Rahaa painamalla ongelmat eivät ratkea
Lukuisat poliittiset päättäjät ja talousoppineet ovat jo vuosikausia ehdottaneet vakavien talousongelmien ratkaisuksi yksinkertaista patenttiratkaisua: painetaan lisää seteleitä, luodaan uutta nimellistä rahaa. Aihe on noussut taas ajankohtaiseksi Euroopassa. Suurimmalle osalle maalaisjärkisistä ihmisistä tämä aiheuttaa älyllisiä kouristuksia, sillä eikö rahan painaminen vähennä rahan hintaa? Kyse on kuitenkin tätä vielä monimutkaisemmasta asiasta, jonka vaaroista vain harvat ovat tietoisia.
Ensinnäkin rahan painaminen on piilovero ennestään olemassaolevan rahan hallussapitäjille ja tulonsiirto uuden rahan ensimmäisille käyttäjille. Taloudessa jylläävät prosessit ovat meille useimmille näkymättömiä, ja niiden vaikutukset näkyvät vuosienkin kuluttua. Rahakannan paisuttaminen vääristää helposti olennaista hintainformaatiota, jonka pohjalta yritykset ja sijoittajat tekevät merkittäviä investointipäätöksiä ja kauaskantoisia suunnitelmia.
Rahan painamisessa kyse on monetaarisesta inflaatiosta, eli rahakannan paisuttamisesta. Keskuspankilla on tähän toimeen laillinen yksinoikeus, eli aito monopoli. Mikäli rahakantaa onnistuu paisuttamaan yksityisesti monistamalla vaikkapa uskottavia markkinoille kelpaavia seteleitä, sitä kutsutaan tällä kertaa jo rahan väärentämiseksi. Toisin sanoen keskuspankilla on yksinoikeus "väärentää" rahaa.
Jos ihmisillä olisi huomenna nimellisesti kaksi kertaa niin paljon rahaa kuin tänään, eikä tuotanto kuitenkaan kaksinkertaistuisi, hintatason tulisi kaksinkertaistua. Mitä hyötyä tai haittaa tästä olisi? Ei mitään. Tämä on taloustieteen peruskursseilla opetettavan rahan kvantiteettiteorian mukaisen yhtälön perusoppi. Siksi hyvin teoreettisesti ja mekaanisesti inflaatiota lähestyviltä tutkijoilta ja ajattelijoilta jää inflaation todellinen luonne helposti huomaamatta. Hinnat eivät kuitenkaan nouse välittömästi saati tasaisesti puhumattakaan liikkeelle lasketun rahan jakautumisesta.
Edellisen kappaleen esimerkistä kävi ilmi, ettei olisi mitään merkittävää hyötyä tai haittaa, mikäli rahakantaa paisutettaisiin tarjoamalla jokaiselle rahaa omistavalle ihmiselle lisää nimellistä rahaa suhteessa heidän varallisuuteensa. Tietysti kyseessä olisi toki hankala ja resursseja vievä tehtävä, jota on mahdotonta toteuttaa virheettömästi käytännössä. Rahakantaa ei usein pyritäkään laajentamaan tasaisessa suhteessa, vaan uusi raha kohdistetaan ihan tarkoituksella tietyille tahoille.
Piilovero. Rahakannan paisuttaminen hyödyttää toisia epätasa-arvoisesti muiden kärsiessä. Hyötyjiä ovat ne, jotka ovat saaneet uutta rahaa käyttöönsä ensimmäisenä. Esimerkiksi historiassa valtiot ovat usein maksattaneet menojaan verotuksen lisäksi painamalla rahaa. Tällaiset toimijat pääsevät hyödyntämään alhaisempia hintoja, jotka eivät ole vielä ehtineet nousta. Vastaavasti häviäjiä ovat ne, jotka pääsevät muita myöhemmin osallisiksi uudesta rahasta. He joutuvat maksamaan jonkin aikaa korkeampia hintoja ilman lisäystä omassa ostovoimassaan. Inflaatio on siis tavallaan tulonsiirto tai piilovero kuten rahan väärentäminenkin. Sen takia rahan väärentäminen on yksityishenkilöiltä kiellettyä. Ainoa oikeus tähän on keskuspankeilla, ja historia on näyttänyt, ettei tätä mahdollisuutta jätetä käyttämättä.
