Lyhyet velkasyklit syntyvät lähinnä keskuspankkien kiristäessä korkopolitiikkaansa inflaation ollessa liian korkea tai nousevan liikaa velkojen kasvaessa vahvasti. Keskuspankit löysentävät korkopolitiikkaa päinvastaisessa tilanteessa. Lyhytaikaiset syklit sisältävät yleensä kuusi vaihetta. Neljä niistä tapahtuu taloutta kasvattaen ja kaksi niistä supistaen. Ne kestävät yleensä neljästä kahdeksaan vuotta. Poikkeuksena on pidemmän velkasyklin velanmaksuvaiheen jälkeinen lyhyt velkasykli joka voi kestää hieman pidempään.

Syklin alkuvaiheessa talous kasvaa. Kasvu alkaa koroille herkkien tuotteiden, kuten asuntojen ja autojen kysynnällä ja vähittäismyynnin kasvulla, koska korot ovat matalalla ja velanotto on mahdollista. Nouseva kysyntä ja kasvava tuotanto kasvattavat keskimääräistä työviikkoa ja vähentävät työttömyyttä. Velat ja talous kasvavat nopeasti inflaation pysyessä matalana. Osakemarkkinat ovat paras sijoituskohde inflaatiolta suojaavan varallisuuden ja hyödykkeiden kärsiessä. Tämän jälkeen seuraa talouskasvun keskivaihe talouskasvun hidastuessa. Inflaatio pysyy matalana, korot laskevat, osakekurssien kasvu hidastuu ja inflaatiolta suojaavan varallisuuden ja hyödykkeiden hintojen lasku hidastuvat.

Tämän jälkeen seuraa myöhäissykli. Talouskasvu kiihtyy, tuotannon kasvu törmää kapasiteettiongelmiin velkojen ja kysynnän edelleen kasvaessa. Inflaatio kasvaa nopeammin, kulutuksen kasvuvauhti nopeutuu, korot nousevat, osakekurssit ovat viimeisessä nousuvaiheessa ja inflaatiosuojatut sijoituskohteet pärjäävät parhaiten. Seuraa kasvun kiristysvaihe. Todellinen tai odotettu inflaatio laittaa keskuspankin kiristämään rahapolitiikkaansa mikä vähentää likviditeettiä ja nostaa korkoja. Tämä aiheuttaa rahamäärän ja velkojen kasvun laskemisen mikä aiheuttaa osakemarkkinoiden siirtymisen laskuvaiheeseen ennen kuin talouskasvu menee alle nollan.

Taantumavaiheessa on yleensä kaksi syklin vaihetta. Taantuman alkuvaiheessa talous supistuu, osakemarkkinat ja inflaatiolta suojatut sijoituskohteet laskevat ja inflaatio laskee, koska keskuspankki ei löysennä rahapolitiikkaansa. Taantuman loppuvaiheessa keskuspankki löysää rahapolitiikkaansa, koska se ei pelkää inflaatiota vaan taantumaa. Korot laskevat ja se aiheuttaa osakemarkkinoiden nousun. Inflaatiolta suojaavat sijoituskohteet ja hyödykkeiden hinnat pysyvät matalina. Matalat korot ja korkeammat osakemarkkinat siirtävät talouden kasvuvaiheen alkuun.

Syvän taantuman jälkeinen kasvuvaihe kestää pidempään. Näkemykseni mukaan olemme kasvun myöhäissyklissä. Lyhyet syklit eivät aina toimi samoin. Niihin vaikuttavat myös ulkopuoliset tapahtumat, kuten muiden maiden, erityisesti maailmanvaltojen tilanteet, sodat ja luonnon aiheuttamat katastrofit voidat muuttaa syklien kulkua. Pitkän ja lyhyen velkasyklin ymmärtäminen ja niiden yhteenliittäminen tuottavuuskehityksen kanssa auttaa ymmärtämään missä vaiheessa talous on.

Dalio tarkasteli FED:in ohjauskorkojen kehitystä syyskuun 1932 ja maaliskuun 2009 välillä verraten sitä Yhdysvaltojen taantumien ja talouskasvun esiintymisiin. Ohjauskorkojen pitkä noususykli kesti vuoden 1932 syyskuusta vuoden 1981 toukokuuhun. Talouden lyhytaikaiset taantumat ja kasvusyklit täsmäävät pitkälti ohjauskorkojen kehityksen kanssa. Jokainen syklinen korkojenlasku vähensi pikkuhiljaa velkojenhoitokustannuksia, vähensi velaksi hankittujen ostosten hintoja tehden niistä edullisempia ja nosti vähän varallisuusarvoja. Lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten velkasyklien yhteydet eivät suoraan kerro miten tehdä rahaa, koska koronnostoja ja laskuja on vaikea ennustaa.

Itse en osaa lyhyitä velkasyklejä ennustaa, mutta uskon supistumisvaiheiden alkavan parin vuoden sisään. Tällä tiedolla tuskin on mahdollista tehdä rahaa eikä oikeassa olemisen todennäköisyys ole minusta riittävä. Kohtuuhinnoilla hankitut laadukkaiden yritysten osakkeet pärjäävät varmasti pitkällä aikavälillä hyvin eikä lyhyistä velkasykleista tarvitse välittää mikäli kohtuuhintaisia osakkeita löytyy. Hinnat tosin voivat muuttua kohtuullisiksi nimenomaan juuri lyhyiden velkasyklien supistumisvaiheissa.

-Tommi T