Miksi ThyssenKruppia kiinnostaisi Outokummun osakeannin onnistuminen?

ThyssenKruppin sitoumus myydä mittava omistuksensa Outokummusta nosti äläkän, kun tunnetut sijoittajat Kim ja Tom Lindström katsoivat kaupan rikkovan pienomistajien oikeuksia. Heidän silmissään alennushintainen kauppa oli osa diiliä, jolla ThyssenKrupp maksoi Outokummulle hankinnoistaan muita omistajia sortavalla tavalla:

http://www.nordnetblogi.fi/perin-outo-suurkauppa-outokummun-osakkeilla/07/12/2013/

Outokumpu vastasi nopeasti tällaisella tiedotteella (tämä on katkelma kokonaisuudesta, joka löytyy:

https://newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=585271&lang=fi

”ThyssenKruppin sitoumus myydä 29,9 % osuutensa Outokummun osakkeista johtuu Euroopan Komission Ternin ostajan soveltuvuusvaatimuksesta, jonka mukaisesti ThyssenKruppin ja Outokummun välillä ei voi olla omistussuhdetta. ThyssenKrupp sopi osakkeidensa myynnistä ja hinnasta osakkeiden ostajien kanssa, ja Outokumpu korostaa, ettei se ollut osapuolena osakkeiden myyntikaupoissa. Outokummun käsityksen mukaan ThyssenKruppin myymien osakkeiden hintaan vaikuttivat ThyssenKruppin nykyisen omistusosuuden suuruus, Euroopan komission vaatimusten aiheuttama tiukka aikataulu sekä Outokummun suunniteltuun osakeantiin liittyvät ehdot, joihin osakkeiden ostajat joutuivat sitoutumaan.”

Vain vastineen alkupää istuu järkeen. ThyssenKrupp halusi Ternin tehdasta enemmän kuin Outokummun isoa siivuaan – mikä sivumennen sanoen ei kerro kovin hyvää Outokummun tilasta. Komissio vaati nopeaa kauppaa, ja osakkeita oli kaupan poikkeuksellisen paljon. Lindströmien mukaan ostajat – joukossa Solidium ja muita kotimaisia instituutioita – saivat osakkeet pilkkahintaan, Outokumpu tosin kiistää hinnan, vaikkei täsmennä sitä. Mutta epäsuorasti Outokumpu myöntää hinnassa olleen jotain outoa, jos kerran siihen vaikuttivat tuollaiset eri tekijät.

Mutta miten on mahdollista, että kauppahintaan vaikuttavat ”Outokummun suunniteltuun osakeantiin liittyvät ehdot, joihin osakkeiden ostajat joutuivat sitoutumaan.” Kuka ehdot on määrännyt? Jos ThyssenKrupp myy kaikki osakkeensa, miksi sitä kiinnostaa sen jälkeen, kuinka Outokummun osakeannin käy? Outokummun kilpailijana sitä luulisi sen liikuttavan harvinaisen vähän, muuten kuin käänteisellä tavalla. Jos ThyssenKrupp ei ole ehtoja tältä osin sanellut, kuka sen on tehnyt ja millä lihaksilla?

Lindströmien tulkinnan mukaan Outokumpu on tehnyt kaupat tällä tavoin varmistaakseen, että sen osakeanti onnistuu, ja se saa tarvitsemaansa pääomaa, kun suuret sijoittajat siihen sitoutuvat alennusosakkeiden vastikkeena. ThyssenKruppille asialla taas ei olisi merkitystä, koska se saisi tällä tavoin saman hinnan joka tapauksessa ja kaupat tehtyä. Järjen mukaan ehdot on annettu muualla, siis kukapa muu kuin ostajat, elleivät ne ole myyjän intressi. Ja kahden osapuolen sopimuksiahan kaupat aina ovat, harvoin ne yksi osapuoli tuosta vain sanelee.

Lindströmien selitys on ainakin looginen, olipa totuus mikä tahansa. Varsinkin nykyisten suuromistajien kannalta on toki mieluisaa, jos ja kun ne aikovat pitää firman joka tapauksessa pystyssä pääomaruiskeillaan, että ne saavat isot omistuksensa mahdollisimman halvalla. Osakekauppojen hinnan ja tulevan osakeannin kytkemistä toisiinsa taas on vaikea ymmärtää ThyssenKruppin näkökulmasta Outokummun tiedotteen perusteella. Viisaampien näkemykset otan kiitollisena vastaan, jos sellaisia löytyy.

9 thoughts on “Miksi ThyssenKruppia kiinnostaisi Outokummun osakeannin onnistuminen?

  1. Pienosakkaat epäilevät Outokummun kiertäneen osakeyhtiölakia

    Jotkin pienosakkaat ottivat minuun yhteyttä jo välittömästi kaupan tultua julkiseksi. He epäilivät, että kaupan todennäköinen alihinta rikkoi osakeyhtiölakia ja asiasta pitäisi käynnistää oikeusprosessi Outokummun hallitusta vastaan. He olisivat nimittäin mieluusti ottaneet myöskin noita alihintaisia osakkeita ja olivat valmiit osallistumaan talkoisiin Outokummun pelastamiseksi.

