Olemme taas siirtyneet rahamarkkinoilla politiikkaa seuraavaa vaiheeseen. Tai ainakin Euroopassa on näin tehty.
Piirsin tuohon kuvaanvioletilla DAX-indeksin ja mustalla Saksan korkofutuurin (koron nousteessa futuuri laskee) mikä seuraa hyvin tarkasti noin viiden vuoden mittaisten korkopapereiden noteerausta. Tästä kuvasta näemme, että pörssikurssit seurailevat korkoja eikä yritysten tulosennusteita. Taas pörssiä ohjaa joku muu kuin tulevat kassavirrat.
Comments are closed.
Tarkoitan otsikossa sitä, että Yhdysvaltojen S&P500 indeksin nopeat pörssilaskut tapahtuvat yleensä joko syksyllä tai keväällä. Laskut voivat jatkua, mutta noina aikoina ne yleensä jyrkkenevät nopeasti.
Oikeistolaisuus ja kulttuuriliberaalisuus ovat EVA:n analyysin mukaan lisääntymässä. Tutkimus antaa viitteitä nopeasta asenneilmapiirin muutoksesta.
Puolet suomalaisista asemoi itsensä EVA tutkimuksen mukaan poliittiseen oikeistoon, vajaa kolmannes vasemmistoon ja
Jo 1950-luvulla suunniteltiin Helsingin Osakepankin fuusioimista Yhdyspankkiin. Kun hanke raukesi, siitä oli HS:ssä yhden (1) palstan lyhyt uutinen.
Noista ajoista muuttuneena talousinformaatiota tulee niin monesta paikasta,
Piksun analyysit osion viisi salkkua tarjoavat julkisuuteen oikeiden ammattilaisten henkilökohtaiset salkut:
SERGION LISTA
”Sergion lista” keskittyy pohjoismaiden ja USA:n markkinoille. Sergion listalle valitaan yrityksiä, jotka saavat hyviä
Eikö tämä ole suoraviivainen
Eikö tämä ole suoraviivainen seuraus osinkojen nykyarvon kaavasta? Kun korot muuttuvat, muuttuvat myös diskonttotekijät, joilla (epävarmoja) kassavirtoja painotetaan osakkeen arvonmäärityksessä – siis täysin sama ilmiö kuin velkakirjojen hinnoittelussa (ts., korko ja hinta menevät eri suuntiin), mutta luultavasti "pehmeämmin". (Graham mainitsee muistaakseni esimerkkinä, että esim. inflaatio näkyy sekä koroissa että hyödykehinnoissa, ja yrityksen kassavirtojen nykyarvoa laskettaessa nämä vaikutukset kumoavat toisensa.)
Toki sekin, vaihteleeko osakkeiden "korkoimmuniteetin" taso eri aikakausina, on mielenkiintoinen kysymys. Kenties se on juuri nyt Euroopassa matalaa?
Pikemminkin
Vaikka diskonttokorko vaikuttaa osakkeisiin kyseessä on lienee korkojen samanlaisuus. Kun USAsta tuli hyvät työpaikkaluvut ja sen johdosta korot nousevat, niin oletetaan muiden maiden seuraavan jenkkien korkkoja. Muuten taala vahvistuisi hurjasti ja nopeat valuuttamuutokset ovat ongelmallisia joista yhtä seurausta elämme juuri Egyptissä. Kun Eurooppa joutuu/nousee korot niin se on hyvin suurta myrkkyä Eurooppalaiselle taloudelle. Tuon USA jo kestää ja siellä ei tosiaan osakkeet laskeneet.
Ei juurikaan lisättävää
Tässä se murhe onkin. Yhdysvallat virkoaa (jos virkoaa, siltä nyt tällä hetkellä näyttää) niin Euroopan on melkein pakko seurata perässä – oli täällä mikä tahansa tilanne menossa. Muutoin pääoma hakeutuu enenevissä määrin rapakon taakse varmemman (tai paremman, riippuen sijoittajasta itsestään) tuoton perään. Aiheesta on pari riviä tullut kirjoitettua.
2.5. US 10a Treasury: 1,62%
Nyt (6.7.) 2,74%.