Jouluna juhlimme meissä elävää pientä lapsosta – pientä helmeä sisässämme. Hän antaa meille voiman elää ja motivaation. Hänen vuoksensa me sijoitamme, teemme työtämme, yritämme ja elämme. Meidän sielumme, pieni lapsen sielu, on aina utelias, iloinen, nöyrä ja vähään tyytyväinen. Hän on kaikkea sitä, minkä me joskus arjessa unohdamme – meidän oma puhtain henkemme. Jouluna on hyvä hiljentyä kunnioittamaan suurinta sisässämme – pientä lapsen mieltä. 

Jouluna on hyvä myös katsoa taapäin ja tehdä tiliä itselleen siitä mitä tuli saavutettua:

• pystyinkö vuoden aikana tukemaan lähimpiäni, työtovereitani ja muita sijoittajia sillä tavalla kuin olisin halunnut
• saavutinko työssäni, sijoittajana, sen mitä tavoittelin ja pystyinkö tarjomaan hyviä tuotteita tekeville ja työllistäville yrityksille riittävän rahallisen selkänojan

Aina ei mene suunnitellulla tavalla. Sijoittajana voi tehdä virheitä, joiden seurauksena arvokkaita varoja joutuu sellaisten käsiin, jotka eivät osaa tai halua palvella muita ja tuottaa työllisyyttä ja hyvinvointia. Itselleen pitää kuitenkin antaa anteeksi. Yrittäminen ja huolellinen sijoituskohteiden valintatyö on jo sinänsä arvokasta. Vain yrittämällä voi saavuttaa.

Jouluna on aika antaa anteeksi itselleen kaikista niistä virheistä, joita tuli tehtyä. Pieni lapsi meissä yrittää, erehtyy ja antaa itselleen aina anteeksi ja yrittää uudelleen. Hänessä on elinvoimaa uskoa parempaan huomiseen ja mikään ei ole hänelle mahdotonta. Siksi tuo pieni lapsi meissä antaa meille voimaa kun teemme tiliä siitä mitä tuli tehtyä, arvioimme tekemisiämme, annamme itsellemme anteeksi ja hiljennymme loppujen lopuksi arvokkaan Joulun viettoon.