Omat Rahat Katsaus: Hyvä vai paha kupla
Jeff Bezos sai monien kulmakarvat nousemaan väittämälllä, että AI-kupla, toisin kuin edeltävät finanssikuplat, on ”hyvä” kupla. Tällainen hyvä kupla, kuten osittain 2000-luvun Internet-kuplakin, tuottaa hyödyllistä infrastruktuuria jota varmasti myöhemmin käytetään hyväksi. Monet kuplayritykset tulevat toki kaatumaan, mutta toiset nappaavat tässä vaiheessa halvalla itselleen infraa omaan käyttöön.
”Hyvä kupla”-teorialle on jonkin verran teoreettista tukea jos tarkastellaan asiaa yhteiskunnan näkökulmasta. Kupla saa entrepenöörit ryntäämään apajalle, jolloin syntyy piinkova kilpailu. Tästä suurimman hyödyn saa asiakkaat, parempina tuotteina ja halvempina hintoina, ei suinkaan sijoittajat ja entrepenöörit. Tälle on huvittava nimikin:”Alkemistin harhaluulo”. Jos alkemisti keksii tavan muuttaa lyijy kullaksi, leviää tieto nopeasti muile alkemisteille, ja kullan arvo romahtaa.
Eikä kaikki kuplan avulla synnytetty infra välttämättä ole järkevää. Brittien rautatieverkko syntyi paljolti 1830- ja 1840-lukujen kuplan avulla. Luovan tuhon ja monien vararikkojen lisäksi saarivaltio sai hyvin epäloogisesti rakennetun rautatieverkon jonka ongelmista ”nautitaan” vielä tänäpäivänäkin.
Mutta takaisin AI-kuplaan. Investoinnit datakeskuksiin ovat saavuttamassa käsittämättömät mittasuhteet. FT:n artikkelin mukaan pelkästään Meta, Alphabet, Amazon, Microsoft ja Oracle investoivat tänä vuonna 390 Miljardia taalaa, ja suunnittelevat vuodelle 2026 540 MUSD:n investointeja. Summia lisäksi hilataan jatkuvasti ylöspäin. Sijoittajat alkavat selkeästi jo hermostua – mistä rahavirta taiotaan? Yrityksiä käsitellään tässä suhteessa jo selvästi eri tavoin. Kun Meta kertoo investointien kasvattamisesta kurssi putoaa, Amazonin kohdalla kurssi pysyy vakaana.
Käytettävissä olevan rahan sijasta, pullonkaulaksi on muodostumassa saatavissa oleva sähköteho. Ehkä voittaja ei vie se jolla on kehittyneimmät chipit ja algoritmit, vaan se, jolla on eniten sähköä saatavana. Kiina on tässä suhteessa pesemässä jenkit selkeästi. Kiinassa otettiin 2024 käyttöön 429 GW edestä uuttaa sähkövoimaloita, kuusi kertaa enemmän kuin USA:ssa. Trumpin hallinnon vastenmielisyys aurinko- ja tuuli-voimaa vastaan ei tässä auta yhtään.
Mitä neuvoksi sijoittajalle? Minusta kannattaa pysyä erossa yrityksistä jotka ovat tappiollisia tai joilla käydään kauppaa mielikuvituskertoimilla. Useilla datakeskuksiinkin investoivilla yrityksillä on tällä haavaa vahva kassavirta ja vai hieman korkeahkot kertoimet – esimerkkinä Microsoft. Ja tietenkin pitää diversifioida salkuu kunnolla. ”Mailmanindeksi” ei riitä, siinä on aivan liikaa USA ja AI-painoa.
Kommentoijien kehoituksesta lisäsin S&P500 ja muutaman maan (ETF:n edustamana) kasvukertoimet oman salkun visualisointiin (5 v kasvu/ EP%):
Tästä näkee että historiallinen kasvu huomioiden S&P500 ei ole muihin pörsseihin verratttuna yliarvostettu. Kyse on lähinnä siitä voiko uskoa muita maita kovemman kasvun jatkuvan myös tulevaisuudessa.
Salkun kehityksestä lisää tietoja salkkusivulla.
Kaikissa kuplissa on hyviä ja huonoja puolia. Nämä teknonologiakuplat näen vähemmän pahoina kuin finanssipohjaiset kuplat, koska niillä on todennäköisesti pienempiä vaikutuksia koko talouteen. Jos kymmeniä miljardeja voittoa vuodessa takovat yritykset haluavat laittaa vuodessa kymmeniä miljardeja hukkakiinteistöihin niin laittakoon vaan. Ei siinä kärsi kuin nämä suuryritykset ja niiden omistajat. Mikäli muiden osakkeiden omistajat (tämän kuplan puhjetessa todennäköisesti kärsivät myös muihin kuplaosakkeisiin rahansa laittaneet) pelastetaan keskuspankin painorahoilla niin silloin kupla muuttuu pahaksi. Näen tämän jopa todennäköisenä vaihtoehtona mikäli kupla puhkeaa ennen ensi vuoden vaaleja. Menisin niin pitkälle, että Trump tulee todennäköisesti tekemään kaikkensa, jotta näin ei kävisi. Se voiko hän tehdä mitään on toinen asia, koska Fedin rahapolitiikasta äänestäviä jäseniä on ennen vaaleja hänelle todennäköisesti liian vähän ellei korkein anna Trumpille lupaa erottaa Fedin jäseniä ilman syitä.(Lisa Cookin tapaus)
Hyvä kirjoitus
Sanot ”Monet kuplayritykset tulevat toki kaatumaan, mutta toiset nappaavat tässä vaiheessa halvalla itselleen infraa omaan käyttöön.”
Olin mukana todistamassa vuoden 2000 internet kuplan tapahtumia. Jäljelle jäi joukko suuria yrityksiä, sellaisia joiden asema oli ollut hyvä jo ennen 2000- luvun kuplaa. Syynä oli suuruuden ekonomia, joka toimi Internet teollisuuden konsolidoitumisvaiheessa. Suurilla oli jo ennestään vahva maailmanlaajuinen läsnäolo ja organisaatio, joiden turvin oli helppo varmistaa markkinoita sekä pääomia joilla voitiin ostaa onnistuneita pieniä teknologiaosaajia.
Tällaisia jo ennen 2000- luvun kuplaa vahvoiksi kasvaneita voittoisia yhtiöitä olivat esimerkiksi Cisco, Microsoft, Google, Intell ja AMD. Moni suuri yritys epäonnistui Internet aikakauden valloituksessa. Nähin kuuluvat esimerkiksi IBM, Nokia, HP, Siemens, Dell ja Sony. Mutta nämäkin ovat edelleen olemassa. Lukuisia pieniä epäonnistuneita teknologia startup yrityksiä emme sen sijaan enää edes muista. Niitä ei kukaan huolinut.