Suhdanneriski. Rahan painamisen aiheuttamaa vaikutusta suhdannevaihteluille ei ole vielä tunnustettu talouspolitiikassa. Kun keskuspankki laskee liikkeelle rahaa, rahan tarjonta näennäisesti kasvaa. Koska korko määräytyy rahan kysynnän ja tarjonnan mukaan, rahan tarjonnan lisäyksellä on korkoa madaltava vaikutus. Säätelemättömillä vapailla rahoitusmarkkinoilla rahan tarjonnan lisääntyminen olisi seurausta todellisesta ylijäämästä, säästämisestä. Rahan väärentämiseen rinnastettava rahakannan paisuttaminen ei kuitenkaan ole säästämistä. Setelin painaminen ei tarkoita, että sille syntyisi samalla vastineeksi oikeaa pääomaa, kuten aineellista vaurautta tai osaamista.
Nimellisen rahan tarjonta madaltuvine korkotasoineen viestii kuitenkin markkinoille signaalin, jonka monet voivat tulkita väärin säästöjen karttumiseksi. Kun korkotaso laskee, yhä useammista investoinneista tulee kannattavia. Jos yritykset tämän seurauksena aloittavat uusia projekteja, niiden vieminen loppuun saakka sen hetkisillä resursseilla ja hinnoilla ei olisi mahdollista informaatiovirheen takia. Yrityksen täytyy joko valita projektin vieminen loppuun saakka heikommalla kannattavuudella tai projektin keskeyttäminen lisätappioiden välttämiseksi. Jos useammat toimijat pyrkivät toisiaan paremmin hyödyntämään uutta edullisempaa rahoitusta kilpailullisilla markkinoilla, vaarana on suhdannevaihtelu.
Pieni inflaatio olisi tässä tilanteessa ihan hyvä juttu
Tuota mainisemaasi ilmiötä, "Matala korkotaso houkuttelee investoimaan velkarahalla ja investoinneista seuraa talouskasvua", käytetään perustelemaan löysää rahapolitiikkaa.
Ja joskus löysä rahapolitiikka on minun mielestäni paikallaan:
Minusta hätä ei lue lakia ja nykyinen talouspoliittinen tilanne perustelee yllä mainitut toimenpiteet.
Käynnistyvä inflaatio on kerran käyntiin lähdettyään vaikeasti lannistettava kiusankappale. Keveän rahapolitiikan ilot ovat lyhytaikaisia ja inflaation taltuttamiseen käytetyt lääkkeet syövät hyödyn. Mutta karvaita inlaationvastaisia lääkkeitä ei tarvitse ottaa tässä ja nyt eivätkä haitat realisoidu heti. Minusta nykyinen tilanne perustelee keveän rahapolitiikan ja pienen, 3…4,5 %, inflaation. Sillä saadaan pientä helpotusta valtioiden ahdinkoon vaikka se tapahtuukin meidän säästäjien rahoilla ja kustannuksella.
Uskosi inflaation
Uskosi inflaation ratkaisevaan vaikutukseen perustuu siihen, ettet ole sisäistänyt mm. tekstini esittämää tosiasiaa, että vauraus ei synny rahanpainokoneissa. Koska viisaatkaan ihmiset eivät tätä ole yleisellä tasolla sisäistäneet, kuten tässä huomataan, yritykset investoivat inflatoinnin johdosta innokkaammin, mutta juuri virheellisen hintainformaation perusteella vanhan niukkuuden vallitessa tuhoisin seurauksin. Muu verottaminen ja tulonsiirrot vaikkapa inflaation muodossa ovat vain tekohengitystä ja oireiden minimoimista sekä esimerkillisten säästäväisesti elävien toimijoiden lypsämistä.
Valaisevaa lisälukemista teoriasta, jonka tunnetuin edustaja voitti Nobelin: http://en.wikipedia.org/wiki/Austrian_business_cycle_theory
Rahan painaminen
Vaikka vauraus ei synny setelipainokoneissa niin raha saattaa motivoida tekemään töitä enemmän josta syntyy vaurautta. Totta, että Itävaltalaisen koulukunnan edustaja sai 40 vuotta sitten Nobel-palkinnon niin tästä huolimatta useampi Nobel-palkinnon saaja on vastustustanut tätä teoriaa. Kovasti huonosti tämä Itävaltalainen teoria on ennustanut Yhdysvaltojen taloutta ainakin jos uskomme nobelisti Friedmania. Inflaatiolla on se positiivinen vaikutus, että passiivista rahan omistamista ei palkita, se menettää arvoaan. Tämän vuoksi raha pitää laittaa johonkin hyödylliseen jolloin se tuottaa hyvinvointia ja työtä ympäristöön.