    Näillä tuntemillani piensosakkailla ei taida kuitenkaan kenelläkään olla niin suurta määrää Outokummun osakkeita, että he nostaisivat asiasta juttua. Oikeudenkäynti olisi liian kallis ja tulos taitaa olla, niin kuin hyvin tuot esille, epärvarma. Outokummun hallitus kun ei ole virallisesti kaupan osapuoli. Nämä taitaa olla niitä naarmuja, joita sijoittaja joutuu ottamaan vastaan, kun isot dinosaurukset mellastavat.

    1. Käry haisee

      On tosiaan vaikea käsittää, miksi Thyssen olisi myynyt osakkeensa alihintaan, jos ei siihen ollut selkeää taloudellista tai vastaavaa motiivia. Sen vuoksi on tosiaan perusteltua olettaa, että jotain Thyssen hyötyi alennuskaupasta, ja koska se ei itse hyötyisi osakeannista mitään, sen sitominen kaupan ehdoksi ei ole sen intressi. Eli intressi olisi joku muu.

      Tämä on tietysti vain fiktiota – sanon näin jo välttääkseni oikeustoimia tms – mutta Outokummun pääomistajilla oli tietysti intressi järjestään kaupat tällä tavalla, koska he – kuten Solidium – olivat jo hyvissä ajoin ilmoittaneet tukevansa Outokummun osakeantia, joten rahaa oli aikomus polttaa joka tapauksessa sen kassan vahvistamiseksi. Näin he saavat suuremman omistusosuuden samalla rahalla. Ja Thyssen sai Lindströmien kuvaamalla järjestelyllä asian käsistään nopeasti taloudellisesti yhtäläisin ehdoin. Siinä tapauksessa kaikki muut hyötyisivät paitsi Outokummun pienosakkaat.

      Heikki 

      1. Parempi turska pivossa kuin kymmenen katiskassa

        Otsikko on käänteinen tulkinta lauseelle parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla eikä se tietenkään toimi, jos katistkan voi jotenkin tyhjentää.

        Nähdäkseni Thyssen hyötyi Outokumpu-veivauksessa sen kompensaation verran minkä uskoi varmasti olevan tulossa jos Outokumpu myy Ternin tappiolla.

        Tämä lause linkin sivulla 21 "ThyssenKrupp will pay Outokumpu a compens ation for the industrial remedy of EUR 0–200 million"

        Oma arvaukseni on siis, että Thyssen on nähnyt että turpiin olisi "väistämättä" tullut 200 M€ minkä se tällä kuviolla vältti.

        Vaikka tämäkin "näkymätön" +200 M€ huomioitaisiin, kauppa näyttää edelleen Thyssenin kannalta huonolta.

        Ehkä saksalaiset arvostavat Ternin korkeammalle kuin markkinat ?

      2. Mistä kyse?

        En tunne asiaa tältä osin, oikaisumaksu perustunee EU-säädöksiin?

        Minusta silti on käsittämätöntä, että jos Ternin myynti ja Thyssenin luopuminen osakkeistaan eivät liity toisiinsa keskenään sovitulla tavalla, niin kuka on asettanut ehdon, että ostajien on sitouduttava Outokummun osakenantiin oletettavasti osakkeiden määrän mukaisesti? Thyssen tuskin tällaista ehtoa omin päin asettaisi, ja olisiko se oikein mahdollistakaan? Kuinka osakkeita myyvä taho voisi edellyttää ostajilta tuollaista jälkisitoumusta? Ja jos ehtoja ei ole asettanut Thyssen, niin kuka ja millä valtuuksilla?

        Entä kuka valvoo sopimusta, josta Outokumpukin avoimesti puhuu? Nythän joku voisi ostaa osakkeita alennuksella ja sitten päättääkin, että riskiä en enempää otakaan, ähäkutti. Jos tällainen sopimus on tehty, täytyy siitä olla paperi – ainakin jos sopimuksella on jotain oikeudellista sitovuutta. Tuo paperi varmaan kiinnostaisi pienomistajia (joihin en itse lukeudu, mielenkiintoni on muussa mielessä ammatillista).

        Heikki 

      3. PS Jos sittenkin Thyssen?

        Oletetaanpa nyt, että tuon sitoumusehdon on todellakin asettanut Thyssen, oikein paperille. Miksi ihmeessä se näkisi ison vaivan etsiä osakkeilleen ostajat, jotka varmasti sitoutuvat rahoittamaan osakeannissa sen kilpailijaa? Ja Outokumpu, joka järjestelystä valtavasti hyötyy toisin kuin Thyssen, ei ole järjestelyyn mitenkään osallinen? Se vain lähettää joulukortin Thyssenin päämajaan ja kiittää vetoavusta. Kovasti on kapitalismi muuttunut jossain vilauksessa.

