Olen viime vuosina tympääntynyt yhä kasvavassa määrin siihen ”keskusteluun”, jota sijoittamisesta käydään. ”Keskustelu” muistuttaa oopperaa, jossa päähenkilöt toistelevat omia säkeistöjään, joista oopperayleisö ei ymmärrä mitään. Ja maailma oopperatalon ulkopuolella natisee liitoksissaan.

Melkoinen kontribuutio tähän ”keskusteluun” oli Suomen johtavaan talousmediaan KL:een kirjoittavan pääanalyytikon Henri Elon viimeinen tuotos.

En kirjoituksesta ymmärtänyt mitään ja koska minulla kiinteistösijoittamisestakin on 25 v kokemus (joka ei ala omistusasumisesta), luulen ongelmien olevan lähtevässä päässä.

– Kuten kommenteissa ilmaistaan, Elon valitsema aikahaarukka on kohtalaisen tarkoitushakuinen.

– Korkotaso on yhä edelleen erittäin alhainen, joten marginaaleihin vetoaminen on jo sinänsä irrelevanttia. Vielä irrelevantimpaa on sen liittäminen yksin kiinteistösijoittamiseen. Olen nähnyt tuulipukuisen miehen ostavan yhdellä istumalla 6 asuntoa käteisellä (jos joku luulee minun tarkoittavan itseäni, painotan aina sitä, miten charmikkaasti sijoittajan pitää pukeutua. Minä käytän verkkareita enkä mitään hemmetin tuulipukua!)

– Kiinteistöihin liittyvät sellaiset asiat kuin korjaukset. Ne ovat juuri yhtä yllättäviä asioita kuin vuodenajat. Olen asunut 16 vuotta samassa asunnossa, joten kyllä tässäkin remppaa on ollut ja lisää tulee. Pitäisikö minun muuttaa kadulle asumaan?

– Kiinteistön kunnon ja peruskorjausten arvioiminen on äärimmäisen simppeliä puuhaa osakesijoittamiseen verrattuna. Joka kuukausi ja joka kvartaali Nokialta vaaditaan jotain uutta markkinoita vakuuttamaan. Epäilen, että vuoden loppuun mennessä Nokian kännykän täytyy osata itsenäisesti käydä kaupassa ostoksilla, ajaa autoa, ulkoiluttaa koiraa, tehdä ruokaa, tiskata astiat ja tampata matot. Lisäksi sen paino ei saa ylittää 50 grammaa.

– Ja jos nyt oikein kauheasti haluaa saivarrella, niin kiinteistön kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota. Esim. alla oleva rakennus ei ole miljoonien eurojen arvoinen. Jos jollakin on vaikeuksia asiaa hahmottaa, kannattaa jättää kiinteistösijoittaminen väliin. Toisaalta julkisesti noteerattavina on paljon paskempia firmoja, joitten kunnon arvioiminen on paljon vaikeampaa.

– Kauniiksi lopuksi: viimeisen 5 vuoden aikana Suomessa on ollut kohtalaisen vaikeaa onnistua osakesijoittamisessa ja kohtalaisen helppoa onnistua kiinteistösijoittamisessa, jos kohteena ovat olleet pienet asunnot yliopistokaupungeissa. Tämän soisi olevan ”keskustelun” lähtökohdan.    

Photo: W. commons Tomasz Kuran aka Meteor2017