Osakekursseissa maailmanlaajuinen kesädippi

Kesäksi rannalle ja irti osakkeista on vanha viisaus, joka toimii useimpina vuosina. Eikä ilmiö ole pelkästään  suomalainen, se pätee maailmanlaajuisesti. Ohessa globaalien sektorien viimeisen vuoden kurssikäyrät dollareissa. Kaikki sektorit ovat laskeneet toukokuun alusta alkaen.

Maailmanlaajuisten sektori-indeksien viimeisen vuoden kehitys (Lähde:  Google)

Protektiiviset, stabiilit sektorit kuten terveydenhuolto ja yhteiskuntainfrastruktuurin rakentaminen, ovat pärjänneet kurssilaskussa parhaiten. Kaikki muut sektorit ovat laskeneet lähes samalla tavalla lukuun ottamatta metsäteollisuutta, jossa on nähty muita syvempi sukellus. Globaalin metsäsektorin heikkous on heijastunut jossain määrin myös suomalaisten metsäyhtiöiden kursseihin, mutta siihen ei ole ehditty kiinnittää huomiota. Palstatilaa on vienyt Nokian kompurointi, joka on tuottanut monin verroin suurempaa harmia meille suomalaisille.

One thought on “Osakekursseissa maailmanlaajuinen kesädippi

  1. Ajoitus oleellista

    Käsittelin aihetta omassa blogissani jokin aika sitten, ja totesin tuolloin, että osakkeista luopumisen ja takaisin ostamisen suhteen ajoitus on oleellista. Mielestäni tässä kohtaa ei missään tapauksessa enää pidä myydä, se olisi pitänyt jo tehdä kuukausi sitten. Esitin markkinakatsauksessani, että osakkeet ovat lähdössä lähipävinä ylös, ja olen edelleen sitä mieltä. Jos lasku jatkuu, olemme siirtyneet nallemarkkinaan. En usko sitä. Olen itse ladannut salkkuani viime päivinä.

Comments are closed.

Related Posts

Asunnot ja metsä

Metsätilojen hinnat reippaassa nousussa

Metsämaan hinta on maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston mukaan noussut viimeisen viidentoista vuoden aikana keskimäärin 4,5% vuosivauhtia. Mediaani hinta on tällä hetkellä noin 4200€/ha.

Korkeimpia, yli 6000€ mediaani hehtaarihintoja

Yhteiskunta

Suomi on määrätietoisesti siirtänyt työvoimaa julkisen sektorin tehtäviin

Suomen valtio on ETLA:n mukaan vuoden 2015 jälkeen siirtänyt päättäväisesti työvoimaa markkinasektorilta julkispalveluihin samalla kun julkispalveluiden työtuntia kohden laskettu tuottavuus on pienentynyt. Tämä on merkittävä