LähiTapiola ennustaa suhdannekatsauksessaan Suomen talouskasvun kiihtyvän vasta vuoden 2014 loppupuolella.

Suomen bruttokansantuotteen kehitys on reagoinut maailmantalouden näkymien kirkastumiseen selvästi odotuksia vaisummin, eikä oleellista suhdannekäännettä parempaan ole tapahtunut.  LähiTapiola laskee Suomen vuoden 2014 bruttokansantuotteen kasvuennusteen 0,8 prosenttiin (1,5 % kesäkuun 2013 ennusteessa).

LähiTapiolan mukaan Suomen talouskasvu näyttäisi pysyvän hitaana ainakin alkuvuoteen 2014 asti. Vuodelle 2015 ennakoidaan 1,6 prosentin kasvua. LähiTapiolan näkemyksen mukaan yksi Suomen talouden suurin haaste on teollisuuden raju rakennemuutos, joka on heikentänyt voimakkaasti koko kansantalouden tuottavuutta.

Teollisuuden lama

Vaikka maailmantalouden kasvu on kiihtynyt syksyllä, Suomen talouskasvu ei ole seurannut muiden teollisuusmaiden tilannetta. Tämä johtuu siitä, että Suomen vienti on kärsinyt esimerkiksi IT-alan ja metsäteollisuuden ongelmista. Suomen Tilastokeskuksen mukaan Suomen ulkomaankaupassa on ollut viime vuosina sekä hinta- että määräongelma. IT-alan ja metsäteollisuuden viennin määrän vähenemisen lisäksi ongelma on ollut hintojen lasku. Esimerkiksi elektroniikkateollisuuden hinnat ovat laskeneet jyrkästi, ja metsäteollisuuden vientihinnat ovat alemmalla tasolla kuin vuosikymmen sitten.

”Koska teollisuudessa kyse on enemmän yksittäisten avaintoimialojen ongelmista kuin suhdanneluontoisesta pudotuksesta, Suomen vientisektori ei välttämättä toivu totutulla tavalla globaalin elpymisen vanavedessä”, LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Jari Järvinen pelkää.  ”Teollisen tuotannon laman vuoksi Suomesta on hävinnyt runsaasta korkean tuottavuuden työpaikkoja. Tuottavuus ja kokonaistuotanto alkaa pysyvästi kasvaa vasta, kun uusia korkean tuottavuuden työpaikkoja alkaa syntyä”, hän jatkaa.

Järvisen mukaan Suomen teollisuustuotannon tasopudotus finanssikriisin jälkeen on jäänyt pitkäaikaiseksi ongelmaksi. Teollisuustuotanto on Suomessa painunut vuosien 2002….2003 tasolle.

Jatkossa saneerataan julkiselta puolelta

Suomen työttömyysaste kääntyi kesällä 2012 hienoiseen nousuun. ”Työttömyysasteen nousu on kuitenkin tämän vuoden aikana ollut paljon odotuksiamme maltillisempaa. Tämän vuoksi laskimme vuoden 2014 työttömyysastetta koskevan ennusteemme 8,5 prosenttiin (9 prosenttia kesäkuun 2013 ennusteessa). LähiTapiola ennustaa vuoden 2015 työttömyysasteeksi 8 prosenttia.

Tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen merkitsevät lyhyellä aikavälillä sitä, että työttömyys lisääntyy. LähiTapiolan mukaan työttömyyden lievä nousu jatkuu vuoden 2014 jälkipuoliskolle saakka. Toistaiseksi työpaikkoja on hävinnyt eniten yksityisiltä teollisilta aloilta. Jatkossa saneeraustarve lisääntyy myös julkisella sektorilla.

Inflaatio on Suomessa pysytellyt vuoden 2010 jälkeen sitkeästi euroalueen keskiarvon yläpuolella, mikä vaikeuttaa Suomen kilpailuaseman parantamista. Osasyynä kehitykseen ovat olleet kotimaiset veroratkaisut.
 

Euroalueen taantuma hellittänyt ja kuluttajien luottamus kääntynyt nousuun

Euroalue ajautui taantumaan vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä ja kuusi neljännestä kestänyt taantuma päättyi kesällä 2013. Lisäksi Euroopan Komission luottamusindikaattorin mukaan sekä kuluttajien että yritysten luottamus on kääntynyt kesällä nousuun.

”EKP:n toimenpiteet ovat vahvistaneet luottamusta, mutta ilman uskottavia poliittisia päätöksiä kriisi voi leimahtaa uudelleen liekkeihin”, Järvinen sanoo.

Toisaalta LähiTapiolan oma euroalueen teollista tuotantoa ennustava indikaattori ennakoi taloudellisen toimeliaisuuden vauhdittuvan edelleen alkuvuonna. ”Euron merkittävä yliarvostus päävaluuttojaan vastaan jarruttaa kuitenkin tehokkaasti elpymistä. EKP:n pitäisi kaikin käytettävissä olevien keinoin pyrkiä heikompaan euroon”, Järvinen sanoo. Hänen mukaansa euron yliarvostus ei tällä hetkellä heijasta Euroalueen talouksien perustekijöitä. ”Pitkään jatkuessaan yliarvostus johtaa talouden pysähtyneisyyteen, korkeaan työttömyyteen ja deflaatioriskin kasvuun.”

