamme jo matkalla sinne.   21.1. 2008 Omx Helsinki 25:n STI upposi 8,45 (indeksi 2499), mutta tuolloin tehdyt ostokset olisi pitänyt osata myydä seuraavan toukokuun 15. Päivänä RSI:n ollessa 76,74 (indeksi 2864).  Muuten olisi jäänyt jyrkästi syöksyville markkinoille ja STI olisi antanut suhteellisen vahvan myyntikehotuksen vasta 4.5.2009 STI:n ollessa 78,23 (indeksi 1 681).

Koska näyttää siltä, että matkustamme Villissä Lännessä, niin henkikultaamme varoen RSI:stä olisi otettava ostosuositus alle 10:ssä ja myynnit tehtävä 90 rajan rikkouduttua. Tällöin 21.1.2008 tehdyt ostokset olisi myyty vasta 5.4. 2011 RSI:n noustua 92,22:een. Omx Helsinki 25 olisi tässä pitkässä juoksussa noussut 2680 pisteeseen eli nousua olisi ollut vaatimattomat 181 pistettä.  Varovainen matkalainen olisi säilynyt matkasta hengissä, mutta itseään ravintolavaunun puolelle lihottamaan hän ei olisi missään vaiheessa päässyt.  Viisi vuotta kestäneen matkamme jälkeen saisimme perillä todeta, että kultaisella leikkauksella ei tehdä paljon kauppoja. Sen sijaan matkalla ehti hyvin nauttia maisemista sekä vetää kunnon torkut. Laskeuduttuamme asemalaiturille huomaisimme, että osakesalkkumme paino on matkan aikana kummallisesti lisääntynyt. 

 

 

Related Posts