Olemme taas siirtyneet rahamarkkinoilla politiikkaa seuraavaa vaiheeseen. Tai ainakin Euroopassa on näin tehty.
Piirsin tuohon kuvaanvioletilla DAX-indeksin ja mustalla Saksan korkofutuurin (koron nousteessa futuuri laskee) mikä seuraa hyvin tarkasti noin viiden vuoden mittaisten korkopapereiden noteerausta. Tästä kuvasta näemme, että pörssikurssit seurailevat korkoja eikä yritysten tulosennusteita. Taas pörssiä ohjaa joku muu kuin tulevat kassavirrat.
Comments are closed.
Onkohan tulevaisuudessa Shelleyn runo ”Ozymandias” hyvä kuvaus AI-yhtiöille?
Viime aikoina AI-yhtiöiden kurssikehitys on ollut hapuilevaa. Myös chippivalmistajat ja muut buumista hyötyvät ovat saaneet kolauksia. Sijoittajat ovat
Suomalaisten OMXH25 yritysten liikevaihdot kasvoivat Q2/2025 keskimäärin 7% vuoden takaiseen verrattuna ja liiketulokset (EBIT) kasvoivat peräti 35%.
Seurantaan on tällä kertaa otettu myös investoidun pääoman tuotto
Kansanedustaja voi eduskuntakautensa päätyttyä saada sopeutumisrahaa yhteensä melkein miljoonan euron verran! Onko tässä mieltä? Tämä on jatkoa edeltävälle videolle, jolla käsittelin sopeutumisrahan kestoa.
https://www.youtube.com/shorts/ZqGmUiUZ7P8
Kaizun salkku tuotti kvartaalin Q2/2026 aikana 13,4% kun pohjoismainen vertailuindeksi OMXN40 nousi samassa ajassa 3,9%.
Joidenkin pienten First North kasvuyritysten osakkeita en ole yrityksistäni huolimatta onnistunut
Eikö tämä ole suoraviivainen
Eikö tämä ole suoraviivainen seuraus osinkojen nykyarvon kaavasta? Kun korot muuttuvat, muuttuvat myös diskonttotekijät, joilla (epävarmoja) kassavirtoja painotetaan osakkeen arvonmäärityksessä – siis täysin sama ilmiö kuin velkakirjojen hinnoittelussa (ts., korko ja hinta menevät eri suuntiin), mutta luultavasti "pehmeämmin". (Graham mainitsee muistaakseni esimerkkinä, että esim. inflaatio näkyy sekä koroissa että hyödykehinnoissa, ja yrityksen kassavirtojen nykyarvoa laskettaessa nämä vaikutukset kumoavat toisensa.)
Toki sekin, vaihteleeko osakkeiden "korkoimmuniteetin" taso eri aikakausina, on mielenkiintoinen kysymys. Kenties se on juuri nyt Euroopassa matalaa?
Pikemminkin
Vaikka diskonttokorko vaikuttaa osakkeisiin kyseessä on lienee korkojen samanlaisuus. Kun USAsta tuli hyvät työpaikkaluvut ja sen johdosta korot nousevat, niin oletetaan muiden maiden seuraavan jenkkien korkkoja. Muuten taala vahvistuisi hurjasti ja nopeat valuuttamuutokset ovat ongelmallisia joista yhtä seurausta elämme juuri Egyptissä. Kun Eurooppa joutuu/nousee korot niin se on hyvin suurta myrkkyä Eurooppalaiselle taloudelle. Tuon USA jo kestää ja siellä ei tosiaan osakkeet laskeneet.
Ei juurikaan lisättävää
Tässä se murhe onkin. Yhdysvallat virkoaa (jos virkoaa, siltä nyt tällä hetkellä näyttää) niin Euroopan on melkein pakko seurata perässä – oli täällä mikä tahansa tilanne menossa. Muutoin pääoma hakeutuu enenevissä määrin rapakon taakse varmemman (tai paremman, riippuen sijoittajasta itsestään) tuoton perään. Aiheesta on pari riviä tullut kirjoitettua.
2.5. US 10a Treasury: 1,62%
Nyt (6.7.) 2,74%.