Markkinakatsaus ja vähän Grexitistä
Ennustin pari viikkoa sitten pörsseihin droppia, joka EuroStoxx 600:ssa uppoaisi 380 pisteen tuntumaan, koska siellä tulee vastaan sadan päivän liukuva keskiarvo. Siinä indeksit tapaavat koukata vahvassakin nousutrendissä korjausliikkeiden aikana. Kirjoitukseni aikaan ao. indeksi oli päälle 400 pisteessä, mutta torstaina se koukkasi 382 pisteessä eli puolen prosentin päässä ennusteestani. Ei tekninen analyysi huuhaata ole, vaikka ei mikään taivaan avainkaan. Kyllä siitä silti hyötyä on, jos sitä riittävästi osaa.
Toisaalta on oltava tarkka ajoituksessa. Nyt kurssit posahtivat jo monta prosenttia ylemmäs, tosin en vanno, että pudotus on jo takana. Voi se ihan teknisin perusteinkin jatkua vielä, mutta en ennustele sitä enää. Edellinen arvio osui varsin hyvin, ja sain ostettua oman listani sopivaan hintaan, toivottavasti joku muukin hyödynsi vihjettä.
Kreikasta paniikinpoikanen taas saatiin, vaikka osakemarkkinoiden liikkeiden syyt eivät välttämättä ole niitä, jotka media sellaisiksi nimeää. Talouslehtien toimenkuvaan kuuluu tulkita pörssien liikkeitä yksinkertaisten syiden mukaan, eikä niiden todenperäisyyttä kukaan koskaan voi todistaa vääräksi tai oikeaksi. Näihin tulkintoihin tulee suhtautua suurella varauksella, vaikka toki ne joskus pitävät kutinsa.
Sinänsä on totta, että Grexit, Kreikan ero eurosta, on lähempänä kuin koskaan. Kreikan kassa on jo niin tyhjä, että hallitus vaatii valtion yrityksiä lainaamaan sille käteisvaransa. Lainoja erääntyy lähiaikoina.
Kreikka haluaa uuden luottopaketin, mutta EU:n solidaarisuus on jo kortilla. Syrizan johtama hallitus ei ole selventänyt, miten se hillitsisi budjettivajeen kestävälle tasolle. Kreikan suunnitelmat veropohjan laajentamisesta etenevät tuskallisen hitaasti. Menoja se on kuitenkin lisännyt nopeasti eli Syriza toteuttaa lupauksiaan säästöpolitiikan katkaisemisesta.
Tätä eivät luotottajat niele. Ja tiukkaa linjaa vahvistaa, että EU:n keskeisten johtajien mukaan Grexitin haitat jäisivät rajallisiksi, koska niihin on nyt varauduttu. Pankit ovat vähentäneet ratkaisevasti Kreikan velkojaan. Euron vakausmekanismi on perustettu. EKP ostaa euromaiden valtionvelkoja 60 miljardilla joka kuukausi, ja tarpeen tullen piikki voi olla kaavailtua pidempi ja suurempikin, oletan. Suurta paniikkia ei siis pitäisi syntyä. Näkemystä puoltaa se, että muiden euromaiden korot eivät ole reagoineet Kreikan vaikeuksiin, eli luottamus niiden pysymiseen eurossa on korkea.
Mutta kyllä Grexitistä silti mylläkkä seuraisi jo sen perusteella, että varmuustoimista huolimatta sijoittajat ovat myyneet jälleen euromaiden velkakirjoja ja osakkeita, koska Kreikka ei pääse velkojiensa kanssa yhteisymmärrykseen. Luultavasti Grexit johtaisi jonkin asteen paniikkiin, joskin toinen asia on, kuinka syvään ja pitkään.
Vaikka tilanteeseen on varauduttu nyt varsin hyvin, on Lehman Brothersin kaatuminen seurauksineen ainakin minulla yhä tuskallisen hyvin muistissa. Lehmanin keskeinen opetus oli, että paniikin synnyttää epävarmuus. Jos Kreikan annetaan kaatua kassakriisiin, luottamus toistenkin ylivelkaisten euromaiden maksukykyyn horjuu väistämättä. Se johtaa korkojen rajuun nousuun ja arvopapereiden hintojen putoamiseen. EKP ja muut instanssit eivät seuraisi sitä tietenkään tumput suorana, mutta en silti välittäisi tätä episodia todistaa.
Lehmanin yksi opetus oli, että paniikki voi heijastua alueille, joiden piti olla siltä turvassa. Sen perusteella markkinoiden psykologia ja talouden ristisidokset ovat mutkikkaampia kuin arvaamme. Kukaan ei tiedä, mitä kaikkia seurauksia Grexitillä olisi, mutta todennäköisesti osa niistä yllättäisi ikävästi parhaatkin asiantuntijat.
En tosin usko, että Kreikka lähtee eurosta, vaan joku laiha kompromissi sen ja luotottajien kanssa löytyy. Kreikalle se olisi niin suuri loikka tuntemattomaan, että pitäisin mahdollisena jopa hallituksen kaatumista, jos Grexit todella uhkaisi. Syriza on kirjava ryhmä, ja kreikkalaisten enemmistö haluaa pysyä eurossa. Veikkaan, että Syrizan sisälläkin kuohuisi rajusti, jos umpikujaan jouduttaisiin. Tsipras ei selvästi halua tähän soppaan joutua, sillä hän vaihtoi Varoufakisin pois neuvotteluista, koska koki hänet ongelmaksi.
