Maailmankauppa sakkaa Kiinan johdolla
Suomella on vientimaana suuri riippuvuus maailmankaupan liikkeistä. Nykyinen selvästi hidastuva, jos ei jopa vähentyvä kauppa tulee tuottamaan jatkuessaan suuria ongelmia. Parhaiten tämä tilanne näkyy Kiinan talousluvuissa, jotka ovat olleet useamman kuukauden heikkoja, vaikka iso osa talouden puhuvista päistä ennusti maan nostavan koko maailmantalouden kohti merkittävää kasvupyrähdystä. Sitä ei ole nyt saatu ja luvutkin vain heikkenevät. Kiinan luvut kertovat eniten maailmankaupasta, mutta ne eivät ole ainoat heikosta maailmankaupasta kertovat tilastot. Hieman tarkempia heinäkuun 2023 YoY lukuja löytyy alapuolelta.
Vienti Yhdysvaltoihin, ASEAN-maihin ja EU:hun: -23.1%, -21.4%, -39.5%
Tuonti Japanista, ASEAN-maista, USA:sta ja EU:sta -14.7%, -11.2%, -11.1%, -44.1%
Lähteet tilastoihin:
https://www.youtube.com/watch?v=kbwbiwocdBA
https://fi.investing.com/economic-calendar/
Yksittäiset luvut eivät kerro paljoa, joten tarkastellaan Kiinan taloutta hieman pidemmällä aikavälillä eli YoY-lukemia 2023 helmikuu-heinäkuu. Vähemmän yksityiskohtaisia lukuja:
Kiinan koko vienti: -6.8%, +14.8%, +8.5%, -7.5%, -12.4%, -14.5%
Kiinan koko tuonti: -10.2%, -1.4%, -7.9%, -4.5%, -6.8%, -12.4%
Mainittakoon vielä, että ainakin huhtikuun suurta plussaa (8.5%) voidaan selittää vertailukauden Covid-lukemilla. Kyse ei ole yksittäisestä kuukaudesta vaan heikko kehitys on jatkunut jo useamman kuukauden. Trendi on alaspäin niin viennin kuin tuonnin osalta. Yksittäiset heikot lukemat eivät ole poikkeuksia Kiinan taloudessa tällä vuosituhannella, mutta pidempiaikaisia miinuksia ei ole kuin finanssikriisissä 2008-2009, Kiinan taantumassa 2015-2016, ja Covid-pandemian aikaan. Nykytilanne muistuttaa eniten vuosia 2015-2016 Kiinan osalta. Suurin ero on elvytyksessä. Kiinteän omaisuuden investoinnit tuottivat kaksinumeroisia kasvulukuja, kun nyt mennään alle viidessä prosentissa. Kiinan talouden tulevaisuutta, sen kysyntää ja vaikutusta maailmantalouteen voi viennin ja tuonnin lisäksi tutkailla vielä Tuottajahintoja seuraamalla. Ne ovat riippuvaisia pitkälti raaka-aineiden kysynnän ja tarjonnan välisestä suhteesta maailmalla. Ne ovat olleet laskussa koko alkuvuoden mikä kertoo ettei raaka-aineiden kysyntä maailmalla ole elpymässä. Alkuvuonna tuottajahinnat olivat pari prosenttia miinuksella. Nyt voidaan puhua tuplamiinuksista. Yksi syy löytyy vertailukausista, jotka ovat olleet korkean öljyn hinnan vuoksi normaalia kalliimpia. Tuottajahintojen laskua 2023 alkuvuoteen verrattuna tämä ei selitä. Näiden lukujen valossa voidaan todeta, että Kiinan vaikutus maailmankauppaan on nyt negatiivinen. Näyttää samalla ettei tilanne lähiaikoina ole muuttumassa.
Jos Kiinan rooli maailmankaupan veturina tökkii niin ehkä vetoapua löytyy muista suurista vientimaista kuten Yhdysvalloista, Saksasta ja Japanista. Tarkastellaan niitä lyhyemmin. Yhdysvallat ovat suurin tuontimaa, joten sen vientiä tärkeämmät luvut löytyvät tuonnista. Yhdysvaltojen kotimarkkinat ovat toistaiseksi kestäneet kuluttajien kestävyyden vuoksi. Alkuvuodesta sen tuonti oli vielä muutamia prosentteja plussalla vuositasolla, mutta maaliskuussa tilanne alkoi voimakkaasti heikentymään. Nyt miinukset ovat lähempänä kymmentä prosenttia kuin viittä. Sen sijaan viennin lasku on ollut prosentuaalisesti noin puolet toukokuusta lähtien. Huomautetaan vielä se, että kuukausittainen vienti on keskimäärin yli 50 miljardia pienempi kuin tuonti Yhdysvalloissa. Saksan vienti on ollut vuositasolla muutaman prosentin miinuksella. Sen sijaan sen tuonti on ollut miinuksella vuositasolla toistakymmentä prosenttia ainakin maaliskuusta lähtien. Edellämainittujen maiden sijaan Japanin vienti on koko alkuvuoden ollut nousussa. Viimeisimpien kuukausien aikana vain vähäisesti. Sen sijaan tuonti on lähtenyt vuositasolla merkittävään alamäkeen toukokuussa.