Tietysti raha ”saattaa”
Tietysti raha "saattaa" motivoida tekemään töitä enemmän, mutta motivoiko verotus? Pointtisi on, että ainut hyöty inflaatiosta on sen psykologinen vaikutus? Tästä kiinnostaisi kuulla lisää esimerkiksi psykologisia tutkimuksia, paljonko keskuspankin päätös verottaa ja suorittaa tulonsiirtoja inflaation muodossa on kannustanut ihmisiä. Haittapuolena mittavasta inflaatiosta on tosiaan virheinformaatio, joka pitkäkestoisella prosessilla voi johtaa kokonaisia markkinoita virheellisiin valintoihin ja suhdannekriiseihin.
Itävaltalaiset taloustieteilijät ovat juuri onnistuneet ennustamaan finanssikriisejä. Tosin kyseinen koulukunta keskittyy pikemminkin selittämään tiettyjen valintojen seurauksia, ei niinkään arvailemaan ajankohtia ja eksakteja lukemia noitatieteellisillä tilastoarvioilla, jotka ovat heikolla menestyksellään ja irrallisuudellaan loogisesta selityskyvystä heikentäneet taloustieteen uskottavuutta.
Vauraus ei synny tyhjästä. Vaikka jalometallin omistaminen olisikin kannattavaa ihan vain holvissa säästämällä, ihmisen täytyy jatkuvasti kattaa juoksevat menonsa, ja kannattavampi tapa hankkia tuottoa on investoida reaaliseen prosessiin tai tehdä työtä kuin syödä hupenevaa varaa. Inflaation kannattaminen kuluttamissyistä on ihmisten aliarvioimista, etteivät he osaisi vertailla vaihtoehtoiskustannuksia. Toisaalta vähä-älyisille inflaatio ei tuo sitä rationaalisuutta, sillä inflaationkin aikana meillä on ihmisiä, jotka pitävät mittavia määriä käteistä passiivisessa omistuksessa. Ehkä se on moraalinen kysymys, arvostaako ihmisen omaisuuden koskemattomuutta. Miksi verotuksen tulisi olla salakavalaa? Eikö perinteinen selkeä verotus kelpaa?
Talouskasvu
Yleensä finanssipolitiikan vaikutuksesta on paljon kiistelty. Vastakkain ovat olleet keynesläiset ja monetaristit kuten sinä tai Hayek, jopa uskonnollisella varmuudella .
http://youtu.be/d0nERTFo-Sk
Monetaristit väittivät olevansa oikeassa, koska öljykriisin aikaan lisättiin paljon rahaa ja tuloksena oli inflaatio ja huono talouskasvu. Lokerointi on kuitenkin vaarallista ja jopa tyhmää, vaikka sitä harrastetaan, koska aste-erot sotkevat lokerot ja asioita voidaan miettiä monilta eri suunnolta.Voidaan kuitenkin väittää, että korkean verotuksen maat ovat pärjänneet parhaiten ja valtion roolia korostaneet maat ovat olleet parhaita menestyjiä kuten vaikka Suomi sodan jälkeen tai ylipäätään Pohjoismaat. Kansantaloustieteen teoriat ovat pitkälle kuin suoraan poliittisia julistuksia, siksi ne nostattavat tunteita. Politiikasta olemme kuitenkin huomanneet, että monimuotoisuus on valttia ja yleensä yhteiskuntatieteistä olemme oppineet sen, että yhteiskuntaa ei voi pitää laboratoriona. Ja tuon tyyppisissä asioissa ei ole yhtä totuutta jos ylipäätään on totuutta. Siinä on aina paljon sellaisia voimia jonka vaikutuksia emme voi sulkea pois ja siksi emme saa jonkun yksittäisen asian vaikutuskykyä näkyviin muuta kuin paperilla ja kansantaloustieteellisissä poliittisissa uskonnollissävytteisissä julistuksissa.
Luehan kotiläksysi paremmin.
Luehan kotiläksysi paremmin. Monetarismi syntyi n. 60-luvulla, kun taas Hayekin ja Keynesin välinen debatti käytiin noin 1930-luvulla. Hayek ei ollut monetaristi, vaan aivan erilaisen, itävaltalaisen koulukunnan edustaja. Räikein luonnehdinta monetarismille on rahapoliittinen keynesiläisyys.
