Perustuslakivaliokunnan toimintatapa tarvitsee muutoksia
Suomen valtiosäännössä on ongelma – lakien perustuslain mukaisuuden valvonta. Suomen valtiosääntö antaa vastuun perustuslain mukaisuuden valvonnasta rivikansanedustajista koostuvalle perustuslakivaliokunnalle. Onglemia on syntynyt siitä, että kansanedustajat eivät kykene erottelemaan perustuslakivaliokunnan tuomioistuintehtävää (lain mukaisuuden valvonta) puolue- ja päivän- politiikasta.
Perustuslakivaliokuntamme on selkeästi hallituksen ja eduskunnan yläpuolella oleva tuomioistuin, jolla on oikeus ja velvollisuus estää hallituksen ja eduskunnan tekemät perstuslain vastaiset aloitteet. Lainmukaisuuden valvonta on monissa maissa annettu riippumattoman tuomioistuinlaitoksen haltuun. Suomessa perustuslain mukaisuutta arvioiva tuomioistuintehtävä on vuoden 1906 valtiosäännössä annettu joukolle kansanedustajia.
Järjestelymme on toiminut silloin kun on löytynyt poliittisen pelin yläpuolelle nousevia kansanedustajia. Näyttäisi siltä, että niin ei tällä hetkellä ole ja tarvitaan korjausta.
Minun mielestä perustuslakivaliokunnan asemaa ja koostumusta ei ole puutteista huolimatta välttämätöntä vaihtaa. Riittäisi luultavasti että:
- Perustuslakivaliokunta saisi puhua vain virallisten kannanottojensa kautta eikä jäsenenä olevilla poliitikoilla olisi oikeutta hankkia lisäpisteitä kommentoimalla perustuslakivaliokunnan (tuomioistuimen) kannanottoa. Tällöin tuomioistuintehtävä sekoittuisi vähemmän päivänpolitiikaan ja mukana olevat poliitikot seisoisivat yhteisen lausunnon takana.
- Perustuslakivaliokunnan tulisi ottaa käsiteltäväkseen myös jo säädettyjä vanhempia lakeja jotka on aikoinaan todettu perustuslain mukaisiksi, mutta jotka tämän päivän ajattelutavan valossa rikkovat ihmisten perusoikeuksia.
Lautakunta ottaa sote uudistuksen yhteydessä tiukkoja kantoja sellaisiin aikatauluun ja toteutustapaan liittyviin lillukanvarsiin jotka eivät sille kuulu ja jotka kannanotot hidastavat uudistuksia. Uudistusten lopputulos ei perustuslakivaliokunnan itsensäkään mielestä ole missään muotoa perustuslain vastainen. Mutta silti valiokunta vaikeuttaa etenemistä minkä kerkiää. Sote uudistus on esimerkki siitä mihin perustuslakivaliokunta on sotkeutunut:
- Mukana olevat poliitikot hankkivat julkisesti pisteitä sillä että ovat saaneet torpattua asioita
- Lautakunta on sote uudistusta koskevassa lausunnossaan päätynyt torppaamaan sote palveluiden yhtiöittämisen vaikkei yhtiöittäminen sinänsä riko kenenkään perustuslaillisia oikeuksia
- Lautakunta on ottanut kantaa sellaisiin yksityiskohtiin kuten toteutusaikatauluihin, jotka eivät kyllä missään mielessä liity siihen mitä perusoikeuksia ihmisillä on.
- Lautakunta on pelännyt että joissain kunnissa ei kannata ylläpitää terveyskeskuspalveluita. Katsoisivat ulos ikkunasta. Suomessa on tänäkin päivänä paljon kuntia ilman omaa terveyskeskusta eikä se vaaranna tasapuolista asemaa jos naapurikunnasta sellainen lötyy.
Perustuslakivaliokunta nukkuu silloin kun pitäisi ottaa kantaa olemassa olevien lakien perustuslain mukaisuuteen. Esimerkiksi ammattiyhdistystoimintaa säätelevien lakien piirissä on sellaisia kohtia, jotka räikeästi rikkovat ihmisten yhdistymisvapautta ja oikeutta tehdä sopimuksia. Tämä uinahtaminen ei ole lautakunnan itsensä vika. Valtiosääntömme ei salli että vanhoihin lakeihin otettaisiin kantaa. Valtiosääntöömme tarvittaisiin muutos.
Konstikkaampi juttu
Kun joku on ”perustuslain vastainen” se on turha uutinen. W:n mukaan ”Vuoden 1919 hallitusmuodon aikana (1919–2000) hyväksyttiin yli 800 poikkeuslakia jotka siis olivat perustuslain vastaisia. Koko vuoden 2000 perustuslaki oli entisen perustuslain vastainen. Samalla logiikalla uusi laki on lain vastainen. Vitsi on siinä, että kun ne säädetään oikeassa järjestyksessä, niistä tulee uusia normeja.
Isompi ongelma kuin perustuslakivaliokunnan jäsenet ovat ne muutamat valtiosääntöoppineet, jotka lausuntoja antavat, vrt myös http://kemppinen.blogspot.fi/2017/07/perustus-ja-perustus.html
Miten julkinen ja yksityinen sovitetaan sotessa yhteen, on kuitenkin monelta osin hyvin ongelmallinen asia.
Yksityisten ja julkisten välinen kilpailu on aina ollut ongelma
Meillä on lakeja, jotka aikoinaan on säädetty tavallisen lain järjestyksessä, mutta jotka nykykäsityksen mukaan voisivat hyvinkin olla perustuslain vastaisia. Esimerkiksi työlainsäädännön piirissä on tavalliseen tapaan säädettyjä lakeja jotka voitaisiin tulkita yhdistymis- ja sopimus- vapauden vastaisiksi. Silloinen eduskunta, perustuslakivaliokunta ja asiantuntijat eivät olleet aikoinaan vaan niin kovin tarkkoja. Varmaan niitä löytyisi muualtakin lainsäädännöstä.
Tämä sote sopan yhteydessä perustuslakivaliokunta ja asiantuntijat ovat olleet taas kovinkin tarkkoja jopa sote toteutusaikataulun suhteen.
Se miten julkinen ja yksityinen sovitetetaan yhteen on sote:n yhteydessä ongelmallinen ja on se ollut monen muunkin palvelun suhteen. Olen seurannut sitä miten yksityinen päivähoito on taistellut julkista vastaan ja onhan siellä ollut ongelmia jo montakymmentä vuotta. Reiluudesta ei voi puhuakaan. Hallitus esitti että olkoon sitten kaikki julkiset palvelut yksityisiä niin ei tule niin suuria ongelmia tasavertaisuuden suhteen. Kaikki ovat samalla viivalla. En vaan ymmärrä miten tämä parempaan tasavertaisuuteen pyrkivä muutos oli perustuslain vastainen ja miksei tätä muutosta voitu säätää tavallisen lain mukaisessa järjestyksessä. Olen kyllä sitä mieltä että voisi olla myös julkisia palveluita, mutta jos kaikki säädöksellä vaihdetaan yksityisiksi niin ei se silti ole perustuslaillinen ongelma, päinvastoin.