Paras osake-sijoitusstrategia – ChatGPT
ChatGPT, mikä on paras osakesijoitusstrategia (käännös Google translate):
Tähän kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, sillä menestynein osakesijoitusstrategia voi vaihdella yksittäisten taloudellisten tavoitteiden, riskinsietokyvyn ja markkinaolosuhteiden mukaan. Joitakin yleisesti suositeltuja strategioita ovat kuitenkin:
- Hajautus: Sijoittaminen eri toimialojen ja omaisuuserien yhdistelmään riskin hajauttamiseksi.
- Pitkäaikainen sijoitus: Osakkeiden pitäminen pidempään markkinoiden volatiliteetin poistamiseksi.
- Arvosijoittaminen: Etsi aliarvostettuja osakkeita, joilla on vahvat perustekijät.
- Indeksirahastosijoittaminen: Sijoittaminen laajaan markkinaindeksiin edulliseen, passiiviseen markkinoille altistumiseen.
Loppujen lopuksi paras osakesijoitusstrategia on strategia, joka vastaa yksilön taloudellisia tavoitteita, riskinsietokykyä ja sijoitustietoutta.
Melko ytimekkäästi sanottu. Onkohan sijoitusneuvoja uhanalainen ammatti?
Artikkelikuva: Andrea De Santis / Unsplash
Tässä vastauksia da vinci-mallilta. Laitoin kysymykset suomeksi.
Q: ChatGPT, mikä on paras osakesijoitusstrategia?
A: Paras osakesijoitusstrategia riippuu sijoittajan tavoitteista ja riskinottokyvystä. Yleisesti ottaen sijoittajan tulisi pyrkiä diversifioimaan sijoituksiaan ja seurata markkinoiden kehitystä säännöllisesti.
Q: Miten osakesalkku kannattaisi muodostaa?
A: Osakesalkun muodostamiseen kannattaa käyttää hyväksi salkunhoidon periaatteita, kuten diversifiointia, riskinhallintaa ja säännöllistä seurantaa. Salkun muodostamiseen kannattaa myös harkita eri osaketyyppien ja -markkinoiden sekoittamista.
” Loppujen lopuksi paras osakesijoitusstrategia on strategia, joka vastaa yksilön taloudellisia tavoitteita, riskinsietokykyä ja sijoitustietoutta”.
Mielenkiintoista edellä olevassa on se, että yksilön tavoitteet nostetaan kaiken yläpuolelle ikään kuin markkinoilla ei olisi mitään merkitystä.
Sijoitustiedoissamme on meillä sijoittajilla kuitenkin suurimmat yksilölliset puutteemme, koska emme tunne riittävästi yrityksiä, joihin sijoitamme. Eräs oma tapani on tavoitella kannattavaa kasvua vuodesta toiseen. Tällaiset yritykset ovat suosikkejani, koska niihin monet muutkin luottavat.
Emme myöskään osaa mitata markkinariskejä edes yhdellä mittarilla. Tähän toki löytyy joitakin mittareita, mutta niiden käyttökelpoisuutta on vaikea mitata markkinoiden vaihdellessa ja eri markkinaolosuhteissa.
”kannattavaa kasvua vuodesta toiseen. Tällaiset yritykset ovat suosikkejani, koska niihin monet muutkin luottavat.”. ”Laatusijoittaminen” on tosiaan tainut olla toimiva strategia. Mutta haasteena on hintataso. Orion, Sampo, Kone, … aina sanottu laadukkaiksi. ja koska monet muutkin luottavat niihin, niin ovat olleet myös hintavia. Ja kas, hintavuutensa takia ne eivät ole laadukkuudestaan huolimatta olleet mitään ”kurssiraketteja”.
Huh. Tässä vaiheessa mielenkiintoista. Robotit jo ostavatkin yli puolet osakkeista.
Entä kun tekoäly alkaa massiivisesti tuottamaan disinformaatiota tuutin täydeltä kaikille median kanaville. Pitää olla tarkkana mihin uskoo.