Jos väität kansantaloustieteen teorioiden olevan kuin poliittisia julistuksia, et ole perehtynyt riittävästi taloustieteeseen ja tieteenfilosofiaan. Tiede pyrkii selittämään asioita. Taloustieteellä on erikseen positiivinen ja normatiivinen puoli. Analyyttinen selittäminen on tätä positiivista puolta, johon esimerkiksi itävaltalainen koulukunta on perehtynyt luomalla perusteellisesti todella kattavan taloudellisen teorian ihmisten toiminnasta, pääomasta, rahasta, korosta, tuotantorakenteista jne. Sitten on erikseen keynesiläinen teoria, jossa on muutamia irrallisia otteita, mutta puutteita varsinkin olennaisen pääomateorian ja ihmisen toiminnan suhteen. Vanha tunnettu keynesiläisyys on pikemminkin normatiivinen talouspoliittinen suuntaus kuin mikään analyyttinen perusteellinen koulukunta.
Tieteellinen analyyttinen selittävä teoria ei kuitenkaan ole sama asia kuin poliittinen julistus. Ymmärrä sentään se.
Yhteiskuntateoriat
Mikäli jokin kansantalouden teoria tai mikä tahansa yhteiskuntaa selittävä teoria otetaan poliitiikkaa ohjaavaksi ismiksi niin se on silloin poliittinen julistus. Kuuluisin tälläinen on tietenkin Marxin teoriat, mutta aivan yhtähyvin näitä ovat elvytyksen siunaukellisuutta korostavat teoriat (Keynes, Krugman), rahanmäärällä asioita selittävät tai vaikka markkinoiden vapaaseen toimintaan uskovat uskovaiset tai vaikka sinun hurahduksesesi kohde 'Itävaltalainen taloustiede'. Tiedettä yleensä ei itsessään edes määritellä vaan tiedettä on sitä että asiaa tutkitaan tieteellisesti. Tulos voi olla mitä tahansa. http://www.aka.fi/fi/T/Kysytyt-kysymykset/Mita-tiede-on/. Tiede on aika paljon samaa kuin taide, se on kuin limanuljaska. Se määritellään monesti instituutioiden kautta, mutta kun olet saanut siitä otteen se luiskahtaa lattialle ja litistyy. Neuvostoliitosa uskonnollinen näkemys oli sanassa 'tieteellinen maailmankatsomus'. Sitä pidettiin vastakkaisena uskonnollisuuteen nähden. Itseasiassa siellä pidettiin ainoana tieteellisenä tapana katsoa maailmaa marxin ja leninin ajatusten kautta. Sitä sanotaankin jokus viimeiseksi suureksi kertomukseksi, tarinaksi mikä selittää maailman. Nämä maailmanselitysteoriat ovat tyypillisesti uskontojen perustana, ne kertovat olennaisen maailmasta. Sinä olet saanut oman herätyksesi tähän mitä sanotaan Itävaltalaiseksi 'taloustieteeksi'. Johan Suomen korkein oikeus ohjasi meitä Halla-ahon jutussa, että uskontoa ei pidä eikä saa analysoida tieteellisen analyttisesti. Se on loukkaavaa uskovia kohtaan ja itse ymmärän oikein hyvin tämän kannan siis uskontoa ei saa loukata se on loukkaavaa.
Ei teoria, esimerkiksi
Ei teoria, esimerkiksi subjektiivinen hyöty ole mikään ismi, eikä siitä tee poliittista julistusta se, että joku poliittinen toimija tukeutuu teoriaan. Rajahyötyanalyysi esimerkiksi ei ota mitään normatiivista kantaa. Se vain selittää teorian. Se ei riita politiikkaa ohjaavaksi ismiksi sellaisenaan, ja vaikka joku käyttäisi sitä perusteluna jollekin talouspoliittiselle valinnalle, se ei vähennä teorian analyyttistä arvoa. On tietysti olemassa teorioita, jotka ovat aukollisia, ja jotka ottavat normatiivisesti kantaa moraaliin ja muutenkin pyrkivät ratsastamaan vallitsevan ajan ilmapiirillä. Se ei kuitenkaan vähennä analyyttisten ns. positiivisten teorioiden selittävää ja arvovapaata uskottavuutta.
Tiede pyrkii selittämään asioita. Uskontojen ydin taas on uskoa vaativassa selittämättömässä osassa, kuten tuonpuoleisessa ja ihmeissä, joille ihmisjärjen ei ole mahdollista löytää selityksiä. Neuvostoliiton "tieteellisä maailmankatsomusta" tulisi siis analysoida tieteellisesti ja haastaa sen metodologia sen sijaan, että tyrmättäisiin se suoralta kädeltä uskontona, mikäli se pyrkii selittämään maailmaa oikein kattavasti.
