Rahan määrä on monina 2000 luvun vuosina kasvanut liian nopeasti, nopeammin kuin reaalitalous. Nyt inflaatiokorjattu rahan määrä taloudessa vähenee useilla prosenteilla vuodessa. Euroalueen rahatalous tervehtyy.

Oheisessa kuvassa on M3 rahan määrän kasvu (punainen käyrä) . M3 raha syntyy pääsääntöisesti seuraavasti: Asunnonostaja (tai muu velan hakia) menee pankkiin ja saa lainaa. Hänelle syntyy velkaa pankille ja pankille taas tulee saatavia. Nuo asuntovelallisen saamat lainarahat ovat tuota uutta M3 rahaa. Uudet rahat päätyvät asunnon myyjälle, joka voi käyttää nuo rahat haluamallaan tavalla.

Niin syntyy rahaa tyhjästä tai oikeammin asunnonostajan halusta ottaa velkaa.  Yhden velka on, niin kuin tästä esimerkistä havaitaan, toisen rahaa. Molempia on yhteiskunnassa suurin piirtein yhtä paljon.

Tasapainoinen rahapolitiikka lähtee siitä että rahan määrä kasvaa suurin piirtein samaa tahtia kuin reaalitalous. Silloin velan ja rahan määrä pysyvät kohtuullisina.   Inflaatio oli 2000-2020 välillä useimmiten varsin pientä eikä Euroalueen talouskasvukaan ollut kuin pari prosenttia.  Rahan (ja velan) määrä kasvoivat nopeammin kuin inflaatio ja talouskasvu yhteensä. Yhteiskuntaan kertyi lisääntyvä määrä velkaa/rahaa. Liikaa suhteessa talouden kokoon.

Nyt rahan määrä kasvaa oheisen kuvan mukaan enää noin 5% vuodessa ja jos siitä vähennetään inflaatio 10% niin huomataan että inflaatiokorjattu rahan määrä vähenee nopeasti.  Samalla yhteiskunta tervehtyy. Omaisuusarvot sulavat kun velalliset maksavat velkojaan takaisin.  Kierrossa olevan rahan määrä ja siis meidän tilillämme olevan rahan määrä vähenee suhteessa tavaroihin ja palveluihin.  Sen me olemme saaneet omakohtaisesti katkerasti kaupassa havaita. Köyhdymme.

Tässä köyhtymisessämme on kuitenkin se positiivinen piirre että Euroopan rahatalous tervehtyy. Jos se ketään lohduttaa.