Pörsseissä kaikki mikä liittyy löyhästikin tekoälyyn tai datakeskuksiin on noussut voimakkaasti. Uuttaa on että nousu on nyt entistä laajempaa, myös geografisesti. Perinteisten amerikkalaisten teknojen lisäksi kelpaa nyt myös eurooppalaiset ja aasialaiset yritykset- jopa kiinalaiset. Euroopassa STMicroelectronics, Aixtron, ASM, Soitec  ja jopa tuttu Nokia ovat saaneet tartunnat AI-pöpöstä ja lähteneet laukalle. Salkkuyhtiö ASM (jota ei pidä sekoittaa niinikään hollantilaseen ASML.ään) on noussut vuodessa 90% puolijohdekoneinvestointibuumin siivittämänä.

Korean Samsung ja LG ovat hurjassa nousussa. Samsung onkin mielestäni pitkään ollut halpa – mutta ei enää.  Yli 400% nousu vuodessa on paljon, vaikka matalalta lähdettiin. Muistipiirien menekin odotetaan nyt jatkuvan voimakkaan usean vuoden ajan. Valmistajat Samsung ja LG mukaanlukien ovat siirtyneet kvartaalihinnoitteusta monivuotisiin toimitus-sopimuksiin joilla taataan saatavuus. Nyt on myyjän markkinat muistipiireissä.

Länsimaisetkin sijoittajat kelpuuttavat nyt myös kiinalaiset AI-yhtiöt salkkuunsa. Sekä LLM-yritykset kuten MiniMax ja Zhipu että puolijohdeyritykset, kuten SMIC ja pienemmät Cambricom ja Zhongji Innolight ovat nousseet voimakkaasti. Jännää on että Alibaba ja Tencent (kiinan vastinnet Amazonille ja Googlelle) ovat jääneet kelkasta. Niitä pidetään ilmeisesti ”vanhan teknologia” yrityksinä.

Sinänsä on ihan järkevää että imuun on päässyt enemmän ja erilaisia yrityksiä pelkkien LLM-yritysten lisäksi -lapioita kullankaivajille periatteella. Mutta olen edelleen skeptinen nousun kestävyyden suhteen. Kuka lopulta maksaa kaikki nämä massiiviset investoinnit? Kuluttajat eivät ole ostostuulella, ja monien kuluttajatavaroita myyvien yritysten kurssit ovat laskeneet.: McDonalds, Procter&Gamble, Home Depot, Nike, Nestlè, Toyota LVHM,…

USA:ssa tuottajahinnat nousivat huhtikuussa 3.8% vuosivauhtia – nopeiten kolmeen vuoteen. Tuotajahintoja pidetään yleensä kuluttajahintoja ennaoikava indikaattorina. Setä samuli joutui ensi kertaa sitten 2007 maksamaan 30 bondeista yli 5% korkoa. Kun kuluttajahinnat nousevat bensan ja tuottajahintojen nousun ajamina, voidaan unohtaa koronlaskut kuluttajasentimentin kohottajina.

AI- myyntipuheissa maalataan kuvaa nousevasta tuottavuudesta, jolla yritysten AI-investoinnit maksetaan takaisin. Ja kyllä tuottavuus nouseekiin – tein juuri Clauden avulla monimutkaisen koneoppimispipelinen muutamassa minutiissa. Itseltäni tähän olis kulunut vähintään viikko, eikä sittenkään välttämättä olisi tullut yhtä hyvin dokumentoitua ja monipuolista tulosta. Mutta jos vähemmällä henkilökunnalla saadaanaikaan enemmän tuotteita, niin kuka niitä tuotteita ostaa? Harvat miljardöörit eivät osta kovin paljon kulutustuotteita

Hieman yllätäen edes asevalmistajat kuten GE Aerospace, Lockheed Martin, Northrop Grumman ja RTX eivät ole hyötyneet Trumpin kalliita aseita tuhlailevasta sodasta. Osittain tämä varmasti johtuu siitä, että valmistuskapasiteetti on vuosien saatossa ”optimoitu” (eli ajettu minimiin). Tämä tarkoittaa että nyt mahdollisesti tehtävät tilaukset näkyvät alarivillä vasta monien vuosien kuluttua. Mutta uskon että moni sijoittaja epäilee valmistavatko nämä amerikkalaisyhtiöt aseita edelleiseen sotaan. Entä jos miljoonia maksavien tarkkuusohjusten sijaan tarvitaankiin tuhansia halpoja ukrainalisia drooneja ja ohjuksia?

Kaikki tuntuu nyt kalliilta (tai hyvin kalliilta). Samalla pörssikurssit senkuin jatkavat nousuaan. Soittelevatko sijoittajat iloisesti viulua kun mailma palaa? Koska tulee ”reaalimailman” revanssi? Omakin salkku on hypännyt jälleen All-time-high tasolle, joten miksi tässä epäilen?

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +15.5%, alusta (27-05-2010) +347.5%

Salkkusivu jolla enemmän tietoja