Olemme taas siirtyneet rahamarkkinoilla politiikkaa seuraavaa vaiheeseen. Tai ainakin Euroopassa on näin tehty.
Piirsin tuohon kuvaanvioletilla DAX-indeksin ja mustalla Saksan korkofutuurin (koron nousteessa futuuri laskee) mikä seuraa hyvin tarkasti noin viiden vuoden mittaisten korkopapereiden noteerausta. Tästä kuvasta näemme, että pörssikurssit seurailevat korkoja eikä yritysten tulosennusteita. Taas pörssiä ohjaa joku muu kuin tulevat kassavirrat.
Comments are closed.
Hovioikeus kumosi tänään käräjäoikeuden päätöksen Lehtisaaren tonttivuokria koskevassa kiistassa, ja kirkko on määrätty laskemaan vuokratasoa (kts. Ylen juttu). Jotkut ihmettelevät, miten oikeus puuttuu osapuolten tekemään
Työnantajat ovat oppineet hyödyntämään etätyön etuja niissä tehtävissä ja siinä laajuudessa kuin kunkin tehtävän kannalta on järkevää. Monissa yrityksissä on päädytty määrittelemään säännöt sille kuinka
Asuntorakentamisen lama jatkuu vielä pitkään. Myytävien asuntojen hinnat laskevat edelleen samalla kun rakennuskustannukset kohoavat. Kärsijöinä ovat asuntorakenamisesta liikevaihtoa saavat yritykset kuten SRV, Lehto, LapWall, Honkarakenne,
Iranin sota jatkuu kiivaana ja taustoiltaan sekavana. Donald Trump puhuu sodan lopun olevan lähellä, puolustusministeri Pete Hegseth Iranin murskaamisen vasta päässeen vauhtiin, Iran tappelee vastaan
Eikö tämä ole suoraviivainen
Eikö tämä ole suoraviivainen seuraus osinkojen nykyarvon kaavasta? Kun korot muuttuvat, muuttuvat myös diskonttotekijät, joilla (epävarmoja) kassavirtoja painotetaan osakkeen arvonmäärityksessä – siis täysin sama ilmiö kuin velkakirjojen hinnoittelussa (ts., korko ja hinta menevät eri suuntiin), mutta luultavasti "pehmeämmin". (Graham mainitsee muistaakseni esimerkkinä, että esim. inflaatio näkyy sekä koroissa että hyödykehinnoissa, ja yrityksen kassavirtojen nykyarvoa laskettaessa nämä vaikutukset kumoavat toisensa.)
Toki sekin, vaihteleeko osakkeiden "korkoimmuniteetin" taso eri aikakausina, on mielenkiintoinen kysymys. Kenties se on juuri nyt Euroopassa matalaa?
Pikemminkin
Vaikka diskonttokorko vaikuttaa osakkeisiin kyseessä on lienee korkojen samanlaisuus. Kun USAsta tuli hyvät työpaikkaluvut ja sen johdosta korot nousevat, niin oletetaan muiden maiden seuraavan jenkkien korkkoja. Muuten taala vahvistuisi hurjasti ja nopeat valuuttamuutokset ovat ongelmallisia joista yhtä seurausta elämme juuri Egyptissä. Kun Eurooppa joutuu/nousee korot niin se on hyvin suurta myrkkyä Eurooppalaiselle taloudelle. Tuon USA jo kestää ja siellä ei tosiaan osakkeet laskeneet.
Ei juurikaan lisättävää
Tässä se murhe onkin. Yhdysvallat virkoaa (jos virkoaa, siltä nyt tällä hetkellä näyttää) niin Euroopan on melkein pakko seurata perässä – oli täällä mikä tahansa tilanne menossa. Muutoin pääoma hakeutuu enenevissä määrin rapakon taakse varmemman (tai paremman, riippuen sijoittajasta itsestään) tuoton perään. Aiheesta on pari riviä tullut kirjoitettua.
2.5. US 10a Treasury: 1,62%
Nyt (6.7.) 2,74%.