Kulutusluottojen sääntely jälleen pöydällä: mitä keväällä mahdollisesti päätetään?

Talous Yhteiskunta

Oikeusministeriö aloitti elokuussa 2021 kuluttajaluottoja koskevan lainsäädännön pysyvän muuttamisen valmistelun. Oikeusministeriön työryhmä päättää toimikautensa helmikuun 2022 lopussa, minkä jälkeen ehdotetut asiat siirtyvät seuraaville askelmille kohti lain lopullista muuttamista. Tässä artikkelissa arvuutellaan sitä, miten lähiaikoina mahdollisesti tullaan päättämään kulutusluottojen suhteen.

Kulutusluottojen korot alkuvuodesta 2022

Vuonna 2019 voimaan tullut 20 % korkokatto rajoitti myös kulutusluottojen muita kuluja, joille asetettiin 150 euron vuotuinen katto. Heinäkuusta 2020 syyskuun 2021 loppuun asti Suomessa sovellettiin 10 % väliaikaista korkokattoa. Kymmenen prosentin tilapäisestä korkokatosta on siis jo luovuttu, mutta päättäjät haluaisivat säätää uuden, pysyvän lain korkojen alentamiseksi. Tämä vaikuttaa jokseenkin tarpeettomalta, sillä kulutusluottojen korot ovat jo valmiiksi suhteellisen edullisella tasolla.

Riippumattomien blogien tekemien selvitysten mukaan vakuudettomien kulutusluottojen korot ovat olleet reilusti korkokaton sallimaa 20 prosenttia pienemmät. Kulutusluoton voi saada ilman vakuuksia jo 7-10 % korolla ja pienimmät markkinoidut korot ovat alkuvuonna 2022 noin 5 %.

Samansuuntaisen selvityksen julkaisi myös yksi Suomen suosituimmista lainankilpailutussivustoista. Omalainan mukaan väliaikaisen korkokaton poistuminen ei tosiasiassa nostanut keskimääräisiä korkoja, vaan ne ovat päinvastoin laskusuunnassa. Omalainan kautta haettujen ja nostettujen lainojen nimelliskorot ovat olleet koko vuoden 2021 sekä vuoden 2022 alun ajan 9,5 % tuntumassa.

Pohdintaa hallituksen tulevista ratkaisuista

Oikeusministeriössä mietitään tällä haavaa ainakin sitä, voitaisiinko kulutusluotoille säätää pysyvä 10 % korkokatto sekä sitä, kuinka kulutusluottojen markkinointia voitaisiin rajoittaa.

Pohdinnassa on myös se, voisiko uusi korkokatto koskea myös ennen 1.9.2019 tehtyjä jatkuvia luottoja koskevia sopimuksia. Näissä joustolainoissa voidaan edelleen noudattaa yli 20 % korkoa kaikkien uusienkin nostojen osalta.

Kulutusluottojen muut kulut eivät kaikesta päätellen ole pöydällä. Tuo 150 euron rajahan tuntui sopivalta jo väliaikaista korkokattoa valmistellessa vuonna 2020. Kaiken tämän tarkoituksena on vähentää suomalaisten kiihtynyttä ylivelkaantumista.

Koska korkokaton laskeminen pysyvästi 10 prosenttiin on herättänyt melko paljon vastustusta, ei ole mitenkään varmaa, että työryhmä päätyy juuri tuohon prosenttilukemaan. Koska työryhmällä on paineita keksiä jokin ratkaisu ylivelkaantumiseen ja maksuhäiriöiden lisääntymiseen, ei ole kovin todennäköistä, että korkokatto unohdettaisiin kokonaan.

Yksi mahdollinen ratkaisu on 15 % pysyvä korkokatto. Se olisi kompromissiratkaisu, mikä saattaisi miellyttää sekä 10 % korkokaton kannattajia, että sen vastustajia. Luottokortit ja muut hyödykesidonnaiset luotot saattavat jäädä tämän uudenkin korkokaton ulkopuolelle.

Rajanveto hyödykesidonnaisiin luottoihin ja ei-hyödykesidonnaisiin luottoihin on toisinaan vähintäänkin keinotekoisen oloinen. Jos esimerkiksi luottokorttien korkokatto saa edelleen olla 20 %, voisi se vääristää kilpailutilannetta perinteisten pankkien hyväksi.

Jää nähtäväksi, miten kuluttajaluottojen markkinointiin aiotaan puuttua. Jos historia toistaa itseään, vaadittaneen kuluttajaluottojen mainoksiin jatkossa jonkinlaiset varoitustekstit. Tätä ratkaisuahan on hyödynnetty niin Veikkauksen pelien kuin esimerkiksi alkoholijuomienkin markkinoinnissa.

Korkokaton hyvät puolet

Esimerkiksi Kuluttajaliitto kannattaa 10 % vakituisen korkokaton asettamista. Kuluttaja-asiamiehen taholta on kuulunut toiveita myös absoluuttisen kustannuskaton säästämisestä. Se tarkoittaisi sitä, etteivät lainan kustannukset saa ylittää alkuperäistä lainasummaa pitkälläkään laina-ajalla.

Kymmenen prosentin korkokattoa ajavat tahot uskovat korkokaton hillitsevän ylivelkaantumista, koska jatkossa lainaa saisivat vain hyvätuloiset henkilöt, joille lainaamisen pankki näkee vain pienenä riskinä (niin pienenä, että riskiä ei ole tarpeen kompensoida korkealla korolla).

