Omat Rahat Katsaus: Onko lasi puoliksi tyhjä vai täynnä?
Tällä hetkellä näyttää siltä että ainoa asia josta talousennustajat voivat olla samaa mieltä on että he ovat eri mieltä lähes kaikesta:
- Ammattimaisten ennustajien USA:n kansantuote-ennusteiden keskihajonta
- Euroalueella samoin ennusteiden hajonta on BNP Paribas Fortiksen mukaan kasvussa vaikka sen pitäisi vuoden loppua kohtia laskea
- Sekä S&P500 että kullan hinta ovat nousussa samanaikaisesti.
- USA:n talouspolitiikan epävarmiisindeksi (Economic policy Uncertainty Index) korreloi yleensä VIX-indeksin kanssa, mutta ei nyt…
Eli tuntuu siltä kuin haluttaisiin samanaikasesti ratsastaa kahdella hevosella – sekä uskoa talouskasvuun ja pörssikurssien nousuun, mutta samalla varmistella esimerkiksi kultapositiolla.
Ota nyt tästä selvää. Mutta selvää on että pörssikurssit ovat nousseet, Varsinkin Kiinassa, jossa Hangseng-indeksi on n. 22% vuoden takaista korkeammalla.
Japanissa on myös sekasortoa. On epäselvää saako liberaalidemokraattien vastavalittu johtaja Sanae Takaichi hallitusta muodostettua. Häneltä on odotettu ekspansiivista talouspolitiikkaa, joten hänen valintansa nosti heti pörssikursseja, mutta heikensi Jeniä.
Omalla kohdalla tuli vastaan yllättävä rahanreikä kattoremontin muodossa, joka aiheutti pientä myyntiä. Olen tavannut pitää melko kärsivällisesti osakkeita salkussa vaikka alunperin hyvät tunnusluvut ovat notkahtaneet. Sain vihdoin myös visualisoitua jokseenkin luettavaan muotoon erään graafin jota olen aika ajoin tarkastellut, josta näkee selvästi että jotkut osakkeet tuskin nykyluvuilla olisi valittu salkkuun.
Kuvassa x-akselilla P/E luvun käänteisarvo, eli tulos prosenteissa osakkeen hinnasta. Y-akselilla puolestaan EPS (Osakekohtainen tulos) keskimääräinen kasvu 5 vuoden aikana. Kuplan koko vastaa osakkeen painoa salkussa. Eli mielellään näkisi mahdollisimman paljon kuplia yläoikealla. Pisteviivat näyttävät kahta valittua PEG-suhdetta (PEG =(P/E) / kasvuprosentti). Perinteinen tulkinta on että PEG < 1 tarkoittaa alhaista arvostusta ja PEG=2 on jo kallis. Kuvaajassa on kaksi käyrää: PEG=1 (vihreä) ja PEG=2 (punainen). PEG sopi toki ensisijaisesti ns. kasvuyhtiöiden tarkasteluun. Vakaa , hitaasti kasvava yhtiö jää usein kovin alhaalle tällaisessa kuvaajassa. Mutta yhdellä silmäyksellä näkee aika paljon asioita. Mielellään kasvattaa yläoikealla olevaa kuplaa, kun taas alavasemmmalla olevat joutavat pois. (Indeksinumerot löytyvät taulukosta salkkusivulla).
Arvonmuutokset: Vuoden alusta +13,7%, alusta (27-05-2010) +266,0%
Lisää tietoja salkkusivulla
Kommentti Piksuun 14.10.2025
”Mutta yhdellä silmäyksellä näkee aika paljon asioita. Mielellään kasvattaa yläoikealla olevaa kuplaa, kun taas alavasemmmalla olevat joutavat pois.”
Tässä on mainio selvitys yhdestä osakesalkusta ja varsinkin sen matemaattinen malli.
Vain Piksussa olen nähnyt näin terävää ja ajantasaista analyysiä yhdestä salkusta. Melkein kahdehdin esitystä, koska vastaavaan pitäisi useamman sijoittajan pystyä itsekin!
Nykyään kehutaan salkkuja ja itseä ”kurssikäyrillä”, kun tarpeen on parempi analyysi, kuten Lasse on nyt tehnyt ja meillekin näyttänyt.
Kiitos tästä esimerkistä! Samaa mallia mielellään odottaen Tapio H.
Tuota kuvaa olisi mielenkiintoista täydentää parilla ETF-markkerilla, esim. SPX500 tai VTI (total market). Tällöin voisi itse asiassa yllättävän hyvin saada yhdellä vilkaisulla kokonaiskuvan salkun painotuksesta suhteessa isoihin indekseihin. Oletettavasti SPX500 olisi jossain aika vasemmalla kun P/E huitelee ~28 eli E/P siten 3.5% tai vielä huonompaa
Mainio idea, pitää yrittää 🙂
Olen noiden mainitsemiesi ”makrotalouden ennusteiden hajontojen” takia siirtänyt omalta osaltani hieman normaalia enemmän rahaa käteiseksi. Pikkasen on alkanut hermostuttaa. Jos eivät keskuspankit oikein tiedä missä mennään ja minne niin miten sitten minä.
Nyt ei edes USA:sta saa ajantasaisia tilastoja kun tilastoviranomaiset ovat pakkolomalla. Tärkeät työllisyysluvut jäivät tästä syystä viime kuulta kokonaan julkaisematta. Ja kaiken lisäksi työllisyysluvuista vastaava johtaja on liian huonojen työllisyyslukujen julkaisemisen takia kokonaan erotettu. Onneksi USA:n yliopistojen henkilöt ovat edelleen töissä ja tuottavat korvaavaa puolueetonta tietoa.