Valtionvarainministeriön taloudellinen katsaus antaa sijoittajalle merkittävän lisätiedon. Alkava inflaatio, korkojen nousu ja poliittiset tekijät tulevat määräämään sijoitusmarkkinoiden kehityksen. Tasaisesti kasvava makrotalous ei luultavasti tuo yllätyksiä. 

Suomen talouden kasvu on katsauksen mukaan niukkaa, 0,9% vuonna 2017. Maailmantalouden kasvu jatkuu vakaasti 3% tuntumassa ja Euroopan ja USA:n kasvu on parin prosentin tietämillä. Makrotaloudessa ei tule katsauksen mukaan tapahtumaan merkittävää sijoitusmarkkinoihin vaikuttavaa dramatiikkaa.

Suomen taloudelliset rakenteet ovat katsauksen mukaan paranemassa. Työntekijöiden ja yrittäjien osuus kansantulosta kasvaa kun julkinen sektori vähentää omaa 58% osuuttaan 56% tasolle vuoteen 2018 mennessä. Työläisten ja yrittäjien suhteelliset olot alkavat muutosten seurauksena parantua ja työttömyys laskea. 

Tulevaisuuden kasvunäkymät ovat vaimeat

Vuosina 2017 ja 2018 BKT:n kasvu hidastuu prosentin tuntumaan, mikä on lähellä pitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Kasvu on 0,9 prosenttia vuonna 2017 ja 1,0 prosenttia vuonna 2018.

Vuonna 2017 kasvu hidastuu, koska kotimaisen kysynnän kasvu hidastuu ja viennin kasvu jää edelleen vaimeaksi. Viennin näkymät ovat silti selkeästi viime vuosia paremmat.

Kilpailukykysopimus parantaa hintakilpailukykyä yksikkötyökustannuksilla mitattuna, mikä luo edellytyksiä viennin kasvulle. Sopimuksen positiiviset vaikutukset näkyvät kuitenkin talouskehityksessä vasta viiveellä. Toisaalta kilpailukykysopimus myös heikentää sekä yksityistä että julkista kulutusta vuonna 2017.

Maailmalta ei vahvaa vientikysyntää

Maailmantalouden näkymät ovat aiempaa vaisummat, eikä Suomeen synny vahvaa vientikysyntää.

Kasvu on hidastunut selvästi monissa kehittyvissä talouksissa. Teollisuusmaissa elpyminen on edelleen vaatimatonta, koska investoinnit jäävät vähäisiksi, palkat nousevat hitaasti ja kulutuskysyntä pysyy siksi heikkona.

Kotimaisen kysynnän kasvuun liittyy riskejä

Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu, koska ansiotaso nousee vain maltillisesti ja inflaatio kiihtyy. Yksityinen kulutus voi kehittyä ennakoitua myönteisemmin, jos kotitalouksien velkaantuminen jatkuu viime vuosien tapaan.

Yksityisen kulutukseen liittyvät negatiiviset riskit voivat realisoitua, jos työllisyys kehittyy odotettua heikommin. Vaikutukset kulutukseen näkyisivät sekä tulonmuodostuksen että kuluttajien odotusten kautta, mikä voisi lisätä kuluttajien varovaisuutta ja johtaa säästämisasteen nousuun.

Työttömyys laskee hitaasti

Työttömyysasteen trendi on laskenut jo 8,6 prosenttiin, ja työllisyys kasvaa etenkin rakentamisessa.

Työllisyys jatkaa kohenemistaan, mutta työttömyysaste laskee hitaasti. Työllisyystilanteen nopeamman kohentumisen estävät rakenteelliset ongelmat: työttömillä työnhakijoilla ei esimerkiksi ole sellaista ammattitaitoa kuin avoimiin työpaikkoihin vaadittaisiin tai työpaikat ovat eri alueella kuin työttömät työnhakijat.

Julkisen talouden velkaantuminen jatkuu

Talouden elpyminen on vahvistanut julkista taloutta tänä vuonna. Tulevien vuosien vaimea talouskasvu ei kuitenkaan riitä korjaamaan tulojen ja menojen välistä epätasapainoa, joten julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä.

Hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet vahvistavat julkista taloutta ennustekaudella. Ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu kuitenkin nopeana, mikä vaikeuttaa pyrkimyksiä tasapainottaa julkista taloutta. Julkinen velka suhteessa BKT:hen kasvaa edelleen lähivuodet.

Taloudellinen katsaus, talvi 2016