Rakentamisen suhdannenäkymät heikentyneet keväästä

Rakentamisen määrä on supistunut yhtäjaksoisesti jo yhdeksän vuosineljänneksen ajan. Uudisrakentaminen kyntää poikkeuksellisen alhaisissa lukemissa, ja tänä vuonna käynnistynee vain 30 miljoonan kuutiometrin rakentaminen. Suhdannenäkymät ovat viime kuukausina huonontuneet entisestään.

Rakennusteollisuus RT on tarkistanut kevään ennustettaan alaspäin laskusuhdanteen pitkittymisen myötä. Keväällä orastaneet merkit Suomen talouden käänteestä eivät ole saaneet vahvistusta. Myös rakennuslupien kasvu tyssäsi ja kääntyi koko alkuvuoden osalta prosentin laskuun. Tänä vuonna rakentamisen arvioidaan supistuvan 1,5 prosenttia edellisvuodesta, kun keväällä ennakoitiin yhden prosentin laskua.

Myös ensi vuoden ennustetta on heikennetty, mutta rakentamisen odotetaan kääntyvän varovaiseen 0,5 prosentin kasvuun.

”Ensi vuoden kasvulukema perustuu oletukseen, että rakennusalaa koskevat poliittiset päätökset saadaan vietyä nopeasti käytäntöön ja että yleinen talouskehitys kääntyisi plussan puolelle”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen sanoo.

Asuntotuotanto sakkaa, etenkin pientalojen aloitukset alamaissa

Vapaarahoitteinen asuntotuotanto kärsii edelleen heikosta kuluttajakysynnästä. Tätä paikkaa kuitenkin viimevuotiseen tapaan asuntorahastojen aktiivisuus. Tänä vuonna vapaarahoitteisia kerros- ja rivitaloasuntoaloituksia ennakoidaan käynnistyvän yhteensä 11 500, joka on 1 400 viime vuotta vähemmän.

Omakotitalojen tuotanto laskee neljättä peräkkäistä vuotta ja on painunut erittäin alhaiselle tasolle. Tänä vuonna arvioidaan aloitettavan vain 7 000 pientalon rakentaminen.

Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon ennakoidaan yltävän 7 000 asuntoon kuluvana vuonna. Suurin muutos on tapahtumassa tuotannon rakenteessa, kun normaalien vuokra-asuntojen sijaan rakennetaan entistä enemmän asumisoikeusasuntoja.

”Tämän vuoden hyvistä poliittisista linjauksista huolimatta suurta muutosta tuettuun vuokra-asuntojen tuotantoon ei näillä näkymin ole odotettavissa. Käsityksemme mukaan juuri lausunnolla ollut vuokra-asuntojen lyhyt korkotukimalli ei aktivoi riittävästi vuokra-asuntojen rakennuttajia”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti toteaa.

Tänä vuonna asuntoaloituksia ennakoidaan kertyvän kaikkiaan 26 000, joka on lähes 2 000 asuntoa viime vuotta vähemmän. Ensi vuonna asuntoaloituksia arvioidaan kertyvän yhteensä 27 000.

Pipatti kiittää hallitusta korjausrakentamisen tukitoimista sekä infrarakentamista elvyttävistä päätöksistä, joihin on kytketty asuntorakentamisen kasvutavoite.

”Olen ilolla seurannut valtion ja kasvukeskusten kuntien neuvotteluja kaavoituksen ja tonttitarjonnan tehostamiseksi. Tonttipula on pääkaupunkiseudun asuntopulan juurisyy, johon ollaan viimein löytämässä pitkäjänteisiä ratkaisuja”, Pipatti sanoo.

Related Posts

Talous

Lähes puolet yritystoiminnan palveluksessa olevista suomalaisista työskentelee perheyrityksessä

Aalto yliopiston professori Samuli Knüpferin tutkimus paljastaa, että perheyritykset edustavat Suomessa 73 prosenttia yrityksistä. Ne vastaavat 42 prosentista työllisyydestä, 31 prosentista liikevaihdosta ja 22 prosentista

Asunnot ja metsä

Asuntomarkkinat laskevat vielä tänäkin vuonna

Asuntomarkkinoiden tunnelmat pysyvät apeina vielä tänäkin vuonna, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ennuste. Vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen arvioidaan laskevan tänä vuonna koko maassa yhden prosentin. Kerrostaloasuntojen hintojen

Asunnot ja metsä

Vuokra-asuntotuotannon yritystuet ovat tuhonneet asuntomarkkinat ja aiheuttaneet asuntomarkkinoiden lamaa

Valtion pitkään jatkunut mittava korkotuki vuokra-asuntotuotantoon on johtanut pienten asuntojen ylitarjontaan asuntomarkkinoilla.

– Asuntomarkkinat tarvitsevat myös vapaarahoitteista uudisasuntotuotantoa. Viime vuosina tuotanto on painottunut voimakkaasti pelkästään vuokra-asuntoihin,

Talous Yhteiskunta

Suunniteltu eläkeuudistus rapauttaa Suomen talouselämän hallintamallia vaikka kohti markkinataloutta pitäisi edetä

Etla kiinnittää tuoreessa raportissaan huomiota siihen että viime vuonna neuvoteltu työeläkeuudistus säilyttää työmarkkinajärjestöillä vallan tulevista eläkemaksuista ja seuraavista uudistuksista. Käytäntö on hyvän hallintotavan vastainen pitäessään