        Yhtä omituiselta kuulostaisi sekin, että komissio asettaisi tällaisia ehtoja kilpailulainsäädäntöä valvoessaan. Jos asettaa, niin pahasti on puurot ja vellit sielläkin sekaisin.

        Heikki 

      4. Ajattelin vain Thyssenin logiikkaa

        Ajattelin omassa kirjoituksessani vain Thyssenin logiikkaa: Miksi myydä Outokummun osakkeet 5,1 c/kpl?

        Kompensaatiomaksu perustuu siihen Outokummun ja Thyssenin väliseen sopimukseen, jolla Outokumpu osti Ixonumin (sisältäen Ternin) – sehän oli jo silloin ongelmallinen osa Thysseniä.

        Edellisessä viestistäni puuttui lainojen mitätöinti, niistähän tuli Thyssenille vielä (muistaakseni) noin 58 M€ tappiota eli Thyssen sai omaan taseeseensa nähden Outokummun osakkeista laskennallisesti vajaat 27 c/kpl (= 5,1 + (200 M – 58 M) / (29,9% * osakekanta))

        Arvaan edelleen että Solidium on (selvänä pääomistajana) ollut se, joka on neuvotellut muut ostajat pöytään ja hankkinut näiltä antisitoumukset, itsehän sen on tuo päätös ollut helppo tehdä, kun se pääomistajana on nähnyt että Outokumpu tarvitsee rahaa.

        Jos Terni olisi myyty hurjalla tappiolla, Outokummun rahantarve olisi ollut vielä paljon suurempi.

        Laillisuudesta en tiedä mutta bisnes-logiikkana tämä minusta selittää miten asiat ovat voineet edetä.

      5. Aivan

        Tuota latua se on minunkin käsittääkseni kulkenut, kun näin suoraan sanotaan. Solidiumilla oli iso intressi valmiiksi isona omistajana ja tulevana pääomistajana junailla kauppa ja varmistaa, että osakeannissa Outokummun kassa varmasti vahvistuu. Mutta Outokummun johto ei tästä mitään tiennyt -tosin jostain ihmeen syystä se tietää, että julkisuudessa liikkuva kauppahinta on väärä. Kuulostaa vähän entiseltä trokarila, joka ei koskaan myynyt viinaa, mutta aina ehtaa tavaraa.

        Solidiumin tehtävähän on vahvistaa suomalaista omistajuutta, sillä perusteella se mm myi kaikki Spondan osakkeensa joku aika sitten – niille löytyi hyvä suomalainen koti. On se minusta hyvin omituinen tehtävä valtion salkunhoitajalle, että hyvät osakkeet myydään huonojen tieltä, jos vain omistajaksi löytyy suomalainen. Tämä on kuitenkin oleellinen osa Solidiumin toimintalogiikkaa, jota minun on mahdoton hyväksyä valtiokonsernin osakkaana eli kansalaisena. Ihmeen harvoja se vaivaa.

        Mutta takaisin: alennushinta antaa motiivin osallistua Outokummun antiin ostajille. Sitähän Lindströmit esittävät. Tämä logiikka on erittäin ilmeinen, ja kyllä Ratan pitää asia ainakin tutkia, koska se näyttää tarkoittavan, että pääomistaja on junaillut osakekaupat ohi pienomistajien. Jos ei riko lakia niin on ainakin hyvin kyseenalaista.

        Heikki

      6. Thyssenille kauppa vieläkin parempi

        Kauppalehden palstalla huomautetaan aiheellisesti että Thyssen vältti tappioita myös lainojen osalta joten tuon 58 M€ vähennyksen voi osittain tai kokonaan pyyhkiä pois.

        Jään kiinnostuneena odottamaan jatko tälle joulutarinalle …

      7. Näin teemme

        Siinä on taas valtion omistajapolitiikassa selittelemistä, jos kauppa on rikkonut lakeja tai edes eettisiä koodeja. Odotellaan ja palataan.

        Heikki 

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

EToron pörssilistautuminen

Eräs sijoittajan tärkeimmistä työkaluista urallaan on oikea kaupankäyntialusta. Oikean kaupankäyntialustan valitsemalla kykenet helpottamaan elämääsi ja sijoitusten tekemistä uskomattoman paljon, kun taas valitsemalla väärän alustan, rajoitat

Sijoittaminen

Norwegianin unelma haihtui

Monet piensijoittajat, etenkin kokemattomat, ravaavat kuraojaan kaatuneiden yhtiöiden perässä osakekurssin sukellettua taloudellisen tilanteen mukaisesti.

Halpuus houkuttaa, kuten surkeisiin kauppoihin aina ajautuvaa Sulo Viléniä takavuosien hittikomediassa Tankki