Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Menneinä vuosikymmeninä Suomessa luottamuksen rakentamiseen riitti naapurin Penan sana, eikä muuta tarvittu. Penan sanalla pääsi pitkälle, vaikkakin aito läpinäkyvyys hallintoon tai yrityksiin oli lähinnä virkamiesten etuoikeus, johon tavallisen kansalaisen oli tyytyminen. Ja vaikka demokratia perustuu läpinäkyvyyteen, niin lakimääräisesti avoimen julkisen tiedon saaminen on ollut hidasta tai sitä pitää anoa oikeusteitse. Tässä kohtaa maailma ei ole vielä paljoakaan muuttunut.

Mutta tavat ovat muuttumassa asioiden mutkistuessa, eikä naapurin Penan sanaankaan voi enää sokeasti luottaa. Odotukset avoimuudesta ovat kasvaneet, ja sekä viranomaisilta että hallinnolta vaaditaan muutakin kuin päivittäisten asioiden hoitamista. Päätöksentekijöiltä odotetaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ja tätä samaa odotetaan myös yrityksiltä. Yritysten toimintaa seurataankin entistä tarkemmin niin kansallisella kuin globaalilla tasolla, ja räikeät ylilyönnit tulevat varmasti noteeratuiksi. Fiksuimmat yritykset ovat myös huomanneet tämän, ja läpinäkyvyys on nousemassa kilpailueduksi. Kehitys on kuitenkin vasta alussa ja muutos ei ole kaikille kivutonta.

Läpinäkyvyyden vaatimusta ei voi vähätellä pienen aktivistiporukan huuteluksi, sillä Suomalaisen Työn Liiton tekemän selvityksen mukaan yritystoiminnassa suomalaisia ärsyttää eniten läpinäkyvyyden puute. Julkisesta mielipiteestä avoimuuden vaatimuksesta kertoo hyvin suhtautuminen niin vaalirahoitukseen, Panama papereihin kuin omistustietoja koskevaan hallintarekisteriuudistukseen ja Portugalin veropakolaisiin.

Kaikki eivät kuitenkaan koe kasvavaa avoimuuden vaatimusta hyvänä asiana ja läpinäkyvyys koetaan enemmän uhkana kuin mahdollisuutena. Samalla kuitenkin unohdetaan, että sosiaalisen median ja verkostojen maailmassa mikään ei säily piilossa loputtomiin.

Salailulla on pitkät perinteet ja on lyhytnäköisesti paljon helpompi vaieta tekemisistään kuin kertoa niistä avoimesti. Avoimuus on kuitenkin vakuutus, joka estää pahimmat yllätykset. Ja yleensä ikävien salaisuuksien paljastuttua maksumieheksi joutuvat sivulliset, kuten kävi Volkswagenin päästöhuijauksessa, jossa laskun lopulta maksavat asiasta tietämättömät omistajat.

Sijoittajille ja tavallisille kansalaisille kasvava läpinäkyvyys lupaa hyvää. Avoimuus tehostaa demokratiaa ja julkinen paine sekä oman maineen menetyksen pelko on paras vahti räikeitä ylilyöntejä vastaan niin poliitikoille, hallinnolle kuin yrityksille. Aikaisemmin valvonnasta vastasivat viranomaiset ja lehdistö, nyt myös sosiaalisten verkostojen voima on noussut tähän rinnalle. Muutos kohti avoimempaa maailmaa tapahtuu vääjäämättä, halusimme tai emme ja voittajina selviävät ne, jotka osaavat ottaa läpinäkyvyyden osaksi liiketoimintaansa. Valistunut sijoittaja huomioikin tämän sijoituspäätöksiä tehdessään.

Lisää aiheesta muualla:

Entrepreneur: Let’s Be Real: Why Transparency in Business Should Be the Norm

Suomalaisen työn liitto: Suomalaisia ärsyttää yritystoiminnassa asioiden pimittäminen ja välinpitämättömyys työntekijöistä
 

Viestijät.fi: Läpinäkyvää
 

SITRA: Uusi demokratia –foorumi

—

Lue Punaisen mukin blogia.