Vuodenvaihteen lähestyessä sijoittajille nousee vuodesta toiseen sama kysymys: myynkö tappiollisia osakkeita verosyistä? Pääomatuloja on kertynyt ja salkussa vilkkuu miinuksella olevia omistuksia.

Luovutustappio vähentää veroa, myös osinko-, korko- tai vuokratuotoista. Mutta veromyynnin järkevyys ei ole yksiselitteistä, vaikka vähennettäviä pääomatuloja olisikin.

Verohyöty ei tapahdu tyhjiössä. Se vaikuttaa sijoittajan tulevaan verorasitteeseen, salkun laatuun ja käytännössä myös tuotto-odotukseen.

Ensimmäinen päätös ei siis ole ”myynkö tappiolla vai en”, vaan: aionko luopua osakkeesta kokonaan – vai vain väliaikaisesti?

Pysyvä luopuminen on perusteltu, jos aidosti on menettänyt uskonsa yhtiöön ja osakkeeseen. Luovutustappio syntyy, verohyöty realisoituu ja salkun laatu paranee heikon tuotto-odotuksen kohteen poistuessa.

Veromyynti voi kasvattaa tulevia veroja

Pelkkä kurssilasku ei tee yhtiöstä huonoa eikä perustele myyntiä. Kurssi voi tulla alas monesta syystä: markkinasentimentti, väliaikainen tuloskuoppa, sektori- tai korkoympäristö.

Veron kannalta syyllä ei toki ole merkitystä, tappio kuin tappio. Mutta jos luotto yhtiön tulevaisuuteen ei ole murentunut muuttuu siitä luopuminen perusteettomaksi.

Toki osakkeista voi luopua väliaikaisesti: verohyöty nyt, ostan posan kohta takaisin. Mutta samalla kasvatat tulevaa verorasitetta, olettaen kurssin nousevan.

Uusi alempi hankintahinta tarkoittaa tulevaisuudessa suurempaa luovutusvoittoa ja siten enemmän veroa, kun myyt posan aikanaan voitolla. Jos syystä tai toisesta katsot sen silti järkeväksi, vaikkapa tämän hetken rahatilanteesi takia niin miksei sitten.

Mutta tällaista eivät muut voi päättää tai yleensä edes tietää. Jokaisen on puntaroitava päätökset itse.

Posan ostaminen takaisin vaatii myös jonkinlaisen viiveen, tietääkseni ainakin joitakin päiviä tai vaikka viikon, ettei verottaja tulkitse myyntiä puhtaasti verokikkailuksi. Otat riskin kurssin mahdollisesta karkaamisesta odotusaikana.

Ota huomioon usea asia

Veromyynti on perustelluin silloin, kun odotuksena on kohteen heikkouden ilmeinen jatkuminen. Ja etenkin jos tiedossa on parempaa tilalle.

Vain veroteknisistä syistä tehdyt myynnit sisältävät riskinsä:

• Nouseeko myymäsi osake ja kuinka nopeasti
• Löydätkö tilalle varmasti paremman kohteen
• Tarvitsetko tappion vähennystä juuri tänä vuonna, tappion toki sää vähentää viisi vuotta myynnistä
• Ehtivätkö verokannat muuttua tuonnempana

Siivoan omaa ja samalla Pörssihaukan listaa ajoittain pysyväluonteisesti, mutten usein. Tällaisten osakkeiden tappiomyyntiä tietysti suosittelen.

Yhtiön poisto on kuitenkin iso päätös, kuten on niiden listalle ottokin. Tilapäiseksi tulkittavat ongelmat eivät sitä perustele.

Arviot tietysti voivat pettää, molempiin suuntiin. Omat poistot ovat osuneet kahtalaisesti.

Osa poistoista oikea ratkaisu

Vaikkapa Venäjän murharetken takia ulos pistetty Nokian Renkaat ei tärskystä ole vieläkään toipunut, sama tilanne Lassila & Tikanojalla. Poistaminen osoittautui perustelluksi.

Vaikkapa Nokian Renkaisiin on kohdistunut paljon optimismia tuolta asti, kun yhtiö vaihtoi tuotannon paikkaa Venäjältä Romaniaan. Itse ounastelin kivuliasta prosessia.

Iso investointi autoteollisuuden kaltaisessa vaativassa tuotannossa ei ala rullata rahaa sisään täydellä teholla nappia painamalla. Ylösajo on ollut hitaampaa ja kalliimpaa kuin yhtiön ja analyytikkojen ennusteet.

Liikevaihto supistui ja aikoinaan hulppea kannattavuus mureni pahasti siitä edelleenkään merkittävästi toipumatta. Optimisminsa säilyttäneet omistajat vetävät toistaiseksi aika tyhjää narua, kun osinkokin romahti.

Muunkilaista kokemusta

Mutta toisenlaistakin kokemusta jo kertyi. Fortum palasi tolpilleen yllättävän hyvin Uniper-katastrofista ja saattaa palata listalle, ei kuitenkaan ennen kuin osinkotuottoa on tarjolla paksusti.

Wärtsilän vuosien tahmailu päättyi vahvaan elpymiseen pari vuotta sitten. Yhtiön pitkän historian puolesta se ei yllätä, mutta otteensa menettäneeltä Wärre jo vaikutti.

On aina hyvin vaikea tietää kuinka pysyviä yhtiöiden vaikeudet lopulta ovat. Mitä pidempi pärjäämisen rekordi sen varovammin niitä listalta poistan.

Ja etenkin kun kyse on selkeästi syklisestä yhtiöstä. Suhdanteiden sitkeys voi yllättää, kuten kävi Wärrelle, niin vain ilma sillekin kirkastui kysynnän toivuttua.

Kurssit osaavat tulla lujaa ylöskin

Veromyynneissä ratkaisee paljon sijoittajan oma kokonaiskuva: tulevat pääomatulot, aiemmat tappiot, käteisen tarve, riskinsietokyky, sijoitushorisontti, onko kyseessä taktinen peliliike vai salkun rakenteellinen muutos.

Siksi yleisten neuvojen antaminen on vaikeaa. Ja jos osake on ostopaikassa, veromyynti on erittäin kyseenalainen.

Jos vaikka vuosi sitten myi Johnson & Johnsonin verosyistä sen tuupattua jo alle 150 taalan niin tässä vuodenvaihteessa ei naurattaisi. Jos yhtiö pärjää ok ja hinta matelee ojassa niin veromyynti on taatusti riski.

Kurssit osaavat liikkua lujaa, myös ylös.

Pepsin talous osaketta paremmassa kunnossa

Vaikkapa Pepsi on vastaavassa saumassa nyt. Yhtiö ei nauti nyt parhaista päivistään kuluttajien säästäessä nurkasta jos toisesta ja kustannustenkin hitusen painaessa.

Mutta lommot ovat pieniä. Osaketta vaivaa nyt ennen muuta sijoittajien pessimismi yhtiön suhteen, kuten JNJ:tä vain puoli vuotta sitten.

Pepsin liiketoiminnan muutokset ovat kaukana mistään dramatiikasta. Sen bisnes ja osakekurssi eivät juuri nyt peilaudu kovin hyvin. En odota tilanteesta pysyvää.

Riemu verovähennyksestä voi tukehtua kurkkuun jonkin ajan päästä. Kuten jokaisessa kaupassa suuntaan tai toiseen.

Varmoja voittoja ei ole, vaikka verottajaa pääsisi näpäyttämään. Se itsessään ei kelpaa perusteeksi ainakaan rationaaliselle sijoittajalle.

Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta