Olemme taas siirtyneet rahamarkkinoilla politiikkaa seuraavaa vaiheeseen. Tai ainakin Euroopassa on näin tehty.
Piirsin tuohon kuvaanvioletilla DAX-indeksin ja mustalla Saksan korkofutuurin (koron nousteessa futuuri laskee) mikä seuraa hyvin tarkasti noin viiden vuoden mittaisten korkopapereiden noteerausta. Tästä kuvasta näemme, että pörssikurssit seurailevat korkoja eikä yritysten tulosennusteita. Taas pörssiä ohjaa joku muu kuin tulevat kassavirrat.
Comments are closed.
Donald Trump voitti vaalin lopulta kirkkain luvuin. Yleisen käsityksen mukaan maahanmuuttoon ja talouteen keskittyminen puri äänestäjiin Harrisin hiukan osoitteettomaksi jäänyttä kampanjaa paremmin.
Talouden näkökulmasta Trumpin linjausten
Kun Trump ja Harris kohtasivat väittelyssä 10.9., luin saman firman Sanoma Oy:n 7-8 eri toimittajan selostuksen siitä, miten Harris ”voitti”. Aika monessa tekstissä tosin epäiltiin
Suomalaisten OMXH25 yritysten liikevaihdot laskivat Q3/2024 keskimäärin 1,6% vuoden takaiseen vastaavaan kvartaaliin verrattuna ja liiketulokset (EBIT) laskivat 1%. Inflaatiokorjatut, reaaliset pudotukset ovat hieman suurempia. (lisää…)
Suomen Pankin (BOFIT) ennuste povaa Kiinalle länsimaiden kaltaista kehitystä:
Väestö ikääntyy ja työikäinen väestö vähenee luoden paineita eläkeiän nostoille joita tehdään myöhässä ja varovaisesti. Talouskasvu
Eikö tämä ole suoraviivainen
Eikö tämä ole suoraviivainen seuraus osinkojen nykyarvon kaavasta? Kun korot muuttuvat, muuttuvat myös diskonttotekijät, joilla (epävarmoja) kassavirtoja painotetaan osakkeen arvonmäärityksessä – siis täysin sama ilmiö kuin velkakirjojen hinnoittelussa (ts., korko ja hinta menevät eri suuntiin), mutta luultavasti "pehmeämmin". (Graham mainitsee muistaakseni esimerkkinä, että esim. inflaatio näkyy sekä koroissa että hyödykehinnoissa, ja yrityksen kassavirtojen nykyarvoa laskettaessa nämä vaikutukset kumoavat toisensa.)
Toki sekin, vaihteleeko osakkeiden "korkoimmuniteetin" taso eri aikakausina, on mielenkiintoinen kysymys. Kenties se on juuri nyt Euroopassa matalaa?
Pikemminkin
Vaikka diskonttokorko vaikuttaa osakkeisiin kyseessä on lienee korkojen samanlaisuus. Kun USAsta tuli hyvät työpaikkaluvut ja sen johdosta korot nousevat, niin oletetaan muiden maiden seuraavan jenkkien korkkoja. Muuten taala vahvistuisi hurjasti ja nopeat valuuttamuutokset ovat ongelmallisia joista yhtä seurausta elämme juuri Egyptissä. Kun Eurooppa joutuu/nousee korot niin se on hyvin suurta myrkkyä Eurooppalaiselle taloudelle. Tuon USA jo kestää ja siellä ei tosiaan osakkeet laskeneet.
Ei juurikaan lisättävää
Tässä se murhe onkin. Yhdysvallat virkoaa (jos virkoaa, siltä nyt tällä hetkellä näyttää) niin Euroopan on melkein pakko seurata perässä – oli täällä mikä tahansa tilanne menossa. Muutoin pääoma hakeutuu enenevissä määrin rapakon taakse varmemman (tai paremman, riippuen sijoittajasta itsestään) tuoton perään. Aiheesta on pari riviä tullut kirjoitettua.
2.5. US 10a Treasury: 1,62%
Nyt (6.7.) 2,74%.