Pienten ja keskisuurten yritysten menestys on virkamieskunnan ansiota

Pienet ja keskisuuret yritykset lisääntyvät, kasvavat, palkkaavat lisää henkilöstöä ja menestyvät selviää Patentti ja rekisterihallituksen yritysten lukumäärää koskevasta tilastosta sekä Tilastokeskuksen yritysten henkilöstöä koskevasta tilastosta.

PK -yritysten (0…250 henkilöä) osuus kaikkien yritysten työvoimasta (Lähde: Findikaattori)

 

Yritysten lukumäärä (Lähde: Patentti ja Rekisterihallitus)

Tähän trediin on yksinkertainen syy. Virkamieskunnan strategiset päätökset ja toiminta. Yrityksiä ei enää nähdä ketkuina, jotka yrittävät laistaa ympäristöä, työvoimaa ja viranomaisia koskevista velvoitteistaan. Suhtautumistavassa on tapahtunut muutos. Viranomaistoiminta, mukaan lukien työvoimahallinto, verotus, patentti ja rekisterihallitus etc.. on nähty yrityksiä palvelevana funktioina, joiden tehtävä on tuottaa mahdollisimman helppoja ja yksinkertaisia viranomaistoimintoja ja tukifunktioita auttamaan yrityksiä keskittymään omaan erityisalueeseensa.

Kulkeeko yhteiskunta kohti yhä pienempää yrityskokoa? Ei välttämättä. Suurten yritysten etuna on hallinnon keveys. Ei tarvitse perustaa byrokratiaa vaativaa erillistä yritystä aina, kun jokin toiminto eriytetään omaksi osastokseen. Toisena selkeänä etuna on käskytyksen tehokkuus. Suuren yrityksen toimintaa voidaan ohjata käskyttämällä keskitetysti. Liikkeet voivat olla nopeita ja tehokkaita – sekä hyvässä että pahassa. Bulkkituotteet kannattaa jatkossakin tehdä suurissa yrityksissä.

Mutta mitään selvää ja yksinkertaista sääntöä ei ole. Pienistä yrityksistä koostuvat francising ketjut (esim. McDonalds tai K- kaupat) voivat käyttäytyä kuten yksi suurempi yritys ja toisaalta jotkin suuret yriykset ovat kyenneet rakentamaan sisäiset siirtohintajärjestelmänsä tavalla, joka on mahdollistanut yrityksen sisälle syntyvät erillisten itsenäisten liiketoimintayksiköiden arvoketjut. 

Pienten ja keskisuurten yritysten menestys kertoo ennen kaikkea:

  • yhteiskunnan tukipalveluiden kehittyneisyydestä ja toimivuudesta (eriyttäminen yritykseksi on vaivatonta)
  • arvoketjujen monipuolistumisesta ja yritysten erikoistumisesta

Yhteiskunnan kannalta pienten yritysten ekosysteemi on turvallisempaa ja varmempaa. Yritysten kaatuminen ei vaaranna koko yhteiskuntaa ja kehitys on tasaisempaa. Yhteiskunnan tarjoamia yrityspalveluita (ympäristö-, työterveys-, työnhaku-, verotus-,…) tarvitaan enemmän ja palveluiden laatuvaatimukset ovat korkeampia. Yhteiskunnan ja virkamieskunnan rooli kasvaa ja tulee tärkeämmäksi.

3 thoughts on “Pienten ja keskisuurten yritysten menestys on virkamieskunnan ansiota

  1. Muutamia satunnaisia

    Muutamia satunnaisia kommentteja ajatuksia herättäneeseen kirjoitukseesi:

    – otsikko oli hyvin yllättävä, itse olisin lopettanut sen melkein päinvastaisesti "… virkamieskunnasta huolimatta"

    – uuden yrityksen perustamisen helpottumisen ja verokannan alentumisen lisäksi en itse näe juurikaan byrokratian vähentymistä tai yritysystävällisyyden lisääntymistä julkisyhteisön tai viranomaisten toimissa; käytännön tasolla toiminta on saattanut muuttua asiakaslähtöisemmäksi mutta vaihteluvälissä lienee paljon satunnaisuutta

