Olen sikahyvä rahastonhoitaja

Rehvakas otsikko, jolle kuitenkin löytyy katetta. Olen viime aikoina määrätyistä syistä keskittynyt Piksussa markkina-analyyseihin, mutta olen vuosien mittaan kirjoittanut laajasti osakesijoittamisen perusteista ja tehnyt yhtiökohtaisia analyyseja. Kolmisen vuotta sitten tein sarjan nimeltään Pohjoismaisia laatuyhtiöitä, joihin sijoittamalla juttujen ilmestymisen mukaisesti olisi saanut kasaan erittäin maukkaan salkun. Hyvät yhtiöt eivät siihen loppuneet, mutta yritysanalyysien väsääminen on sen verran työlästä, etten ole urakkaan jaksanut paneutua sen koommin. Yhtiöiden perkaamista markkina-analyysien tukemana en ole tietenkään lopettanut, päinvastoin. Se on Sisyfoksen työtä eli loputonta, joskin paljon palkitsevampaa kuin kyseisessä myytissä.

Osakepoiminnan perusteitani olen valottanut lukuisissa kirjoituksissa, enkä tässä yhteydessä katso mielekkääksi niitä erikseen tiivistää. Haluan kuitenkin esitellä tuloksia nyt aikaikkunan lavennuttua riittävästi. Minullahan on Nordnetin Sharevillessa ollut vuoden alusta asti nähtävänä Heikin trendisalkku, joka on pärjännyt muuten ihan mukavasti nopeat treidit mukaan lukien, mutta euron rankka vahvistuminen on nakertanut dollarimääräistä osakepottia.

Mutta minulla on Sharevillessa toinenkin salkku, nimeltään Trendscopen pitkä. Nimi perustuu liikeideaani, jota valotan tuonnempana. Avasimme yhdessä vaimoni kanssa omistamamme salkun noin kolme vuotta sitten saatuamme hiukan joutavaa pääomaa. Alusta asti ajatuksena oli nimenomaan pitkä salkku, jossa käyn kauppaa hyvin vähän ennen kaikkea kustannussyistä. Salkku on kokoonsa nähden laajasti hajautettu eli riskitaso on matala.

Jonkin verran myyntejä ja ostoja olen tehnyt. Parasta aikaa käteiskassa tosin muodostaa salkusta vajaat parikymmentä prosenttia – lisättynä mahdollisella ja aika varmasti käyttöön otettavalla velkavivulla – odottamassa sopivaa rysäystä lisäostoille. Valtaosin salkku on alkuperäisessä kuosissaan. Osa yhtiöistä löytyy Pohjoismaisia laatuyhtiöitä – sarjastani. (Loput niistä ovat muissa salkuissani, sikäli kun niitä yhä omistan – lähes kaikkia kyllä). 

Yleisen väitteen mukaan osakepoiminta ei kannata isolle eikä varsinkaan pienelle sijoittajalle, vaan on parempi valita passiivinen indeksisijoittaminen. Monen kohdalla näin voi olla, mutta salkkumme todistaa muuta. Yli 50 prosentin tuotolla se on pärjännyt paremmin kuin melkein mikä tahansa relevantti indeksi.

Koska useimmat yhtiöt ovat ruotsalaisia ja monet niistä pienemmästä päästä, luontevin vertailukohta on Tukholman yleisindeksi. Sen salkku päihittää kirkkaasti käytännössä kaikilla aikaväleillä. Mutta ei salkulle pärjää oikeastaan mikään isompi indeksi. Valuuttojen muutoksia en ainakaan itse ole laskenut mukaan, koska ne seilaavat joka tapauksessa ylös alas pitkällä aikavälillä.

Tuottoon ei ole laskettu osinkoja, joita emme ole myöskään uudelleen sijoittaneet – johtuen yksinkertaisesti siitä, että olemme käyttäneet rahat tarpeisiimme. Salkun osinkotuotto on ollut alusta asti hyvä, ja se on kasvanut hiljakseen joka vuosi – mikä on ollut salkun rakentamisen keskeinen periaatekin. Osingot uudelleen sijoittamalla salkun arvonnousu olisi vieläkin mehukkaampi. Osinkotuotto salkun alkuperäiseen hintaan nähden on jo aika tarkkaan viisi prosenttia vuodessa.

Näillä tuotoilla salkku kuuluisi kirkkaasti minkä tahansa rahastovertailun kärkisijoille. Tänä keväänä Morningstarin parhaaksi pohjoismaiseksi rahastoksi valitsema Nordean Nordic Small Cap on tehnyt kolmen vuoden aikana vuosituottoa noin 18 prosenttia. Osingot uudelleen sijoittamalla Trendscopen pitkä olisi sen päihittänyt aika vaivattomastikin – ja tietenkin ilman rahastonhoitokustannuksia. Sharevillessa Trendscopen pitkä saa laatuluokituksekseen kolme tähteä eli korkeimman mahdollisen (ainakin tietääkseni se on korkein).

Olen luonnollisesti aika ylpeä salkusta. Ja korostan, että kyse on varsin vähän kiertävästä osakevalikoimasta, joka on rakennettu selkeän sijoitusstrategian ja huolellisen pohjatyön varaan. Sen tehtyäni en yleensä tee muuta kuin luen yhtiöiden raportit. Jos ne kehittyvät odottamallani tavalla, yhtiö pysyy salkussa. Minulla on jatkuvasti seurannassa potentiaalisia ostokohteita, mutta kevyin perustein en muutoksia tee.

Salkun ylivoimainen tähti on ollut terveydenhuoltoyhtiö Dedicare noin 250 prosentin nousullaan. Se ei kuulunut alkuperäiseen salkkuun, mutta ostin sen jo keväällä 2015. Osinkotuotoksi ostohintaan nähden muodostui tänä vuonna jo lähes hirtehisesti yli 20 prosenttia.

Sadan prosentin nousuun ovat yltäneet Kindred Group (entinen Unibet) ja Latour Investment. Osinkotuotot ovat niissäkin hulppeat, etenkin Kindredissä.

Salkun heikosti pärjännein osake on ollut Hennes & Mauritz, mutta osinkonsa sekin on pitänyt, joten en ole harkinnutkaan myymistä. Norjalainen Telenor on laskennallisesti tappiolla heikon kruunun takia, mutta yhtiöllä menee ihan hyvin ja osinko on noussut entiseen tapaan.

Kotimaisista Nordea on ostohinnan tasolla ja kurssi heiluu rajusti, mutta tuhti osinko on kasvanut sykleistä riippumatta, joten murhetta ei ole.

Ainoa selkeä virhe oli biolääkehdas Biogaian myyminen tilapäiseksi osoittautuneiden ongelmien vuoksi. Toisaalta tilalle ostamani tietotekniikkayhtiö Vitecin ostoa ei sinänsä ole todellakaan tarvinnut katua. Salkussa tekemäni muutoksetkin ovat olleet kokonaisuutena hyödyllisiä, tähtenään Dedicare.

Nämä ovat siis tämän hetken markkinahintoja, jotka ovat notkahtaneet viime viikkoina indeksien tapaan. Toisaalta piikkinsä salkku teki vain muutama viikko sitten, vaikka eurooppalaiset indeksit ovat sujutelleet pulkkamäkeä toukokuusta asti.

Koska kyse on näinkin laajasti hajautetusta ja jo joitakin vuosia toimineesta salkusta, tulos on selityksettä kova – enkä kuittaa sitä hitustakaan tuuriksi, vaikka joku niin väittäisi. Takana on pitkä kokemus ja opiskelu sijoittamisesta sekä lukemattomia tunteja raakaa työtä osakepoiminnassa.

Lopusta on huolehtinut aika – sekä ostojen ajoittaminen markkinakokemuksen ja teknisen analyysin pohjalta. Niiden turvin teen odottavat ostotkin. Osakkeet on jo katsottu.

Markkina eivät ole tehokkaat: osakevalinnalla ja kaupan ajoittamisella voi pärjätä keskivertoa paremmin. Voiko kuka tahansa? Aivan hyvin. Asiasta kiinnostuneet – ainakin Tampereen seudulla asuvat – voivat tutustua perinpohjaisesti sijoitusstrategiaani Sampolan kansanopistossa syksyllä pitämälläni kurssilla. Kurssi kestää 18 tuntia kolmen tunnin jaksoissa. Ilmoittautuminen on alkanut. Etäkurssimahdollisuus on periaatteessa olemassa, mutta en ole saanut opistolta varmistusta tilanteesta.

http://www.tampere.fi/tyovaenopisto/

https://opistopalvelut.fi/tampere/course.php?l=fi&t=22933

One thought on “Olen sikahyvä rahastonhoitaja

  1. Tässä Trendscopen pitkä jokaisen nähtäväksi

    Sharevillen salku saakin näköjään esiiin muillekin kuin sen jakaville. Eli tuossapa tuo, ylpeänä esitän (toivottavasti linkki toimii):

    https://www.shareville.no/medlemmer/trendscopen-pitka/portfolios/173144/yield

    Salkku on pelkästään tämän vuoden puolella päälle 20 prossaa voitolla – eikä mukana ole edes osinkoja, sikäli kun laskutapaa olen seurannut.

    Saa kaivella aika perusteellisesti rahastoyhtiöiden tuotteita löytääkseen yhtä hyvän pelin.

    Heikki 

     

Comments are closed.

Related Posts

Talous

”Jotain tarttis tehrä”

7.2.2024 Sauli Niinistö valtiopäivien avajaisissa lausui: ”Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua kuuteentoista vuoteen. Samana aikana julkisen sektorin huolestuttavan tuntuva velkaantuminen on jatkunut. On