Mediasta

 

Sanoma Oyj:n ongelmat ovat tuoneet vilkkaaseen keskusteluun otsikon aiheen. Kun olen alaa seurannut joskus melko läheltäkin, eräitä näkemyksiä:

1970-luku oli siinä mielessä erikoista aikaa, että vasemmiston kannatus oli vahvaa, mutta vasemmistolehdet näivettyivät avokätisestä valtion tuesta huolimatta.

Syntyi alueellisia faktisia monopoleja, esim. ns. maakuntalehdet. Hallitsevaa asemaa pönkitettiin seuraavalla vuosikymmenellä estämällä parhaan mukaan muita yhtiöitä perustamasta paikallisradioita, -televisiokanavia ja ilmaisjakelulehtiä. Keinona oli se, että johtava media perusti ne itse kaikki, täytti kanavataajuuksia ja löi muutoinkin kapuloita mahdollisten kilpailijoitten rattaisiin. Kilpailevia ilmaisjakelulehtiä myös ostettiin lihaa säästämättä ja rahasta tinkimättä.

Lopputuloksena oli, että esim. Turussa TS-Yhtymällä oli vain yksi tilattava media Turun Sanomat ja ilmaismedioina paikallisradio, -televisiokanava ja ilmaisjakelulehti. Faktisesti TS-Yhtymä kilpaili itsensä kanssa alueen mainosrahoista, jotka tietenkään eivät mihinkään kasvaneet.  Internetin ilmaisuus mediana ei ole siis mikään uusi asia.

Tämä järjestelmä jo sinänsä rasitti mediayhtiöitten taloutta esim. Raumalla, mikä hyvin ilmenee mm. Mikko Uolan kirjoittamasta sanomalehti Länsi-Suomen historiasta.

Tilanteella oli kuitenkin muitakin ongelmia. Lähinnä voi sanoa kaikista tuuteista tulleen samaa heppoista tavaraa, jota on kuvattu ilmaisulla, että Turun Sanomat on ainoa urheilulehti, joka julkaisee myös kuolinuutisia.

Mikäli kilpailu olisi ollut vapaampaa, voisi kuvitella, että esim. paikallisradio olisi keskittynyt musiikkiin ja toinen media paikallisiin asioihin. Maailman tapahtumien seuraaminen Turun Sanomista on hankalaa, koska kuitenkin förin korjaamiset ovat merkittävämpiä asioita kuin jotkut hirmumyrskyt.

Toimituksellinen henkilöstö

Erityisesti Aatos Erkon aikana Helsingin Sanomien toimitus kehittyi kummallisella tavalla. Sinne keskittyi peräti vasemmistolaista porukkaa, joka ei itänaapuristamme mitään vikaa löytänyt. Kun Neuvostoliitto ”yllättäen” romahti, tältä sakilta hukkui pallo lopullisesti ja pysyvästi. Terveellistä on muistaa esim. Rislakin vakoilujutut, joissa puolen miljoonan miehen KGB:tä ei koskaan mainittu ja Jukka Kajavan tv-arvostelut, joissa haukuttiin MTV:tä neuvostovastaisen propagandan jakamisesta.

Yritysjohto

Ilmeisesti yritysjohdon ja toimituksen välit ovat olleet etäiset. Toimittajat muistavat unissaankin vaatimuksen, ettei yritysjohto saa puuttua toimitukselliseen sisältöön. Niinpä kukaan ei ole riittävästi miettinyt, paljonko lehden jutut ketään kiinnostavat.

Yritysjohdon ja sisällöntuottajien etäisistä väleistä pari esimerkkiä.  On kohtalainen skandaali, ettei Alma Median johto tiennyt alan ay-julkaisun Journalistin päätoimittajasta Johanna Korhosesta yhtään mitään. Ilman turhia kaarteluita: Alman johto ei tiennyt Johanna Korhosen puolison sukupuolta eikä kukaan asiasta tiennyt Alman työntekijä uskaltanut sitä kertoa toimarille.

Yhtään parempi ei ole tilanne Sanoma Oyj:ssä. Kotimaisen kulttuuriväen kanssa tappelu oli niin rasittavaa, että suurin osa WSOY:stä myytiin Ruotsiin. Vastaavasti paljon kaikenlaista on mm. Hollannista ostettu kovaan hintaan.

Kun media kuitenkin on varsin kielisidonnainen asia, Sanoma Oyj:n toiminnassa on ollut haasteiden välttelyä enemmän kuin niitten kohtaamista.

Tulevaisuus

En ymmärrä vaatimuksia lehdistön alv:n laskemiseksi. Suunnilleen puolet sanomalehtien sisällöstä on urheilua ja hömppää, eivätkä varsinaiset uutisetkaan syvällisyydellä ole pilattuja. Miksi ihmeessä tällaisen informaation alv:n pitäisi olla alempi kuin esim. tieteellisten teosten, lääkkeiden tai ruoan?

3 thoughts on “Mediasta

  1. Sama alv kaikille

    Miksi kenenkään alv pitäisi olla erilainen kuin toisen – eikö me kaikki yritetä tehdä muita hyödyttävää työtä?

  2. Eräskin lehti

    kampanjoi kovasti alvin laskemisen puolesta. Muuten kuulemma ei ole varaa tuottaa "laatujournalismia". Suomen kymmenen suurituloisimman joukossa on ties kuinka monena vuonna ollut neljä tämän samaisen lehden omistajaa. Mielestäni tämä todistaa, että rahojenloppumisargumentti on vailla pohjaa, kuulijan aliarvioimista ja pilkkanapitämistä.

    Lehtien alv pitäisi ilmanmuuta olla 24%. "laatujournalismiksi" itseään kutsuva journalismi ei ole laadukasta. Kansa vaatii oikeasti laadukasta, kaikki näkökannat tasa-arvoisesti huomioivaa todellista laatujournalismia. Tälläistä todellista laatujournalismia löytyy vain netistä vastoin dinosaurusmedian netinkäytön vastaisen kampanjoinnin viestejä.

     

    1. Epäsosiaalinen media

      "Laatulehtien" kyky käyttää sos.mediaa ei liioin ole häävi. Tuossa kutsutaan turkulaista miestä miljardööriksi, mitä kommenteissa oudoksutaan. On totta, että konkurssiin menneet Tavoite-yhtiöt spekuloivat USA:n dollarilla siten, että volyymiä todellakin oli miljardeja, mutta omaa pääomaa vain kymmeniä miljoonia. Olen ko. kirjan lukenut, eikä sielläkään mistään miljardööristä puhuta. Mutta lehdessä keksittyä raflaavaa otsikkoa ei siis suostuta vaihtamaan.

Comments are closed.

Related Posts

Talous

Evergrande ei ole Lehman 2.0

Kiinalainen kiinteistöjätti savuaa pahanpäiväisesti

Tuoreen markkinapaniikin yleisimmin käytetyksi selitykseksi kapuaa Kiinan suurimman kiinteistöyhtiön Evergranden maksukyvyttömyys. Sillä on vaatimattomasti 300 miljardin velkavuori, josta erääntyy lähipäivinä usea miljardi.

Korkojaankaan

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com