Makrotalous: Intian ja Kiinan inflaatiot talttumassa
Tärkeimpien markkina-alueiden (Euroalue, USA, Kiina, Japani, Intia) makrotaloustilastot (kuvat alla) osoittavat bruttokansantuotteen kasvun jatkumista kaikilla tärkeillä markkina-alueilla.
Työllisyys
Työttömyys (vihreä käyrä) on jäämässä kymmenen prosentin tasolle lukuun ottamatta Japania, jossa vallitsee lähes täystyöllisyys. Tämä on tälle ajalle tyypillinen ilmiö. Markkinoiden globalisoituminen näyttäisi jakavan työttömyyden paremmin tasan kaikkien kesken ja nyt myös teollisuusmaat saavat tottua siihen että osa työvoimasta ei kykene kilpailemaan globaalin työnjaon maailmassa.
Euroalueen makrotalous
Kauppa ja vaihtotase
USA:n vaihto- ja kauppataseen- vajeet (violetti ja sininen käyrä, oikeanpuoleinen asteikko) muodostavat tärkeimmän epätasapainotekijän, joka korjaantuu aikanaan taalan heikkenemisellä ja teollisuuden siirtymisellä uuteen halpatuotantomaahan – USA:aan. Sijoittaja saa olla varovainen. USA sijoituksia kannattaa pitkällä tähtäimellä ehkä hieman suojata taalan heikkenemistä vastaan.
USA:n makrotalous
Inflaatio ja korkotaso
Inflaatio (keltainen käyrä) on nostanut päätään sekä Kiinassa että Intiassa ja näiden maiden pörssimarkkinoiden viime aikanen heikkous selittyykin korkomarkkinoiden vetovoimalla. Kummassakin maassa ollaan saamassa inflaatiota kuriin. Korot (sininen käyrä) ovat nousseet ja inflaatio laskee ainakin Intiassa.
Kiinan makrotalous
Japanin valtion velkaantuminen
Vientihirmu, Japani, pitää yllä suurta positiivista vaihtotasetta. Tavaraa tuotetaan vientiin, mutta oma kulutus ei ota piristyäkseen. Japanilaiset säästävät pahan päivän varalle eikä maaliskuun katastrofi paranna tilannetta. Säästäminen tapaa lisääntyä silloin kun huoli tulevaisuudesta on suuri. Kuvasta ei näy se, että Japanin valtio on velkaantunut yli 200% bruttokansantuotteesta ja yksityisen omistuksen ja valtion varojen välillä vallitsee valtaisa kuilu. Sijoittajat luottavat että Japanin valtio voi tarpeen tullen rohmuta yksityisen omistuksen ja maksaa velkansa. Mikään muu ei selitä sitä miksi Japanin valtiolle luotetaan rahaa lähes nolla korolla vaikka kyseessä on eräs maailman velkaantuneimmista tahoista. Mutta voiko tuollaista huimaa summaa rohmuta kansalaisilta sitten kun velanmaksun aika tulee?
Japanin makrotalous
Intian makrotalous
Tietojen lähtteet: www.economist.com, keskuspankit
Japanilaiset luotottavat itseään
Japanin jättimäiseen velkaantumiseen liittyy se erikoinen piirre verrattuna käytännössä kaikkiin muihin velkaongelmaisiin maihin – ainakin isoihin teollisuusmaihin ja etenkin USA:an – että Japanin valtion velkakirjojen suurimmat markkinat ovat Japanissa, eli japanilaiset kansalaiset ja yritykset rahoittavat kotimaista valtiontalouden vajetta. Rahoitus ei tule kovinkaan paljoa ulkomailta, minkä vuoksi Japanin velka-aste on voinut kasvaa aivan eri tasolle kuin muualla.
Käsittääkseni takana ovat Japanin kulttuurin ja talouden erikoiset piirteet. Säästöaste on hyvin korkea, joten japanilaisilla on runsaasti sijoitusvarallisuutta. Toisaalta maan talouskasvu on heikkoa ja deflaatio on ollut riesana vuosia, ja japanilaisilla on yhä muistissa 80-luvun massiivinen pörssikupla. Osakkeiden oston sijaan japanilaiset siis lainaavat rahaa valtiolle, ja olematon korkokaan ei ole ongelma, kun deflaation oloissa pääoma joka tapauksessa säilyy.
Tästä seuraa, että Japanin velka-aste on käsittämättömän korkea ilman, että siitä on nähtyä suurempia ongelmia seuranut. Japanilaiset pitävät valtiota pankkinaan, jonne tallettavat säästöjään. Eivätkä he selvästikään ole hanakoita perimään saataviaan. Kauanko systeemi voi jatkua, en tiedä, mutta näin se on pääpiirteissään toiminut.
Sitä en tiedä, miksi japanilaiset eivät sijoita enemmän rahaa ulkomaille, jossa tuotto olisi parempi – kenties kyse on varovaisuuden ja isänmaallisuuden sekoituksesta. Carry trade, jossa halpoja jenilainoja sijoitetaan ulkomaille, on tehty kyllä maailmassa valtavasti, mutta tätä tekevät käsittääkseni suuret sijoittajat, eivät japanilaiset pientoimijat kuten kotitaloudet.
Heikki Ikonen
Minua hieman huolettaa se,
Minua hieman huolettaa se, että valtion on helppo lisätä tuloveroja tai kulutusveroja, mutta se ei taida auttaa Japanissa. Omaisuus on kertynyt harvojen (omaisuus yleensä jakautuu epätasaisemmin kuin tulot) käsiin, jotka pitävät valtiota pankkina ja ostavat valtion velkakirjalainoja. On vaikea keksiä edes kaukaisesti oikeudenmukaiselta kalskahtavia veroja, joilla sijoittajilta kerättäisiin varat takaisin valtion haltuun.
Japanin valtio ei voi ikuisesti velkaantua ja sillä on mielestäni kaksi vaihtoehtoa:
Veikkaan setelirahoitusta
Noista vaihtoehdoista oletan, että jälkimmäinen eli setelirahoitus eli rahan inflatoiminen on se vaihtoehto, joka todennäköisimmin toteutuu. Japanin talouskasvu on heikkoa, ja verotuksen radikaali nostaminen leikkaisi sitä entisestään. Deflaation oloissa taas olettaakseni rahan inflatisointi vaikuttaa vähemmän dramaattisesti, jos kohta syökin säästöjä.
Hyviä vaihtoehtoja ei tuollaisen velka-asteen kanssa ole, se on selvä. Jotkut joutuvat maksajiksi.
Heikki Ikonen