Kiina on toiminut maailmankaupan veturina 2008-2009 finanssikriisin jälkeen Yhdysvaltojen kanssa. Nyt sen talous on kohtaamassa paskamyrskyn. Kiinteistökuplan puhkeaminen ja merkittävä ulkomaankaupan sakkaaminen uhkaa vakavasti maan talouden kestävyyttä. Vielä toistaiseksi Yhdysvaltojen kuluttajien vetovoima on auttanut pitämään maan talouden pois kuolemankielistä, mutta heidänkin kestävyys alkaa olla koetuksella korkojen nousun alkaessa enemmän ja enemmän vaikuttamaan myös heidän työnantajiinsa. Kiinan viennin paha alamäki ennakoi myös Yhdysvaltojen talouden sakkaamista mikäli korkoja ei Yhdysvalloissa lasketa eikä tätä ole ainakaan FEDin jäsenten puheiden mukaan tulossa. Chimerican toinen osapuoli on kanveesissa, mutta toinen on vielä pystyssä. Yhdysvalloissa kuluttajia ja yrityksiä uhkaavat liian korkeina pysyvät korot. Ne vaikuttavat syksystä lähtien kulutukseen negatiivisesti yhä enemmän.
Paljon menee aikaa hukkaan miettiessä, että tuleeko taantuma ja/tai koska se tulee. Fakta on, että varsinkin lievät taantumat ovat talouden normaaleja, tervehdyttäviä tiloja. Jokaista niistä tulee tervehtiä iloiten. Niiden aikana eniten kärsivät idiootit ja niistä hyötyvät järkevimmät toimijat. Näin sen pitäisi olla. Valitettavasti idiootit on pelastettu tämän vuosituhannen alun aikana aivan liian monta kertaa. Olisi järkevämpää kysyä tuleeko seuraavasta taantumasta syvä ja/tai tuleeko siitä pitkä? Nykyisten talouslukujen perusteella Kiinan taantuma on syvä. Siitä voi tulla myös pitkä. Selkeästi eli useampia prosentteja normaalia pienempi talouskasvu on se mitä syvällä taantumalla Kiinan suhteen tarkoitan. Yhdysvaltojen seuraava taantuma alkaa seuraavan puolen vuoden aikana. Se on joko lyhyehkö ja syvä (riippuen korkojen liikkeistä) tai pitkä taantuma joka loppuu 2025 tai myöhemmin. Ensimmäisessä tapauksessa korkoja lasketaan nopeasti ja toisessa hitaasti. Taantumaa voi siirtää vain nopeat koronlaskut tai tekoälyn aikaansaama tuottavuusloikka. Muut maat seuraavat Kiinaa ja Yhdysvaltoja, joten niiden talouksista riippuu muiden maiden kohtalo.
Loppuun on vielä todettava etteivät edes syvät taantumat ole maailmanloppuja. Niistäkin selvitään.
Eipä muuta,
Tommi T
”Taantumaa voi siirtää vain nopeat koronlaskut tai tekoälyn aikaansaama tuottavuusloikka”.
Jo nyt on nähtävissä korkojen laskua erityisesti USA:ssa, mutta myös muualla maailmassa. Se on johtavien maiden keskuspankkienkin yhteisenä tavoitteena ilman muuta.
Se, että Kiina alkaa olla polvillaan johtuu osin USA:n hallinnon ja myös kehittyneiden teollisuusmaiden inhosta keskusjohtoisia maita kuten Kiinaa ja Venäjää kohtaa. Mutta se johtuu myös Kiinan ja muidenkin kehittyvien maiden aiemmista tavoista kopsata ja varastaa länsimaiden yritysten tuotteita ja palveluita..
USA:ssa jo hra Trump alkoi taistella tätä kiinalaista härskiyttä ja osaamisen varastamista ja nykyinen hallinto sekä kansa tukevat valittua politiikkaa. Venäjän alkaman sodan jälkeen tämäkin kehitys on edelleen vahvistunut ja nyt maiden välinen kiistely on tullut vahvasti myös talouteen.
Kehittyneet teollisuusmaat jatkavat kohtalaisesti taloutensa kasvattamista perustuen yrittämiseen ja uusiin innovaatioihin. Tuleeko taantuma tai ei kysymys, on toisarvoinen, kun länsimaat porskuttavat edelleen ja vaurastuminen perustuu osaamiseen ja ahkeruuteen.
USA ja Eurooppa edistyvät yhdessä kehittyneen Aasian kanssa ja pitänevät huolta maailmantalouden vahvistamisesta ja talouskasvusta.
Taantumaa siirtänevät yhdessä koronlaskut sekätekoälyyn perustuva tuottavuusloikka.