Maailman talousfoorumi unohtaa mitata oleellisen ja saa Suomen näyttämään kilpailukykytiikeriltä

Talous

Suomi sijoittuu kolmen kärkeen Maailman talousfoorumin (WEF) tuoreessa, talouskasvun edellytyksiä ja näkymiä mittaavassa vertailussa.

Tosiasiassa elintasomme on Maailmanpankin mukaan laskenut vuodesta 2007 alkaen, investoinnit ovat vähäisiä, talous velkaantuu ja elintasomme alamäki jatkuu (oheisessa kuvassa ei ole mukana vuotta 2023 jolloin elintason lasku oli erityisen voimakasta).

WEF:n vertailu vertailu kertoo puutteistaan huolimatta viisauden. Monet asiat ovat Suomessa hyvin. Mutta jokin sellainen tärkeä asia, jota WEF ei mittaa, täytyy olla pahasti vialla.

Tässä eräs arvaus siitä mikä voi olla vialla: Keskitymme kulutusmahdollisuuksien, koulutusmahdollisuuksien ja asuinolojen tasa-arvoon sen sijaan, että  suosisimme työntekoa ja rahallisen vaurauden kasvattamista. Tämä on tarkoittanut sitä, että ne jotka tekevät enemmän töitä on asetettu lain edessä huonompaan asemaan. Huonommat ehdot koskevat erityisesti tuloveroja. Olemme verolakien ja tukien edessä eriarvoisia. Eikä mikään pelikenttä toimi, jos pelaajat ovat eriarvoisessa asemassa. Motivaatio katoaa jos pelaajia kohdellaan eri tavalla.

Eräs korjaus voisi olla, että veroprosentti olisi aina sama riippumatta työntekijästä tai hänen ansiotasostaan, siirtyisimme tasaveroon. Sama koskisi sijoittamista. Veroprosentti olisi aina sama riippumatta sijoittajasta tai hänen tuloistaan, siirtyisimme lähdeveroon.  Kansalaisten tuet ja tulonsiirrot olisivat yhdessä paikassa (Kela:ssa ja työeläkeyhtiöissä) ja arvioitavissa ja säädettävissä yhdellä säätönupilla.

Etlan tänään julkaisemassa erikoisartikkelissa “Suomi sijoittui vahvasti WEF:n uudessa analyysissa – Innovatiivisuus kuitenkin heikkoutena” (Etla Erikoisartikkeli 6) tutkija Ville Kaitila on laskenut WEF-indeksiarvojen perusteella maiden sijoitukset kussakin kategoriassa erikseen. Laskelman mukaan Suomi sijoittuu kokonaistuloksissa nyt vahvasti kolmen kärkeen, kun eri indeksiarvoista lasketaan keskiarvot. Näin lasketun ”kokonaisindeksin” mukaan maiden kärki on seuraava: Ruotsi, Sveitsi, Suomi, Tanska ja Alankomaat. Ruotsin, Suomen ja Tanskan sijoitukset ovat suhteellisen tasaisia eri kategorioissa.

 

 

 

 

 

2 thoughts on “Maailman talousfoorumi unohtaa mitata oleellisen ja saa Suomen näyttämään kilpailukykytiikeriltä

  1. ” unohtaa mitata oleellisen ja saa Suomen näyttämään kilpailukykytiikeriltä”

    Olen pohtinut sitä, miksi Sveitsi, USA ja Ruotsi ovat olennaisesti Suomea ja Ruotsia innovatiivisempia. En tunne innovatiivisuutta käsitteenä kovinkaan hyvin, mutta arvelen sen liittyvän uuden teknologian käytön tehokkuuteen eri maissa.

    Mitä meillä tulisi tehdä, sekin on hyvin vaikeaa nähdä huolimatta vuosikymmenten kokemuksestani liike-elämässä. Oma arvaukseni on se, että toivomme on yliopistoissa, erityisesti Aalto-yliopistossa ja ammattikorkeakouluisssa, jotka yhdessä vastaavat teknologian koulutuksesta ja uusien kykyjen etsimisestä maassamme.

    Liike-elämällä on suuret haasteet tuottaa innovaatioita ja kannustaa lahjakkaat henkilöt kehittämään uusia palveluita, jos kerran tuotteissa olemme Euroopan takamaa ja kaukana keskiöistä. Meidän yliopistomme ja ylemmän koulutuksen tulee keskittyä erityisesti uusien palveluiden kehittämiseen, jotta uudet innovaatiot tukevat talouttamme. Näen yliopistoiden ja ylemmän koulutuksen avainaseman Suomen teknologian ja palvelukulttuurin kehittämisessä.

  2. Yksi Suomen perusongelma on turha vaatimattomuus. Tuotteita osataan tehdä ja luullaan, että ne itse myyvät itsensä kun ovat niin erinomaisia. Kilpailijamaat osaavat myynnin ja markkinoinnin ja lobbauksen paremmin.

Comments are closed.

Related Posts

Talous

”Jotain tarttis tehrä”

7.2.2024 Sauli Niinistö valtiopäivien avajaisissa lausui: ”Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua kuuteentoista vuoteen. Samana aikana julkisen sektorin huolestuttavan tuntuva velkaantuminen on jatkunut. On