Nokia, TeliaSonera, Solidium – on absurdia olla suomalainen

Moni suomalainen pitää Nokian puhelinten myyntiä Microsoftille liki maanpetoksena, vaikka kyseessä oli yksityisen yrityksen päätös, joka ei sinänsä kuulu muille kuin omistajille. Toki se koskettaa työpaikkojen kautta – edelleen vaikkakin takavuosiin verrattuna vähäisessä määrin – tuhansia suomalaisia. Mutta ei Nokia ole enää vuosiin ollut keräämiensä otsikoiden mittainen. Sen asema kansantaloudessa on hiipunut jo aikaa sitten.

Viiden ja puolen miljardin kauppa on kuitenkin nostanut liki maansurun. Uutiset vatkaavat ministerien kommentteja, ikään kuin valtiovallalla olisi Nokiassa joku oleellinen rooli. Samaan aikaan valtion salkkuyhtiö Solidium vähensi taas TeliaSoneran omistustaan, nyt 368 miljoonalla. Kauppa saa ehkä kymmenestuhannesosan mediatilaa Nokiaan verrattuna, vaikka kauppasummassa suhde on 1:15. Ja TeliaSonerassa on kyse valtio-omistajan myynnistä, toisin kuin Nokian kohdalla. Kun lasketaan mukaan aiemmat myynnit, valtio on luopunut TeliaSonerasta reippaasti yli miljardilla. Mittasuhde Nokiaan on jotain 1:4, mutta ketä kiinnostaa?

Stephen Elopia osaavat solvata päiväkotitenavatkin, mutta moniko muistaa kuulleensa Solidiumin johtajasta Kari Järvisestä? Tietysti linjan ovat siunanneet vallassa olevat poliitikotkin, mutta kuitenkin. Solidiumin kautta valtio on hakannut rahaa Talvivaaraan ja Outokumpuun, ja rahaa on saatu TeliaSoneraa myymällä. Aina vain hyvin kannattava TeliaSonera työllistää liki 30 000 ihmistä, ja suurin osa työpaikoista on Pohjoismaissa, toisin kuin Nokialla. Pikku-uutisia enempää yhtiön omistuksen vaiheittaisesta vähentämisestä ei silti irtoa, vaikka me kaikki omistajia olemme, toisin kuin Nokiassa. On absurdia olla suomalainen.

Vielä absurdimpaa siitä tulee, kun vertaa Nokian ja valtion omistajapolitiikkaa. Nokia myi luurinsa, koska ennen pitkää sen olisi pitänyt rahoittaa tappiollinen liiketoiminta yhtiön kannattavilla toiminnoilla. Se olisi lopulta kaatanut koko yhtiön. Ei varmasti mieluisa ratkaisu, mutta huonoistakin vaihtoehdoista on osattava valita pysyäkseen hengissä.

Valtio toimii omistajana päinvastoin: haalii huonoa ja myy hyvää. TeliaSoneran kaupasta saadut rahat Solidium tulouttaa voitonmaksuna rahapulassa kärvistelevälle valtiolle. Hallitsevat poliitikot ovat tyytyväisiä, koska kaupasta saadulla rahalla katetaan valtion alijäämää. Kauppa näyttääkin järkevältä, koska voittoa kertyi. No kertyyhän sitä kannattavasta yhtiöstä, toisin kuin tappiokoneista. Mutta samalla valtio luopuu kannattavasta liiketoiminnasta, joka on maksanut jatkuvasti erittäin hyvää osinkoa. Valtion kassavirta heikkenee, ja paineet verojen nostamiseen kasvavat. No, sehän on tulevien hallitusten ongelma. Eikös se TeliaSonera ole jotenkin tylsäkin yhtiö, kun ei kukaan siitä hälise? 

Tällä strategialla valtion muhkea osakesalkku on pian enää muisto, samoin siitä kertyvät tuotot. Ne täytyy korvata korotetuilla veroilla tai menoleikkauksilla. Mutta eihän siihen kukaan kiinnitä huomiota, varsinkaan Nokia-murheiden keskellä. On absurdia olla suomalainen. 