Missä?
Niin missä ennustit pari viikkoa sitten droppia?
http://www.piksu.net/blogs/heikki-ikonen
Draghinomiassa
Tuossa
http://piksu.net/artikkeli/draghinomia-jatkuu-viel%C3%A4-pitk%C3%A4%C3%A4n
Suora sitaatti:
" Kärsivällisesti markkinapaniikkeja kyttäämällä ostopaikkoja löytyy edelleen, vaikka arvostuskertoimet keskimäärin pysyvät varmasti korkeinta tässä ”uudessa normaalissa”. Useamman prosentin osinkotuottoja vakailta yhtiöiltä löytynee jatkossakin, jos pysyy hereillä ja käteiskassa on kunnossa.
Kesä on tavallisesti droppien aikaa, kun osinkorallit ovat takana ja sijoittajat lomailevat. Odottelen EuroStoxx 600:n – joka on isojen yhtiöiden laajin euro-osakeindeksi – niiaavan vielä 380 pisteen tuntumaan, luultavasti allekin, kun se on nyt vielä päälle 400:ssa. Arvio perustuu puhtaasti kokemukseen: noilla nurkilla tulee vastaan sadan päivän liukuva keskiarvo, jossa indeksit tapaavat poiketa kovassakin nousussa. Sitä en tiedä, koska se tapahtuu, mutta keväällä sukelluksia on usein nähty.
Joku sopiva kriisi paniikin laukaissee tavan mukaan. Kreikka ja Venäjä ovat yhä jonossa, jos muualta ei irtoa. Muttei droppi välttämättä vaadi näkyvää syytä. Aina niitä ropisee, koska markkinat liioittelevat molempiin suuntiin joukkohysterian voimin."
Heikki
Toinenkin tulkinta mahdollista?
Tuosta tekstistäsi voisi tehdä toisenkin tulkinna
"Keskuspankin 60 miljardin euron kuukausittainen pumppaaminen velkakirjamarkkinoille on piristänyt ilmapiiriä – eikä vain pörssiä, korostan. Yritysten ja kuluttajien luottamusindikaattorit ovat nousussa. Euron halventuminen vahvistaa vientiyhtiöiden tilauskirjoja. Analyytikot reivaavat ennusteita ylös yhtä jalkaa pörssien kanssa. Pahimpiin kriisimaihin lukeutuvan Espanjan keskuspankki odottaa tänä vuonna liki kolmen prosentin kasvua.
Suuresta suhdannekäänteestä on aikaista puhua, mutta kun luottamus talouteen elpyy, suhdanne voi kyllä kääntyä yllättävällä tempolla. Yhdysvalloissa rahaelvytys nosti ensin yritysten liikevaihdot ja tulokset. Työllisyys parani viiveellä, kuten suhdannekiertoon kuuluu. Yhdysvalloissa kilpaillaan jo työvoimasta matalapalkka-aloja myöten. Se on kääntänyt palkatkin lopulta varovaiseen nousuun. Nyt suhdanne on hiipunut, mutta pitkään nousu kestikin.
"
Mutta kieltämättä sanoit senkin mitä linkkasit. Ja jos olisi noussut olist silloinkin ollut oikeassa -;)
Iso ja pieni kuva eri asioita
Kreikan 10v korko on tilanteeseen nähden vaatimaton, 10%
Katselin nuo kreikkaa koskevat uutiset maailmalta. Niiden mukaan Kreikan vararikko näyttää todennäköiseltä tänä kesänä.
Mutta sitten katsoin Kreikan 10 v korkotason (tunnus: GGGB10YR) Bbloomberilta (alla). Markkinat vaativat minun mielestäni hämmästyttävän pientä korkopreemiota – vain 10%. Luulisi että vaadittaisiin suurempaa riskilisää. En keksinyt muuta selitystä kuin sen, että markkinat uskovat että Kreikkan valtionlainojen pääomien leikkauksesta ei tule merkittävää. Voi tietysti olla niinkin ettei näitä tässä mainittuja Kreikan 10v lainoja käytännössä vaihdeta (kukaan ei osta) eikä tämä bloombergin markkinanoteeraus heijasta todellisuutta.
Venäjän valtiolla on tällä hetkellä sama 10v lainakorko kuin Kreikalla. En minä niihinkään papereihin rahojani tuolla korolla pistäisi.
Kaikki 10 v lainakorot löytyy täältä: http://www.tradingeconomics.com/bonds
Italian, Espanjan, Portugalin ja muiden taannoisten kriisimaiden korot ovat jo aivan järkevissä parin prosentin lukemissa.
Ei läiky ainakaan vielä
”Italian, Espanjan, Portugalin ja muiden taannoisten kriisimaiden korot ovat jo aivan järkevissä parin prosentin lukemissa.”
Tämän perusteella Kreikka tulkitaan poikkeukseksi, toivottavasti siinäkin tapauksessa että Grexit tulee – en tosiaan silti haluaisi sitä kokeilla. Kyllä ryminä kuuluisi kuuhun asti, se on aika varma.
Heikki