Pienituloisilla olisi siis jatkossa suuria vaikeuksia saada lainaa (kuten oli väliaikaisen korkokaton aikana). Heidän tulisi Kuluttajaliiton mukaan turvautua rahavaikeuksissa sosiaaliturvaan, sosiaalihuoltoon tai sosiaaliseen luottoon, mitä ei edes ole saatavilla jokaisessa kunnassa.

Korkokaton huonot puolet

Liian matalasta korkokatosta tuntuu löytyvän enemmän haukuttavaa kuin kehuttavaa. Yksi suurimmista ongelmista on tuo edellä mainittu skenaario, eli lainan saannin muuttuminen lähes mahdottomaksi kaikille pienituloisille. Lainan saannin epääminen voi suistaa pienituloisen talouden epätasapainoon.

Maksamatta jäävä lasku tai tekemättä jäävä remontti voivat johtaa isompiin ongelmiin kuin 20 % korolla otettu pikavippi konsanaan. Maksamatta jäävä lasku voi aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän, mistä seuraava askel on ulosotto. Jo pelkkä maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa elämää monin tavoin, sillä se voi hankaloittaa esimerkiksi puhelinliittymän vaihtoa, vuokra-asunnon löytämistä tai jopa uuden työpaikan saamista.

Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi kaavaili Eduskunnan talousvaliokunnalle antamassaan lausunnossa, että luotonanto voi korkokaton kiristymisen takia siirtyä sääntelemättömille ja epävirallisille markkinoille. Jos näin kävisi, velanotto sukulaisilta ja tuttavilta lisääntyisi. Erityisen huolestuttavaa olisi, jos Suomessa lisääntyisi lainanantoon ja saatavien perimiseen liittyvä rikollinen toiminta.

Korkosummien kasvaminen

Uuden korkokaton huonona puolena voisi olla myös pikavippifirmojen poistuminen markkinoilta, koska pienten luottojen tarjoaminen korkeintaan 10 % korolla ei olisi niille kannattavaa. Tämä voi aluksi kuulostaa aivan hallituksen tavoitteiden mukaiselta, mutta tulee muistaa, mitä tapahtui vuonna 2013. Hallitus sääti ensimmäisen korkokaton, mikä rajasi alle 2000 euron lainojen korot korkeintaan 50 prosenttiin.

Luotonantajat kiersivät lakia niin, että myös pienen lainan tarvitsijoille alettiin tarjota yli 2000 euron kerta- tai joustolainoja. Näin lainasta sai edelleen periä yli 50 % korkoa. Siksi on mahdollista, että 10 % korkokaton asettaminen poistaa markkinoilta esimerkiksi 100-2000 euron vipit, ja niiden sijasta kuluttajille aletaan tarjota esimerkiksi 5000 euron lainoja. Viiden tuhannen euron laina pitkällä maksuajalla on luotonantajalle kannattavampi vaihtoehto kuin satasen laina kuukaudeksi, vaikka korko olisi sama.

Toki kuluttaja voisi nostaa 5000 lainan ja tehdä saman tien 4900 euron ylimääräisen lainanlyhennyksen, mutta moni saattaisi päätyä käyttämään koko summan, vaikkei tarvetta olisi alun perin ollut kuin sataselle. Liian suurien lainojen ottamiseen kannustaminen ei ainakaan vähennä ylivelkaantumisongelmaa.

Talousvaikeuksien perimmäisten syiden ohittaminen

Korkokaton edestakaisin veivaaminen vaikuttaa vievän huomiota vieläkin tärkeämmältä asialta, eli talousvaikeuksien perimmäisiin syihin puuttumiselta. Esimerkiksi kalliiden pikavippien ottamisessa ei useinkaan ole kyse itsekurin puutteesta, vaan pikemminkin puutteellisesta talousosaamisesta.

Melko harvat kuluttajat ymmärtävät lainaamisen perusperiaatteita, kuten sitä, mitä korko oikeasti tarkoittaa ja miten lainan kokonaiskustannukset lasketaan. Kuluttajat eivät ole tarpeeksi tietoisia oikeuksistaankaan, kuten mahdollisuudesta vaatia luottokustannusten kohtuullistamista tai uudelleen rahoittaa vanhat luotot.

Ihanteellisessa tapauksessa kuluttajaluottojen tarjoajia kannustettaisiin uuden lain nojalla tarjoamaan maksutonta talous- ja velkaneuvontaa. Se voisi olla tehokkaampi tapa hillitä ylivelkaantumista kuin lisätä TV-mainoksiin vastaavanlainen teksti kuin “lainaa kohtuudella”.

One thought on “Kulutusluottojen sääntely jälleen pöydällä: mitä keväällä mahdollisesti päätetään?

  1. Kommentti :” Maksamatta jäävä lasku tai tekemättä jäävä remontti voivat johtaa isompiin ongelmiin kuin 20 % korolla otettu pikavippi konsanaan. Maksamatta jäävä lasku voi aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän, mistä seuraava askel on ulosotto. Jo pelkkä maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa elämää monin tavoin, sillä se voi hankaloittaa esimerkiksi puhelinliittymän vaihtoa, vuokra-asunnon löytämistä tai jopa uuden työpaikan saamista”.

    Tuntuu siltä, että byrokraattien on tosi helppoa vaikeuttaa varattomien elämää, kun ITSE KELLUVAT PILVESSÄ JA VARALLISUUDESSA! Tämä on sitä kansalaisten ELÄMÄN VAIKEUTTAMISTA, jota byrokraatit eivät tippaakaan ajattele. Maamme on köyhä ja vielä toisia rankaisee juuri köyhyydestä, EI HYVÄLTÄ VAIKUTA!!??

Vastaa

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com