"Johan Suomen korkein oikeus ohjasi meitä Halla-ahon jutussa, että uskontoa ei pidä eikä saa analysoida tieteellisen analyttisesti. Se on loukkaavaa uskovia kohtaan ja itse ymmärän oikein hyvin tämän kannan siis uskontoa ei saa loukata se on loukkaavaa."
Eli sinä siis pidät tietyistä asioista keskustelemista ja näkemysten haastamista tuomittavana loukkauksena. Haluat siis rajoittaa sananvapautta ja ylläpitää tabuaiheita 2000-luvun vapaassa yhteiskunnassa. Tai no en ehkä sanoisi tätä vapaaksi, kun sananvapauden vastustaminen on nähtävästi aikuistenkin mielestä vielä ihan moraalista toimintaa.
(Sanan)vapaus
Jonkun oikeus on jonkun muun oikeudesta pois. Näitä punnitaan ja siksi oikeuden tunnuksena on vaaka. "Rikoslain 17 luvun 10 §:n 1 kohdan mukaan uskonrauhan rikkomisesta tuomitaan se, joka julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa (267/1922) tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä. (PeVL 23/1997 vp s. 3) on todettu, rangaistussäännöksen suojelukohteina ovat kansalaisten uskonnolliset vakaumukset ja tunteet sekä uskonrauha yhteiskunnassa. Säännöksen taustalla on siten sekä yleinen järjestys että toinen perusoikeus, yksilön uskonnonvapaus."
Mielestäni tuota tulkintaa jumalan pilkasta voitaisiin lieventää, mutta hyvin KKO perusteli asian tuossa Halla-ahon jutussa.
Pitäisikö sitten mielestäsi
Pitäisikö sitten mielestäsi olla olemassa laki mielipiderauhasta, jonka rikkojia rangaistaisiin vedoten yleiseen järjestykseen? Maallisessa yhteiskunnassa muutkin kuin uskonnolliset vakaumukset ovat ihmisille henkilökohtaisia ja pyhän kaltaisia arvoja, ja niiden haastaminen voidaan kokea loukkauksena yhtä lailla. Ei ole mitään perusteita erottaa uskontoja erityisasemaan muista vakaumuksista. Mitä jos tarpeeksi ihmisiä asettuisi liikkeen taakse, joka vaatisi uskonnoksi kulttia, joka palvoisi Hitleriä tai Stalinia. Tämä voisi mennä läpi, mikäli liikkeen takana tosiaan olisi tarpeeksi ihmisiä väittämässä sitä uskonnokseen. Tulisiko tällöin Hitlerin tai Stalinin halventaminen julkisuudessa olla rangaistavaa?
Kannattaa lukea perustelut
Mielestäni KKO perusteli varsin hyvin miksi Halla-aho tuomittiin.
http://www.kko.fi/58715.htm
HA toimi selkeästi poliitikkona ja noiden juttujen vuoksi hän pääsi eduskuntaan. Mielestäni noita pykäliä voitaisiin lieventää, mutta tuo tuomio oli mielestäni nykyisten pykälien mukainen.
Se jos nykyiset saksalaiset ja venäläiset rinnastetaan Hitlerin ja Stalinin jälkeläisiksi ja sitten verrataan näiden kahden herran tekoja ja vihjataan että nuo jälkeläisetkin tekevät noin, niin tuomio olisi paikallaan. Varsinkin jos asian huutaisi julki suuren puolueen korkea edustaja jolla olisi suuri joukko 'opetuslapsia' ja tätä julistusta kuuntelisi Internetin kautta suuri joukko kansaa. Näin tapahtuessa, siis tälläinen huutelijan saadessa suuren äänisaaliin, voitaisiin olla jopa huolissamme maamme tilasta.
Et nyt käsittänyt, että
Et nyt käsittänyt, että vastustan vallitsevaa jumalanpilkkalainsäädäntöä, jossa kyse on uhrittomista rikoksista. Uhrittomissa rikoksissa ei loukata kenenkään yksilön ruumiillista koskemattomuutta tai omaisuutta. Lisäksi jumalanpilkassa ei ole kyse kenenkään erisnimeltä mainittavan henkilön kunnianloukkauksesta. Jumalanpilkkalainsäädäntö, jota nykyään uskonrauhaksi kutsutaan, on takapajuinen jäänne autoritaarisilta ajoilta, mutta autoritarismin kannattaja ei tietenkään näe tässä lainsäädännössä vikaa. Länsimainen liberaali näkee.
