Ei ehtinyt Microsoftin edellisestä yt-neuvottelukierroksesta kulua vuottakaan, kun seuraavan petaaminen oli pitkällä. Yhtiön tämänpäiväisen ilmoituksen mukaan Microsoft Mobile Oy:n toiminta loppuu ja samalla Tampereelle ei jää yhtiön työpaikkoja lainkaan. Tuotekehitystoimintaa jää vielä Espooseen, mutta puhelimia siellä ei suunnitella. Ilmeisesti Nokia-brändin lisensointi kiinalaisille, ja joidenkin uusien tuotteiden, kuten Hololensin, suunnittelu vaatii henkilöstöresursseja myös Suomessa. Joka tapauksessa vaikuttaa tällä hetkellä, että yhtiön suunnittelemista vajaasta 2000 irtisanomisesta noin kolme neljäsosaa kohdistuu Suomeen.

Microsoft maksoi Nokialta ostetuista matkapuhelinliiketoiminnoista 5,44 miljardia euroa. Pahat kielet väittivät kauppasummaa kovin matalaksi. Käytännössä Siilasmaa teki kuitenkin Nokian kannalta ainoan oikean ratkaisun. Melko pianhan Microsoft kuitenkin alaskirjasi koko ostoksen, ja tappiolliseen toimintaan hirttäytyminen olisi johtanut Nokian osalta vielä pahempaan. Nokian kassavarat olivat tarpeen yhtiön radikaalille suunnanmuutokselle. Kaupan yhteydessä MS myös ilmoitti perustavansa Suomeen datakeskuksen, josta ei sittemmin ole paljoakaan puhuttu. Steve Ballmerin puheissa Suomi pysyi edelleen merkittävänä tekijänä puhelintuotannossa. Toki suomalaisessa yhteiskunnassa hyväksyttiin laajalti, että työpaikat painottuisivat suunnitteluun ja asiantuntijapalveluihin. Laitteiden kokoonpanolinjathan olivat muutenkin jo aivan muualla kuin Euroopassa.

Nokian päätös Windows Phoneen siirtymisestä syntyi samana vuonna, kun Sony osti 1,05 M€:llä Ericssonin omistukseen jääneen osuuden Sony Ericsson -yhtiöstä. Kaupalla saavutettiin synergiaetuja, tosin Android-puhelimia oli toki jo valmistettu yhteisyrityksessä aiemmin. Nokia roikkui pidempään Symbianissa/Meegossa eikä jostain syystä yrittänyt kiilata aasialaisten valmistajien hallitsemille Android-valmistajien markkinoille, ilmeisesti siinä pelossa että joutuisi myymään laitteita lähes olemattomilla katteilla. Android-markkinoillakin kyllä on tapahtunut suuria liikkeitä tuon jälkeen, ja kalliitkin laitteet tekevät kauppansa. Samsung johtaa edelleen, mutta on joutunut antamaan tilaa kiinalaisille valmistajille, joista varsinkin Huawei on vallannut markkinoita nopeasti. Suomessakin tilaa tuntuu olevan yhä uusille kiinalaismerkeille, viimeksi Lenovolle, joka tosin kaavaili puhelinten myyntiä omalla merkillään jo pari vuotta sitten. Tähän astihan Lenovon kännyköitä on kyllä myyty Suomessa Motorola-brändillä.

Windows-puhelimia maailmassa myytiin kuluvan vuoden 1. neljänneksellä 2,4 miljoonaa, kaikkiaan 0,7 % koko matkapuhelinmarkkinasta. Vuotta aiemmin Windowsin markkinaosuus puhelinten käyttöjärjestelmistä oli sentään 2,5 %. Microsoftin lisäksi Windows-puhelimia ovat tuoneet markkinoille muutamat muutkin valmistajat, tosin nämä ovat useimmiten melko pian palanneet lähtöruutuun ja keskittyneet vain Android-puhelimiin. Luultavaa onkin, että Windows-puhelin jää samanlaiseksi kuriositeetiksi kuin Blackberry on jo pitkään ollut. Sovelluskehittäjiä ei ole Windows-puolelle ole houkutellut edes mahdollisuus, että Windows-mobiilisovelluksia voisi käyttää myös muissa Windows-laitteissa. Xboxin ja Windows 10 -tietokoneiden välillähän yhteensopivuus on melko saumatonta. Sinänsä ajatus yhtenäisestä Windows 10 -tuoteperheestä oli kaunis, mutta siihen vain on tullut melkoinen kupru.

Microsoft on Yammerin ja Skypen hankinnalla saanut laajennettua bisnestään onnistuneesti, ja viime aikoina se on onnistunut Surface-tabletin myynnissä varsin hyvin. En näe Microsoftilla mitään syytä luopua Surfacesta, mutta puhelinbisneksessä se voi pian tehdä toisen siirron. Eiköhän siinä liiku tuntuvasti enemmän rahaa kuin reilun 300 miljoonan euron arvoisessa peruspuhelinten myynnissä Foxconnille. MS:n osakekurssi on viidessä vuodessa tuplaantunut noin 25:sta hieman yli 50 dollariin ja tänään kuullut uutiset eivät ole aiheuttaneet suurta kurssireaktiota. Tämän ymmärtää hyvin, kun päätoimialat ovat muissa tuotesegmenteissä ja Suomi on marginaalissa New Yorkista ja Redmondista katsoen.

Puhelinten, kuten muidenkin laitteiden suunnittelussa käytettävyyteen ei voi koskaan panostaa liikaa. Oma käyttökokemukseni ensimmäisestä ja viimeisestä Windows-puhelimesta sai minut vaihtamaan alle viikon sisällä Android-laitteeseen enkä ole valintaa katunut. Nokiahan ei viimeisinä loiston vuosinaan erityisesti asiakkaita kuunnellut, ja seurauksista ei tarvitse sen enempää kertoa.