6 thoughts on “Nokia, TeliaSonera, Solidium – on absurdia olla suomalainen

  1. On hienoa olla suomalainen!

    Kiitos tekstistäsi. Solidiumin kaupoista en sinänsä ole mitään mieltä, mutta yleisesti taidamme elää kaivos- ja perusteollisuuden kannalta heikompaa vaihetta, eli siinä mielessä ostot voivat osoittautua vielä hyviksikin. Talvivaara on kainuulainen murheenkryyni, jonka kaikki ongelmat ovat käytännössä ratkaistavissa – toivotaan, että kassa ei lopu ennen suunnan kääntymistä. Tasavertaistavien hyvinvointipalveluiden, koulutusjärjestelmän, progressiviisen ansio- ja pääomaverotuksen, yrittäjyyteen kannustavan, neljästä vuodenajasta nauttivan, raikkaan kotimaan asukkaana olemisessa ei ole mitään absurdia.

    1. puolensa toki Suomella

      En tarkoittanut lytätä kotimaatani kokonaan, ainoastaan tätä jutussa käsiteltyä puolta: kaikki ovat tuohduksissaan, kun yksityinen yhtiö tekee kannaltaan ainoan mielekkään joskin ikävän ratkaisun, mutta valtion tolkuttomiin yritysmyynteihin ja -ostoihin ei kukaan puutu sanallakaan. Vaikka kaivossektorille panostaminen olisi myöhemmin osoittautuva hyväksi ratkaisuksi (suvaitsen epäillä aiemmissa blogeissa kuvatuista syistä), oli kauppojen ajoitus ja rahoitusmalli p…. stä. Kurkatkaapa Solidiumin sivuilta, kuinka kansalaisten osakevarallisuuden arvo on kehittynyt pari viime vuotta.  TS:n myynnin myötä käyrä notkahtaa taas alas.  Heikki

    2. Hienompaa on Kongossa

      Siellä sentään otetaan kaivosoikeuksista kunnon lahjukset, Suomi antaa lähes ilmaiseksi.

  2. Absurdiahan se on

    ,mutta miksi Solidiumin pikkukaupoista kirjoitetaan näinkään paljon kun meillä on yhteisiä varoja eläkerahastoissa sellaiset 150miljardia. Niistä on nyt kirjoitettu onneksi edes kaksi lehtijuttua viimeisen vuoden aikana. Näitä 150miljardia hallinnoidaan kohtuuttomilla lähes miljardin vuotuisilla hallinnointikuluilla. Piensijoittajakin saa parille tuhannelle eurolle mistä tahansa pankista rahastoja pienemmillä kuluilla. 150 miljardin hallinnointi on erittäin hyvin palkattua työtä. Lisäksi se on erittäin kivaa työtä, koska ison rahamassin vatkaaminen tuo paljon valtaa suomalaiseen elinkeinoelämään ja valta on kivaa. Ehdotan, että eläkerahat kansallistetaan. 100miljardilla maksetaan julkisenpuolen velat pois niin nopeasti kuin sopimukset sallivat. Jäljellejäävät varat solidiumin hallintaan takomaan osinkoja valtion budjettiin. Perustuslakiin pykälät, että valtio ei ota enää ikinä velkaa. Myös kuntien velanotto voidaan ja pitäisi kieltää, mutta se on vaativampi juttu. Tämä kaikki vaatii säätömekanismien apinoimisen Kanadasta eli kulut kuten sosiaalituet eivät voi olla enää "kiveenhakattuja" vaan niiden on aina säädyttävä julkisen sektorin taloustilanteen mukaan niin, että hyvinä aikoina jaetaan enemmän kuin huonoina. Nykyisinhän hyvinä aikoina jaetaan paljon koska on "jakovaraa" ja huonoina aikoina jaetaan vielä enemmän, koska on elvytettävä. Tälläinen johtaa aina vaikeuksiin kuten on nähty monessa maassa mm. Suomessa.

Comments are closed.

Related Posts