Perustelut
Lue nuo KKO:n perustelut ne ovat varsin hyvi kirjoitettu. Lue vielä avoimin mielin, tiedä vaikka sinulle syntyisi uusia ajatuksia. Kuten itse kirjoitin tuossa edellä voisimme lieventää tuota tulkintaa noista asioista vaikka tuo tulkinta on nykyisen lain mukainen. Lievennys on eduskunnan tehtävä.
Rasismista on kuitenkin viimekädessä kysymys. Eli kun ihminen leimataan tietynlaiseksi koska se kuuluu johonkin ryhmään, se on rasismia. Vaikka olet lyhyttukkainen, niin ei olisi oikein pitää sinua mummonpotkijana. Ei ole oikein vaikka Joensuulaiset lyhyttukkaiset leijonariipusta kantavat henkilöt joskus ovat. Voit kuitenkin olla mummonpotkia, mutta tukan pituuden perusteella en asiaa voi päätellä.
Liberaali jos se on vapaamielisyyttä ja vapautta tehdä kaikenlaista on ongelmallista. Kun jollakin on paljon vapautta se saattaa olla toisen vapaudesta pois. Aivan jos saadaan vapaamielisesti olla rasisteja, niin se on sitten rasismin kohteiden vapaudesta pois. He eivät välttämättä voi olla ulkona muuten kuin isossa joukossa pesäpallomailojen kanssa. Liberaalisuutta on tasa-arvoisuus ja antaa kaikille samat edellytykset toimia.
Rasismi on mielipide.
Rasismi on mielipide. Väkivalta on väkivaltaa. Jos rasisti syyllistyy väkivaltaan, se on ennen kaikkea väkivaltaa, ja minusta tuomio täytyisi antaa väkivallasta, eli ruumiin tai omaisuuden koskemattomuuden loukkaamisesta. Tämä on tietysti eri linjassa Suomen lain kanssa, koska Suomen laki ei ole niin liberaali kuin minä.
Minusta rasismi ei ole ajattelutapana rikollista, jos se ei johda ruumiin tai omaisuuden loukkaamiseen, vainoamiseen tai uhkailuun. Jos joku sanoo kärkeviäkin mielipiteitä jostain kansanryhmästä, se on fine. Ei se loukkaa tämän kansanryhmän koskemattomuutta tai oikeutta omaisuuteen millään tavalla. Eri asia voi olla, mikäli joku henkilö systemaattisesti vainoaisi ja panettelisi yksittäisiä ihmisiä esimerkiksi halventavilla henkilökohtaisilla kirjeillä ja uhkauksilla.
Haluaisit autoritaarisesti valvoa ajatusrikollisia ja rajoittaa sananvapautta aina, jos sillä on vaarana haastaa jonkun ihmisen näkemykset, vakaumus jne. ja rikkoa omien ajatusten mukavuusalue haastamattomana harmoniana. Tämä tuli selväksi. Mitä väliä sillä on tämän keskustelun kannalta, jos Suomen laki on kehittymässä tällaiseen autoritaariseen suuntaan? Lait ovat muutettavissa, ja ihmisellä tulisi olla itsenäinen moraali ja tuomiokyky sen sijaan, että hän laittaisi aivot narikkaan, kopioisi valtion perusteluja moraalikeskusteluun ja ulkoistaisi oikeusajattelunsa asiantuntemattomille ja eturyhmien sitomille päättäjille.
Mikä on lain ja normien tarkoitus?
Onko niiden tarkoitus kostaa? Onko niiden tarkoitus ojentaa rikollista? Onko niiden tarkoitus pitää rikolliset mahdollisimman kauan pois meidän joukostamme? Onko niiden tarkoitus korjata ongelmia ennen niiden syntymistä? Onko niiden tarkoitus pelotella? Onko niiden tarkoitus tehdä tästä maasta parempi paikka elää mahdollisimman monille? Mikä on sääntöjen ja lakien tarkoitus?
