Markkinat toimivat usein päälle päin mielivaltaisesti tai jopa järjettömästi. Uutiset ja kurssit voivat seilata aivan eri suuntaan, kuten vaikka metsäjättiemme tuoreissa posareissa.

Verrokit UPM ja Stora odottavat liikevoiton kasvavan koko vuonna edellisestä. Muutos aiempaan ei ole järisyttävä, mutta vallitsevissa oloissa erittäin myönteinen.

UPM:n Suomessa pitkäksi venynyt lakko päättyi sopuun ja toimitukset asiakkaille pelaavat. Kysyntä on vahvaa.

Tosin UPM:kin toteaa olosuhteiden jatkuvan haastavina tunnetuista syistä. Mutta nehän eivät mitään uutta ole kenellekään.

Kustannusten nousun UPM uskoo hallitsevansa tuotteiden hinnoittelulla ja parantamalla kustannustehokkuutta. Kuten tietysti kaikki yhtiöt kaikissa oloissa.

Storalta sama uutinen

Samaa kertoo Stora Enso. Vahva kysyntä on jatkunut kaikissa yksiköissä ja markkinoilla, ja liiketoiminnan ennustettavuuskin kohentunut.

Sinänsä on hyvin tyypillistä, että saman sektorin yhtiöt taivaltavat yhtä jalkaa suuntaan ja toiseen. Samoin tekevät niiden osakekurssit, joskin UPM on päässyt jo pidempään hiukan niskan päälle.

Hienoja uutisia vaikeuksien keskellä – markkinat varmasti riehaantuivat? Vielä mitä, molempien kurssit jatkavat yleismarkkinan mukana alkanutta sukellusta.

Ainakin kokematonta sijoittaja reaktio hämmentää: miten tämä on mahdollista? Eikö osakkeiden hinnan pitäisi perustua yhtiöiden talouteen?

Mitä kaikkea kurssissa jo oli?

Kyllä, mutta asia on mutkikas. Vastauksia tuoreeseen sukellukseen kuten kaikkiin liikkeisiin voi hakea useasta suunnasta.

Ensimmäinen ja etenkin isojen yhtiöiden kohdalla ilmeinen selitys on, että uutiset olivat jo hinnassa kukkurapäin. UPM ja Stora kuuluvat tarkimmin syynättyihin yhtiöihimme, ja tiskin alla liikkuu tietoa kehityksestä hyvissä ajoin.

Kun kurssi lähtee nousuun tällaisten tietojen voimalla, saattaa se karata käsistä liiankin ylös momentum-sijoittajien hypätessä kelkkaan rallista innostuneena. Tätä näkee jatkuvalla syötöllä.

Kuumentunut osake korjaakin sitten alas, kun uutiset eivät olekaan rallin veroiset. Tätä tapahtuu tietysti toiseenkin suuntaan: kehnot uutiset saavatkin kurssin lentoon, koska ne olivat odotuksia parempia.

Markkinoiden suhdannearvio voi olla toinen

Toinen selitys on, että markkinat tulkitsevat – oikein tai väärin – yhtiön tehneen virhearvion näkymistään. Tässä kohtaa tulkinta on mahdollinen ja kenties perusteltukin.

Taantuma painaa päälle kenties jo parasta aikaa inflaation ja korkojen nousun takia. Eivät isot osakeindeksit tällaisia koko tämän vuoden kestäneitä sukelluksia sattumalta tee.

Suhdanne kehittyisi siis kehnommin kuin UPM ja Stora arvioivat. Tätäkin näkee jatkuvalla syötöllä. Ja sen takia yhtiöt muokkaavat ohjeistuksiaan hyvinkin lyhyellä aikajänteellä.

Vaikkapa tänään raportoinut Puuilo heikensi odotuksiaan vain joidenkin viikkojen sisällä olosuhteiden hapannuttua. Se oli aiheellista, tuloskunto rapautui selvästi edellisestä myönteisen ohjeistuksen höystämästä raportista.

Markkinat olivat reagoineet kehitykseen jo hyvissä ajoin. Kurssi alkoi pudota yleismarkkinan mukana vuodenvaihteessa. 50% haihtui – eikä aiheetta. Markkina tiesi suunnan.

Kannattavuus heittelee

Olettaisi suuryhtiöiden kokeneen johdon hallitsevan suhdanteiden lukemisen varsinkin oman yhtiönsä kohdalla, mutta useinkaan näin ei ole. Olosuhteiden muutokset osaavat yllättää.

Markkinoiden suhdanne-ennuste osuukin paremmin. Onko näin metsäjättiemme kohdalla, sen näemme varmaankin jo syksyllä.

Siinä tapauksessa jokin kohta nyt hyvässä tuloskunnossa vuotaisi. Luultavasti kannattavuus, jos. Metsäyhtiöiden syklisyys näkyy tyypillisesti marginaalien heiluntana.

Kun marginaalit eivät ole korkeat, jo muutaman prosenttiyksikön muutos keikuttaa kummasti tulosta. Ja ennen pitkää ne tulevat alas – toipuakseen taas myöhemmin.

Sentimentit vaihtuvat

Kolmas mahdollinen syy on markkinapsykologinen. Kun huolet valtaavat sijoittajat, kuten juuri nyt, osansa saavat käytännössä kaikki yhtiöt.

Meni niillä niin tai näin, varmuuden vuoksi myyntinapit laulavat kiihkeänä kuorona. Ammu ensin, kysy sitten.

Kuukauden parin päästä tilanne voi olla jo toinen eli sentimentti kääntynyt. Sama osake kiinnostaa taas ostajia, vaikka sen kummempaa ei olisi tapahtunut.

Sentimenttiä luotaa VIX-indeksi. Sen pillin mukaan tanssivat metsäjätitkin.

Psykologiaan kytkeytyy myös neljäs selitys – hinnoittelun muutos. Vaikka yhtiöiden tuloskunto ei huolettaisi, siitä ollaan joissakin oloissa valmiit maksamaan enemmän, toisena aikana vähemmän.

Jokainen sijoittaja määrittelee itse hinnoitteluperusteensa. Kun vaihtoehtoisista sijoituskohteista kuten valtionvelkakirjoista saa nyt jo mehevää korkotuottoa, yhtiöiden tulokset hinnoitellaan toisin.

Tuloksissa on aina riskiä, vallankin jos olosuhteiden odotetaan rapautuvan. Kuten nyt on monen tulkinta, eikä niin perusteetta.

Yleismarkkina määrää nyt suunnan

Pitkällä aikavälillä yhtiön taloudellinen kehitys määrää sen osakkeen hinnan. Mutta pörssit eivät ole tuomioistuimia, jotka päättävät osakkeiden kulloisenkin täsmälleen oikean arvon.

Ne ovat huutokauppoja, joissa kaupankäyntiä heiluttavat monet hyvin mielivaltaisetkin tekijät. Siitä on turha napista, vaan täytyy opetalla elämään markkinadynamiikan kanssa.

Ylilyönnit tarkoittavat hulppeita osto- ja myyntirakoja. Niiden tunnistaminen vaatii toki kovaa osaamista niin yhtiöistä kuin markkinoista.

Kumpi sitten on oikeassa koko vuoden kehityksestä, optimistiset metsäjätit vai pessimistiset markkinat? Sen näyttää aika.

Mutta sen uskallan povata, että UPM ja Stora kulkevat yleismarkkinan mukana ainakin lähikuukaudet. Eikä tämä tuore notkahdus pohjaa ennen kuin heinäkuun puolella.

Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta.