CNN money ylläpitää sijoittajien Pelko/Rohkeus indikaattoria, joka kertoo kootusti markkinoiden tunnelman. Kuvassa on pelko indikaattori ja helsingin pörssi-indeksi viimeisen vuoden ajalta. Osakkeista on kannattanut luopua silloin, kun sijoittajien riskinotto ja ahneus on suurinta (pelko indeksi on korkealla) ja osakkeita on kannattanut ostaa kun pelko ja varovaisuus on suurinta (pelkoindeksi on alhaalla). Linkki tähän indikaattoriin löytyy Piksun oikean sivupalkin valikosta ”Tärkeitä Palveluita”.

Pelkoindeksi kävi toukokuussa äärimmäisen varovaisuuden tasolla (alhaalla). Osakkeita olisi silloin kannattanut ostaa. Helsingin pörssin arvostustaso ja pelkoindeksi ovat sen jälkeen hieman korjanneet ylöspäin ja nyt pelkoindikaattori ei enää anna selkeää osta tai myy signaalia.

Pelkoindikaattori ennustaa hyvin seuraavan kuukauden kehitystä, mutta pidempää näkemystä se ei anna. Se auttaa ajoittamaan sijoituksia, mutta se ei kerro pidemmän ajan, esimerkiksi puolen vuoden trendistä oikeastaan juuri mitään. Pidemmän ajan trendin ymmärtämiseen tarvitaan kansantalouden ja politiikan laajempaa seuraamista.

Indikaattori on muodostettu usean tekijän summana:

1. Markkinamomentum (Market Momentum) kertoo sen miten voimakkaassa nousussa kurssit ovat viimeisen 125 päivän aikana olleet.
2. Osakkeiden hinnan vahvuus (Stock Price Breath) kertoo miten suurella voluumilla tehdään kauppaa laskeviin ja nouseviin kursseihin.
3. Osakkeiden huiput/pohjat (Stock Price Strength)  kertoo sen miten moni osake on viimeisen 52 viikon huipuissaan verrattuna niiden määrään jotka ovat 52 viikon pohjissaan.
4. Myynti / osto -optioiden erotus (Put and Call Options) kertoo kuinka suuri osa sijoittajista on suojannut salkkuaan myyntioptioilla ja kuinka moni taas yrittää saada huipputuottoa osto-optioilla
5. Markkinoiden volatiliteetti (Market volatility/VIX) kertoo sen minkälaiseksi sijoittajat ovat arvioineet seuraavan kuukauden kurssivolatiliteetin.
6. Turvasatamien kysyntä (Safe Heaven Demand) kertoo kuinka paljon osakkeet ovat viimeisen 20 päivän aikana pärjänneet korkosijoituksia paremmin.
7. Roskalainojen kysyntä (Junk Bond Demand) kertoo kuinka suurta korkopreemiota sijoittajat vaativat huonomaineisilta yrityksiltä.