Minusta lakien tarkoituksena
Minusta lakien tarkoituksena on suojella yksilön vapautta, eli erilaista koskemattomuutta ruumiiseen ja omaisuuteen, joihin oikeastaan kaikki oikeat vapaudet on johdettu, mm. sananvapaus (oikeus sanoa ja omistaa mediavälineitä ilman että joku tulee antamaan turpiin tai estämään omien lehtisten myymistä perustuu koskemattomuuteen ja omistusoikeuteen). Lakien ei tule heijastaa enemmistön henkilökohtaisia mieltymyksiä, kuten keskustelun kieltämistä tietyistä aiheista, sillä näiden ihanteiden turvaaminen olisi aidosti jonkun koskemattomuudesta ja omaisuudesta pois, esim. YLE verottaa ja tuottaa verotetuilta henkilökohtaisesti kysymättä tietynlaisia arvoja ja teemoja käsitteleviä ohjelmia. YLEn toiminnassa ihmiset velvoitetaan vastentahtoisesti pakettisopimuksella maksamaan TV:n katsomisen lisäksi sellaisesta, mikä ei olisi välttämätöntä TV-luvan tarjoamiseksi, ja joka edustaa vain tiettyjen ihmisten intressejä. Sillä ei ole väliä, palveleeko se enemmistöä vai vähemmistöä, vaan jos joku joutuu vastentahtoisesti rahoittamaan jotain mitä ei tilaa, siinä on ongelma. Se on toisen vapaudesta pois. Markkinoilla maksat siitä mitä tilaat, se ei ole keneltäkään pois.
Lait
On sinun ja meidän onni, että sinulla ei ole valtaa asettaa normeja. Annan sinulle isällisen ohjeen arvoisa kanssakirjoittaja, kannattaa pyrkiä laajentaa omaa ajatteluaan yli yhden mielipiteen. Näin kannattaa tehdä vaikka se tekee kipeää ja vaikks oma mielipide olisi täydellisen yksilönvapauden kannattaminen ja mielestäsi oikein. Valinnan vapaus asettaa myös valinnan pakon, voi valita väärin, todella väärin.
Kerrotko esimerkkejä vääristä
Kerrotko esimerkkejä vääristä valinnoista, joita valtio laeillaan estää, ja joita ihmiset eivät itse ymmärtäisi olla tekemättä?
Jos valtio päättää ihmisten puolesta, on vielä vaarallisempaa, että kaikki ovat tuomittuja kärsimään päättäjien virheistä. Päättäjät eivät ole mitään superihmisiä samoja erehtyväisiä. Oikeastaan valtion päättäviin hommiin valikoituu ihmisiä aivan eri periaattein kuin esim. huippujohtajat markkinoilla.
Väärät valinnat
Niitä löytyy vaikka kuinka ja jokaiselta elämän alalta. Standardointi on yksi, on kiva kun on samanlaiset töpselit, vaikka kilpailuahan se rajoittaa. Mutta mieti sinä mitä haittaa on täysin vapaista markkinoista. Jos et keksi niin lue vaikka historiasta miksi 30-luvulla luotiin Amerikkaan antitrusti-lait.
Vaikka yritysjohtajat valitaan 'vapailta markkinoilta', niin on valitettavan helppoa osoittaa esimerkkejä huonosti johdetuista yrityksistä. Ei tarvitse katsoa kuin suurimpia yrityskauppoja viimeisen 10 vuoden aikana. Lähes kaikki ovat ostajan kannalta huonoja.
Monet standardit ovat juuri
Monet standardit ovat juuri markkinoiden itse luomia. Se, että valtio virallistaa jonkun jo ennalta tarpeeksi suositun käytännön hämärtää helposti yksinkertaisesti ajattelevat ihmiset uskomaan, etteivät käytännöt valikoituisi ilman valtion pakkokeinoja. Vähän sama juttu mm. valuutan kanssa. Ihmiset vaihtoivat vuosituhansia erilaisia jalometalleja, ja mm. kullasta sekä hopeasti valikoitui ilman valuutan monopolisoimista yleisesti hyväksyttyjä vaihdannan välineitä.
