Historiankirjoituksen vikana pidetään liikaa keskittymistä johtajiin. Kritiikki tiivistyy sutkaukseen ”Caesar valtasi Gallian – oliko kokki mukana?”

Johtajakeskeisessä tarkastelussa on kaksikin vikaa. Galliat vallataan ja menetetään legioonien avulla ja toisekseen, latteasti sanoen johtajille on sosiaalinen tilaus. Parempi olisi ehkä sanoa, että johtajat täyttävät olosuhteiden luoman aukon.

Tarkastellaanpa Suomen Gallian-retkeä. Ollila ei tuonut kännyköitä Nokian tuotevalikoimaan. Hän kylläkin päätti keskittyä niihin samalla tavalla kuin hukkuva keskittyy pelastusrenkaaseen. Jos tätä pidetään suurenakin viisautena, tehdään välttämättömyydestä hyve.

Edelleen on tavallista, että menestynyt johtaja valitsee itselleen värittömän seuraajan. Mika Tiivola valitsi Ahti Hirvosen ja Ollila valitsi Kallasvuon. Lopuksi Elop täytti oman roolinsa haukkumalla firman(sa?) tuotteet. Olihan melkoinen roolisuoritus.

Näiden kolmen miehen asemesta huomio pitäisi kohdistaa laajemmalle. Nokia menestyi, kun sen työntekijöillä oli intoa ja mahdollisuus muuttaa työnsä tulos tuotteiksi. Nokia taantui, kun jotain muuttui. Ehkä laaja matriisiorganisaatio vieraannutti ihmisiä lopputuloksesta. Ehkä laajalle jaetut kannustimet veivät huomiota liiaksi osakekauppaan. Ilmeistä on, että ei vain johto ylpistynyt, vaan myös työntekijät. Tämä näkyi hyvin vuosia kestäneessä iPhonen haukkumisessa. Onkohan kukaan Nokian työntekijä ymmärtänyt, että iPhonen haukkuminen nettipalstoilla napapiirin tuntumassa marginaalisella kielialueella oli harvinaisen typerää puuhaa.

Ylpeys näkyi myös ”analyytikoissa”. Jankattiin osakkeen olevan halpa 20 eurossa, jos kannattavuus pysyisi ennallaan. Nii-in, ja jos täti olisi setä ja lehmät lentäisivät.

______________________________________________________________________________

Suhtaudun penseästi jäljelle jääneeseen tynkä-Nokiaan monestakin syystä.

– Nokiaa johtaa siis sama hallitus, joka piti Elopia talossa. Onkohan tämä vakuuttavakin työnäyte?

– Siilasmaan huomion luulisi keskittyvän F-Secureen, josta hän omistaa 40 %.

– Kokonaisuus on hajanainen.

– Puheet patenteista ovat melkoista lööperiä. Niistä on jauhettu jo vuosikausia. Olisiko hyvä ymmärtää, että:

1. Patenteilla ei ole ollut Nokialle käyttöä.

2. Patenttien myyminen edellyttäisi Nokian vääntäytymistä niin pieniin lukuisiin kauppoihin, etten usko selän taipuvan alkuunkaan. Ajatusmaailmaltaan Nokia on sama elefantti, vain vehkeet on viety.

3. Voi epäillä, ovatko vanhat patentit ideaalisia alati muuttuvassa teknisessä ympäristössä.