Mielenkiinnosta kysyn, että oletteko mahdollisesti lyhentäneet noita tekoälyjen vastauksia vai ovatko ne kokonaisia? Yleisesti totean, että noi vastaukset ovat enimmäkseen diipadaapaa joka ei oikeastaan kerro niile ihmisille mitään, jotka eivät tiedä sijoittamisesta tuon taivaallista.
Otetaan esimerkiksi lause: ”Arvosijoittaminen: Etsi aliarvostettuja osakkeita, joilla on vahvat perustekijät.” vaikka toi sanoo paljon varmasti Larsille ja Sepolle niin aloittelevat sijoittajat eivät ymmärrä siitä mitään.”
Yleisesti ottaen tällä hetkellä tekoälyt tuottavat kyllä järjeviltä kuulostavia vastauksia, mutta todellisuudessa ihmisten ymmärrys ratkaisee sen onko niistä iloa. Itseasiassa voidaan todeta, että ihmisistä tulee todellisuudessa tyhmempiä tekoälyn avulla eikä viisaampia. (Ainakin nykyisen tekoälyn käytöllä) Ymmärtämättömyys tulee vaan lisääntymään mikäli tekoälyä ei osata hyötykäyttää eikä sitä vielä osata.
En siis usko sijoitusneuvojien katoavan kokonaan vielä vähään aikaan. Sen sijaan määrä vähenee, koska huonot ja ymmärtämättömät sijoitusneuvojat vähenevät tekoälyn tuottaessa samanlaista ymmärtämättömyydestä kärsivälle kuulijalleen käsittämätöntä diipadaapaa kuin valtaosa sijoitusneuvojista.
Ovat kokonaisia vastauksia. Eiväthän nämä nyt mitään ihmeellisiä ole.
Q: Mitä on arvosijoittaminen?
A: Arvosijoittaminen on sijoitusstrategia, jossa sijoittajat arvioivat yritysten arvoa ja sijoittavat sitten niihin, joilla he uskovat olevan suurin potentiaali tuottaa voittoa.
”tekoälyn tuottaessa samanlaista ymmärtämättömyydestä kärsivälle kuulijalleen käsittämätöntä diipadaapaa kuin valtaosa sijoitusneuvojista.”
Meinasin jo tuossa aiemmin kommentoida, ettei noita vastauksia ihmisen vastauksista erota. Minua erityisesti ärsyttää (ihmisten) kysymys sijoitushorisontista. Oma vakiovastaukseni on, että totta mooses ostan myöhemmin, jos silloin halvempaa eli onko? Ja tähän ei tule järkevää vastausta.
Asiaan enemmän perehdyttyä voi todeta, että suurella todennäköisyydellä tekoäly lähinnä plagioi yhdistäen valitsemiaan ihmisten aiemmin tuottamia tekstejä vastauksiinsa ilman mitään suurta ”omaa” panosta. Tämän vuoksi kysyisinkin, että tuliko Larsille ja Sepolle mitään lähteitä noihin vastauksiin?
Olen käynyt läpi lähinnä esimerkkejä seuraavalta sivustolta (vaatii ilmaisen rekisteröitymisen)
https://platform.openai.com/examples
Kysymykset olen tehnyt osiossa Q&A. Kun valitsee osion voi sieltä valita ”Open in Playground” joka avaa uuden välilehden testausta varten.
Koodaamiseen liittyvät esimerkit ovat myös mielenkiintoisia. Muuttaa tekstin koodiksi ja koodin selväkieliseksi tekstiksi aika sujuvasti. Ja muunto ohjelmointikielestä toiseen käy myös sujuvasti.
Sijoittajan kannalta kiinnostavaa on myös Microsoftin, Googlen ym. kilpailu.
https://www.theverge.com/2023/2/7/23587454/microsoft-bing-edge-chatgpt-ai
https://blog.google/technology/ai/bard-google-ai-search-updates/
Tämä on aika hyvä
https://twitter.com/florinpop1705/status/1618180856346206209