Viittaan tuohon aikaisempaan kirjoitukseeni https://piksu.net/tekniikkaa-ja-kayttajakokemuksia/  . Se alkaa todellakin 1800-luvulta, mutta huomauttaisin, että kyse on kuitenkin teollistuneista yhteiskunnista, joitten dynamiikka ei paljon nykyisestä eroa. Ja myöhemmät esimerkit, autotehtaat ja lentoliikennefirmat huonoina sijoituskohteina ovat toki myös Seppo Saarion ja Buffettin mainitsemia.

Eli siis: tekniikan mahdollisuudet sokaisevat, uudelle alalle tulee liikaa pääomia ja yrityksiä, hintakilpailu kiristyy veriseksi samalla, kun uusi tekniikka vaatii suuria investointeja ja uudella alalla ei ole valmiita, vakiintuneita johtavia brändejä.  Ja lopuksi kenelläkään ei ole enää kivaa.

Tämä on toteutunut ihmiskunnan historiaa todella mullistaneitten innovaatioiden höyrykoneen, polttomoottorin ja suihkumoottorin osalta ja tulee toteutumaan jatkossakin. Tämän voi sanoa varmuudella jo senkin takia, että rautatieyhtiöitä ei sentään kovin runsaasti ollut ja huonoja sijoituksia nekin olivat (Graham: The Intelligent Investor, s. 149). Rautateihin verrattuna mobiililaitteen aplikaatioitten määrää voi jokainen käydä ihailemassa esim. käyttämässään app. storessa, Google Play Storessa luku lienee jotain 3 miljoonaa(?). Siitä sitten pitää sijoittajan vain valita voittajat. Rautateitä yhteen paikaan meni sentään yleensä vain yhdellä rautatiefirmalla.

Kuten ns. valistunut lukija arvannee, alan päästä asiaan. Eli olemme noin 20 vuotta eläneet poikkeuksellisessa tai paremmin sanoen perverssissä taloudellisessa ympäristössä, jossa rahalle ei ole pahemmin maksettu korkoa. Tämä on mahdollistanut kaiken maailman ”kehittelijöille” lokoisat oltavat, mitä lisää on hämärtänyt julkinen tuki.

Sijoittajan kannattaa katsoa jatkossa osinkoja, ei mobiiliaplikaation potentiaalista käyttäjäkuntaa, mikä tietenkin on 15,4 miljardia käyttäjää. (Lukuun päästään, kun oletetaan jokaisen maapallon asukkaan käyttävän aplikaatiota molemmilla käsillään…) Ilmiötä kuvaa hyvin se, miten miljoona suomalaista latasi Koronavilkkusovelluksen jo ensimmäisenä mahdollisena päivänä 2020. Vuonna 2022 koronaan kuollaan vähintään entiseen tahtiin, mutta sovellus poistui käytöstä. Hmmm?

Yhden todellisen varauksen teen. Omistan tuntuvasti Alphabetiä, koska mielestäni nettiä ei monikaan lännessä käytä ilman Googlea ja mielestäni Googlen asema ei horjuisi yhtä helposti kuin esim. Facebookin.

Toinen varaus on aivan toisenlainen. ”Kasvuyhtiöittenkin” osalta kannattaa katsoa kurssien laskiessa PE:tä, ev/ebitiä, ev/ebitdaa ja osinkoa. Kannattaa katsoa lukuja esim. Pfizerin osalta. Pfizerin kurssia lienee painanut oletus koronarokotteiden tarpeen loppumisesta. Oletus lienee ennenaikainen, eiköhän syksyllä neljänsiä rokotteita pistellä. Lisäksi Pfizerillä on tietysti runsaasti muuta lääketuotantoa.

Täsmennän hieman edellistä merkintääni. Olen tunnettu pessimisti enkä suinkaan kaiken aikaa hosu ja hoputa ostamaan kaiken maailman osakkeita sillä periaatteella, että ”kaikki muutkin meidän luokalla ostaa”. Päinvastoin, aterialta pitää ranskalaisen viisauden mukaan nousta, kun on nautittu aterian parasta viiniä eikä jäädä nuolemaan lasin pohjia. Voitot on otettava silloin, kun niitä saa.

Toisaalta liioin ei pidä jäädä odottamaan laskun pohjaa loputtomiin, silloin se menee ohi. Minulla ei ole harmainta aavistusta pohjan ajoituksesta, mutten jää odottamaan sitä päivää, jolloin se ohitetaan. Jo nyt alkaa olla ostajalle sopivia hintoja.

Ilmiötä korostaa se, että luottokelpoisuudeltaan heikompien yritysten lainoja (junk bond on yleisesti hiukan kyseenalainen termi) ei tässä inflaatio- korko- ja suhdannekurimuksessa kannata ostaa, riski on liian suuri kasvaneeseenkin tuottoon nähden. Hyvät yritykset ovat näillä hinnoilla kohtuullisia sijoituksia ja se asia ei muuksi muutu, vaikka niitä jossain tilanteessa saanee lähitulevaisuudessa vielä hiukan halvemmallakin.

– Juuri tänään Eurooppa uskaltaa nousta, kun USA on kiinni, mutta se ei ole yhtään mikään tae pidemmästä tulevaisuudesta.