Antitrustilainsäädäntö on saanut paljon pahaa aikaiseksi. Jos yritys on hyvä ja kasvaa palvelemalla asiakkaita, miksi se tulisi hajottaa vain sen takia, että se on liian iso? Markkinoilla syntyvät monopolit ovat täysin eri asia kuin valtion pakkokeinoin ja rajoituksin myönnetyt etuoikeudet, kuten mm. Alko. En uskalla arvata, oletko koskaan opiskellut taloustiedettä, mutta voisin silti linkittää hyödyllisen kilpailulainsäädäntöä koskevan otteen eräästä talousoppikirjasta. http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/opas/kilpailulainsaadanto/
Jos markkinatalouden monimutkaisuus on tuttu asia, niin sopii kysyä, millä tavalla voidaan määritellä ennalta optimaalinen yrityksen koko tilanteessa, jossa eri tuotanto- ja palvelualat ovat poikkeavia kustannus- ja tuotannontekijärakenteiden osalta, alueellisten erojen osalta, ja jossa yrityksen koko määräytyy mm. alati muuttuvien transaktiokustannusten, byrokratiakustannusten ja mittakaavaetujen perusteella. Tulisiko sinusta työllistää kymmeniä ja satoja taloustieteilijöitä keräämään alati muuttuvista määrällisistä muuttujista ja laadullisista ilmapiirieroista dataa sekä laittaa heidät noitatieteellisesti arpomaan optimikoko eri alojen yrityksille? Kai ymmärrät, että moinen olisi yhtä hullua ja epätoivoista kuin Neuvostoliiton markkinatalouden realiteetit kieltävä suunnitelmatalous. Muussa tapauksessa säännöt ovat mielivaltaisia ja lähtökohtaisesti potentiaalia hyödyntämättömiä.
Markkinoilla on se etu, ettei ole pakko sijoittaa huonosti johdettuihin yrityksiin, ja myös hajauttaminen on mahdollista. Kaikki ihmiset eivät joudu kärsimään siitä, että yhden yrityksen hallitus valvoo etuja huonosti.
Thomas Taussin vaikutteet…
… taitavat tulla itäv. koulukunnan lisäksi Homma-forumilta. Siellähän on hoettu käsitettä "uhrittomista rikoksista". Lakeja rikotaan hyvin paljon ilman uhreja, esim. tieliikennelakia (silloin kun onnettomuutta ei tule) ja metsästys- ja kalastuslakeja. Rattijuopumus on siis ilmeisen hyväksyttävää ilman uhreja?
"Länsimainen liberaali" näkee myös rasismin mielipiteenä alempana. Voi varjele tuota lapsellisuuden määrää!
Monetarismista
Jos monetarismi ymmärretään että mm. inflaatio johtuu pitkälti rahan määrän liian nopeasta lisäämisestä ja lyhyellä aikavälillä rahan määrä vaikuttaa huomattavasti kysyntään ja monetaristi sitten tämän asian kannattajiksi,niin heitä on ollut aina. Esimerkiksi .kuuluisa filosofi David Hume kirjoitti jo 1752 kuuluisassa esseessään, että raaka-aineiden hinta on osa rahan määrää. Rooman keisaritkin tiesivät hyvin, että rahan määrä vaikuttaa inflaatioon ja myös ihmisten haluun kuluttaa. Siksi kolikkojen väärentäminen on ollut aina vahvasti sanktioitua.
On hieman hassua jos joku oikeasti uskoo, että taantumat johtuvat säästämisen ja investointien epätasapainosta. Mutta hassutella saa ja pitääkin, se on vapaassa yhteiskunnassa jopa suotavaa.
On hassuinta, jos joku uskoo
On hassuinta, jos joku uskoo investoimisen olevan mahdollista ilman oikeita reaalisia säästöjä.
Thomas Taussi huonossa seurassa.
Oman aikamme ylivoimaisesti merkittävimmällä superyksilöllä Thomas Taussilla on vaikeaa, kun viisaatkaan ihmiset eivät pysty sisäistämään hänen teksteissään esiintyviä ”tosiasioita”, jotka puolestaan lienevät peräisin kauppasurkean pääsykoekirjoista. Joukkoon kuuluu mm. presidentti Obama.
Jos joku viisas ihminen ei
Jos joku viisas ihminen ei ole vielä sisäistänyt jotain asiaa, en haluaisi väittää, etteikö hän pystyisi sisäistämään sitä tulevaisuudessa. En kuitenkaan vetäisi Obamaa mukaan tällaisten viisaiden miesten joukkoon. Hän on poliitikko, joka ammattinsa puolesta joutuu keskittymään retoriikkaan ja potentiaalisen äänestäjäjoukon jakamiin uskomuksiin vastaamiseen.
Valitettavasti talousajatteluni ei ole peräisin kauppakorkeakoulun oppikirjoista tai luennoilta, jotka ovat kyllä todella tuttuja. Jos nielisi kaiken ristiriitaisen hälinän, mitä esimerkiksi valtavirran kansantaloustiede opettaa, paljon asioita jäisi vähän hämärän peittoon, ja kokonaiskuva olisi yhtä sekava kuin YLEn äskettäin esittämässä dokumentissa Talouden madonluvut.