Olemme taas siirtyneet rahamarkkinoilla politiikkaa seuraavaa vaiheeseen. Tai ainakin Euroopassa on näin tehty.
Piirsin tuohon kuvaanvioletilla DAX-indeksin ja mustalla Saksan korkofutuurin (koron nousteessa futuuri laskee) mikä seuraa hyvin tarkasti noin viiden vuoden mittaisten korkopapereiden noteerausta. Tästä kuvasta näemme, että pörssikurssit seurailevat korkoja eikä yritysten tulosennusteita. Taas pörssiä ohjaa joku muu kuin tulevat kassavirrat.
Comments are closed.
Suomi on jo viisitoista vuotta päättänyt keskittyä elintason ja eteenpäin pyrkimisen sijasta hyvinvointiin. Olemme saaneet elintason tilalle hyvinvointia: Euroopan toiseksi lyhyimmät keskimääräiset työpäivät, korkeimpiin kuuluvan
Suomen pienyritykset uudistuvat vauhdilla. Uusia yrityksiä syntyy nyt enemmän kuin koskaan 2020-luvulla ja vanhoja kuolee nopeammin kuin koskaan. Mutta uusia syntyy silti moninkertaisesti sen mitä
TT:n lista perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin liiketoimintasyklien yli. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin.
USA:n vaaleista on nyt selvitty ja markkinoilla on tapahtunut erilaisia asioita. Selkeimmät signaalit ovat jenkkiosakkeiden vahvistuminen muuhun mailmaan verrattuna, sekä samanaikinen dollarin vahvistuminen. Selvästi uskotaan
Eikö tämä ole suoraviivainen
Eikö tämä ole suoraviivainen seuraus osinkojen nykyarvon kaavasta? Kun korot muuttuvat, muuttuvat myös diskonttotekijät, joilla (epävarmoja) kassavirtoja painotetaan osakkeen arvonmäärityksessä – siis täysin sama ilmiö kuin velkakirjojen hinnoittelussa (ts., korko ja hinta menevät eri suuntiin), mutta luultavasti "pehmeämmin". (Graham mainitsee muistaakseni esimerkkinä, että esim. inflaatio näkyy sekä koroissa että hyödykehinnoissa, ja yrityksen kassavirtojen nykyarvoa laskettaessa nämä vaikutukset kumoavat toisensa.)
Toki sekin, vaihteleeko osakkeiden "korkoimmuniteetin" taso eri aikakausina, on mielenkiintoinen kysymys. Kenties se on juuri nyt Euroopassa matalaa?
Pikemminkin
Vaikka diskonttokorko vaikuttaa osakkeisiin kyseessä on lienee korkojen samanlaisuus. Kun USAsta tuli hyvät työpaikkaluvut ja sen johdosta korot nousevat, niin oletetaan muiden maiden seuraavan jenkkien korkkoja. Muuten taala vahvistuisi hurjasti ja nopeat valuuttamuutokset ovat ongelmallisia joista yhtä seurausta elämme juuri Egyptissä. Kun Eurooppa joutuu/nousee korot niin se on hyvin suurta myrkkyä Eurooppalaiselle taloudelle. Tuon USA jo kestää ja siellä ei tosiaan osakkeet laskeneet.
Ei juurikaan lisättävää
Tässä se murhe onkin. Yhdysvallat virkoaa (jos virkoaa, siltä nyt tällä hetkellä näyttää) niin Euroopan on melkein pakko seurata perässä – oli täällä mikä tahansa tilanne menossa. Muutoin pääoma hakeutuu enenevissä määrin rapakon taakse varmemman (tai paremman, riippuen sijoittajasta itsestään) tuoton perään. Aiheesta on pari riviä tullut kirjoitettua.
2.5. US 10a Treasury: 1,62%
Nyt (6.7.) 2,74%.