    – pienyritysten määrän kasvu kertoo toisaalta tietyntyyppisten palveluammattien muuttumisesta: esim. parturikampaajia harvoin palkataan työsuhteeseen, useimmiten he pyörittävät omaa pienyritystään vuokratuolilla; tätä kehitystä ei välttämättä voi nähdä pelkästään hyvänä

    – franchising-ketjut toimivat hyvin sellaisissa organisaatioissa missä yrittäjän itsensä ja tämän perheen toiminta on oleellinen menestystekijä yksittäisen yksikön kannalta; ihan äkkiä ei tule mieleen yhtäkään sellaista franchising-ketjua jossa näin ei olisi

    – pienyritysten määrän kasvu kertoo toivottavasti myös innovatiivisuuden lisääntymisestä: kokonaan uudentyyppisiä innovaatioita syntyy suhteellisesti enemmän aivan uusiin ja sillä hetkellä pieniin yrityksiin kuin suuryrityksiin, joissa innovaatiot keskittyvät valtatuotteiden parannuksiin; suuryrityksen olemassaoleviin tuotteisiin sitoutunut osaamis- yms pääoma samalla toimii jarruna satsata avain uudentyyppisiin innovaatioihin

    Johtopäätöksesi siitä että yhteiskunnalle on turvallisempaa että kasvua on enemmän pienemmissä kuin suuremmissa yrityksissä on hyvä mutta syytä tulkita edelliset kohdat huomioiden. Vienti on Suomelle edelleen erittäin tärkeää eikä sitä tapahdu yhden hengen palveluyrityksissä tai franchising-yksiköissä. Mielestäni eniten kannattaa taputtaa käsiä sellaisille pienille yrityksille (ja näitä synnyttäville yhteiskunnan ja virkamieskunnan toimille), joilla on mahdollisuus kasvaa monikansallisiksi vientiyrityksiksi.

  2. Olen eri mieltä, kuten yleensä

    Mikäli yhteiskunta tunnustaisi yritykset ja markkinat tehokkaimpana tapana jakaa varaus ja varat, niin meillä olisi negatiivinen yritysverotus. Tottahan tehokkaimalla vaurauden jakomenetelmällä eli markkinataloudelle pitää antaa enemmän vapauksia jos se kerran on tehokkain tapa hoitaa vaurauden jako. Näin ei ilmiselvästi ole vaan markkinoita säädellään yhä useamman rasitteen ja normin kautta niin se on selkeä merkki valtiovallan uskomuksesta että he itse ovat tämä paras vauraudenjakoinstituutti. Pienten yritysten lukumäärän lisääntyminen on tapahtunut valtiovallasta huolimatta. 

    1. Markkinoiden säätelystä

       

      Provosoivasta otsikosta huolimatta tarinassa on vinha perä. Törmäsin uudestaan Economist lehden kirjoituksiin Pohjoismaiden menestyksestä. Siinä on eräänä kuvaajana taloudellisen vapauden asteikko ja se osoittaa selkäeeä, voimakasta kasvua myös Suomessa. Vuoden 1970 lähtötasolta noin 7 on noustu lukemaan 8.  Samaan aikaan USA:n lukema on vaihdellut 8 molemmin puolin.

      Mutta entisenä virkamiehenä puutun otsikkoon: Virkamiehet eivät tee päätöksiä elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksista, päätökset tulee poliitikoilta. Virkamiehet sitten aikanaan toteuttavat lainsäätäjän tekemiä normeja.

      Pekka

Comments are closed.

Related Posts

Talous

Evergrande ei ole Lehman 2.0

Kiinalainen kiinteistöjätti savuaa pahanpäiväisesti

Tuoreen markkinapaniikin yleisimmin käytetyksi selitykseksi kapuaa Kiinan suurimman kiinteistöyhtiön Evergranden maksukyvyttömyys. Sillä on vaatimattomasti 300 miljardin velkavuori, josta erääntyy lähipäivinä usea miljardi.

Korkojaankaan

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com