Naapurineljännes
30.11. 1939 voittamaton puna-armeija (=ei voittoja) vyöryi Suomeen vapauttamaan nälkää näkeviä työläisiä sorron ikeestä. Puuhassa oli mukana suurta kansansuosiota nauttinut O-V Kuusinen ”hallituksineen”. Koska puna-armeija oli ärhäkkä laitos, erityiset ohjeet korostivat, että jarrutus pitää aloittaa kauan ennen Tornionjokea, muuten Ruotsikin vallattaisiin vahingossa.
Myöhemmin on arvioitu, että ”sotilaallinen nero” Stalin oli saanut tiedustelultaan vain haluamiaan väitteitä, ei tosiasioita.
Rakas itänaapurimme on nojannut historiansa aikana aseisiin peräti raskaasti. Kun asevoimien rooli vallan lähteenä on koettu tärkeäksi, kenraaleja on (aiheetta) epäilty vallananastajiksi. Stalinilla oli puhdistuksensa ja hän – kuten Putinkin oli sotilasasioissa täysi amatööri.
Mark Galeotti nousi kv julkisuuteen lanseeraamalla termin ”Gerasimovin doktriini”. Galeotti itsekin myöntää termin hankaluuden.
Ko. kirjassaan Galeotti korostaa Venäjän asevoimien korkeaa teoreettista tasoa. Eri tyyppisille konflikteille on omat sääntönsä. Tarkoitus oli, että asevoimien ylimmästä komentopaikasta NtsUO:sta (aiheesta Rand) muodostetaan operaatiota varten oma keskitetty esikuntansa GBU (Gruppa boevogo upravleniya).
Putin on tšekisti, jonka tehtävänä on sodan käyminen omia kansalaisiaan, ei vihollisarmeijaa vastaan. Hänen todellinen sotilaskouluksensa vastaa suunnilleen RUK:ta, loppu on KGB:tä.
KGB:n seuraaja FSB ym. salaiset palvelut kertoivat nykyiselle stalinille Putinille, mitä hän halusi kuulla. Ukraina miehitetään kuin Tšekkoslovakia 1968 ilman sotaa erityisoperaatiossa, jonka johto hajautettiin 4-5 johtoportaalle. Kun miehitys epäonnistui, FSB ei nyt etsi syytä itsestään eikä Putinista, vaan asevoimista. Kekkosta lainaten, ”ei ole Suomella syytä suruun”.
Putin kertoi ihan omin sanoin viimeisessä kansakunnan tilaa luodanneessa puheessaan sanoilla ”Muutkin ovat käyttäneet ulkoista vihollista sisäpolitiikan välineenä”. Sanalla ’muutkin’ hän viittasi minun mielestäni selkeästi länsimaihin ja ennen kaikkea USA:n toimiin esimerkiksi Afganistanissa ja Irak:ssa. Tarkkaa suomennosta en osaa antaa tuosta lauseesta, mutta kyllä se tuon sisältöinen oli.
Gerassimov muistaakseni halusi nimenomaan ymmärtää sen, miksi länsimaat toimivat niin kuin toimivat ja jotenkin tästä syntyi sitten ymmärrys että Afganistaniin piti mennä jotta USA:n kansakunta (sisäpolitiikka) saisi kaipaamansa hyvityksen kaksoistornien kaatamisesta. Ei ollut väliä olivatko oikeat syylliset Afganistanista vaiko Saksasta, jostain piti löytää kohde kun oli sisäpoliittinen tarve. Ja Irakiin piti mennä kun USA:n istuva presidentti halusi voittaa vaalit,…
Jotenkin tämä Gerassimovin generoima havainto siitä että sota on vain suotuisan sisäpolitiikan edistämisen väline sitten ilmeisesti otettiin ilolla vastaan Putinin taholla. Tuo ajatus taitaa olla KGB:n ja kaikkien turvallisuuspalvelujen tunnuslause, ja myös Putinin huoneentaulu.
Olisikohan tuo lause ”sota on vain suotuisan sisäpolitiikan edistämisen väline” olla kehystettynä myös Trump:n sängyn yläpuolella. Ja mitä siitäkin sitten seuraa.
jvon
paanpa tään uutuuskuvakirjan ikään kuin täydennykseksi:
https://hikkaj.blogspot.com/2024/06/tyota-ja-unelmia.html
Tuo herra aihetta on varsinaisesti tutkinut, siis muutot Suomi – USA – NL
https://fi.wikipedia.org/wiki/Auvo_Kostiainen