Rahoitus- ja hyödykemarkkinamuuttujat ovat historiallisesti olleet hyviä reaalitalouden ennustajia. Tällä hetkellä ne osoittavat lupaavia merkkejä. Esimerkiksi pörssikurssien nousu ennakoi suhdanteiden vahvistumista. Myös osakkeiden vuosituotot ovat nousussa, ja se kertoo positiivisesta odotusilmapiiristä. Samaa viestiä kertoo myös korkojen tuottokäyrän jyrkkeneminen, joka yleensä ennakoi kasvun kiihtymistä teollisuusmaissa. Korkojen aikarakenteen tulkintaan liittyy kuitenkin nykytilanteessa ongelmia, koska keskuspankit ovat painaneet korot lähelle nollaa. ”Teollisuusmailla on meneillään suuri rahapoliittinen kokeilu, jonka lopputulos on epäselvä”, Järvinen toteaa.

Asuntojen hinnat ovat nousseet pääkaupunkiseudulla

Epävarmasta taloudellisesta tilanteesta johtuen asuntokauppa on käynyt Suomen markkinoilla rauhalliseen tahtiin vuonna 2013. Tilanne näkyy myös asuntojen hinnoissa. Jos katsotaan koko Suomen tilannetta, niin edellisen vuoden syyskuusta lähtien (syyskuu 2012-syyskuu 2013) hinnat nousivat koko maassa 0,6 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,9 prosenttia, mutta muualla Suomessa laskua kertyi 1,2 prosenttia.
Tammi-syyskuussa 2013 asuntokauppoja tehtiin kokonaisuudessa noin 15 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.  Tilanne on jakautunut asuntomarkkinoilla: pienet ja kohtuuhintaiset kerrostaloasunnot käyvät kaupaksi nopeasti lähes paikkakunnasta riippumatta. Suurempien ja kalliimpien asuntojen osalta myyntiajat ovat edelleen pitkiä.

Muuttoliike ja sinkkuuntuminen kannattelevat hintoja

Jopa pääkaupunkiseudulla on nähtävissä eroja asuntojen kauppamäärissä.  Helsingissä ja Vantaalla myytiin syyskuussa lähes sama määrä kerrostaloasuntoja kuin edellisenä vuonna, mutta Espoossa jäätiin yli viidennes edellisestä vuodesta.

 ”Asuntokauppoja tehdään tänä vuonna keskimäärin vähemmän kuin viime vuonna. Silti keskihinnat eivät ole merkittävästi laskeneet ja vuokrat ovat vain nousseet”, LähiTapiola Kiinteistövarainhoidon toimitusjohtaja Vesa Immonen sanoo.

Hänen mukaansa ilmiötä selittää taloudellisen tilanteen lisäksi ennen kaikkea kaupungistuminen ja sinkkuuntuminen.

Tilastokeskuksen mukaan vuokrat nousivat vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 3,5 prosenttia verrattuna vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan. Vuokra-asuntojen kysyntä säilyy vahvana uudisasuntotuotannon hiljentymisestä ja lainarahoituksen saatavuuden heikentymisestä johtuen. Myös vuokratasojen suhteen tasainen kasvu lähitulevaisuudessa jatkunee pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa.

Missä on hintoja ja vuokria alentavat tekijät?

Alueellisen bruttokansantuotteen kehittyminen on selittänyt asuntojen hintakehityksestä selvästi suurimman osan. Suomen talouskasvun ennustetaan olevan lievästi positiivista ensi vuonna, mutta alueelliset erot kehityksessä ovat suuret.

”Ansiotasokehitykseen suhteutettuna asuntojen keskimääräinen hintakehitys näyttäisi olevan terveellä tasolla, mutta tunnetusti pääkaupunkiseudun hinta- ja vuokrataso rajoittaa jo tarpeellisen työvoiman muuttoa Suomen veturialueelle. Tarjonta ei siis kohtaa kysyntää”, Immonen sanoo.

Uusia asuntoja tulisi rakentaa arviolta noin 35 000 vuodessa, jottei tarjonnan puute nostaisi hintoja ja vuokria. Mm. valtion tukitoimet nostivat tuotantomäärän noin 34 000 asuntoon vuonna 2010. Tänä vuonna asuntoja valmistuu noin 27 000 ja ensi vuonna hieman vähemmän.

”Asuminen on kallistumassa myös korjaus- ja ylläpitokustannusten kautta. Suuri osa asuntokannastamme on saneerausikäistä ja sisältää korjausvelkaa. Niukkuuden markkinoilla korjausvelkaa tai asuntoyhtiön päättämienkään korjausten kustannuksia harvoin lasketaan kauppatilanteessa hintaa alentaviksi tekijöiksi. Kun vielä muistetaan nousevien ylläpitokustannusten ja verojen paine asumisen hintaan ja vuokriin, niin missä ovat hintoja ja vuokria lähitulevaisuudessa alentavat tekijät?”