Saksan suhdannekello tikittää syvemmälle taantumaan

Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello visualisoi Saksan ja keski-Euroopan makrotaloudellisen tilanteen. Yleensä suhdannetilanne kiertää kellon lailla tätä nelikenttää:
Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Saksan suhdannekello tikittää nyt yhä syvemmälle kohti taantumaa ja nyt kellon viisari osoittaa jo viittä. Suhdanne-ennusteita julkaisevat ekonomistit (Elinkeinoelämän keskusliitto, Tapiola, Valtiovarainministeriö, Työväen Taloudellinen tutkimuslaitos, Handelsbanken,…) ovat ennustaneet käänteen kohti parempaa tapahtuvan ensi vuoden vaihteen ja kesän välillä.

Pörssikurssien nousu alkaa monasti puoli vuotta etuajassa. Oliko tämän kesän nousu ennenaikaista? On mahdollista ettei ollut. Korot ovat matalalla eikä pääoma tahdo löytää kaikelle löysälle likviditeetille parempaa sijoituskohdetta. Osakkeilla on nyt likviditeetin tuomaa ihanan kepeää nostetta.

Related Posts

Sijoittaminen

Uusia tenbaggereita etsimässä

Löysin mielenkiintoisen tutkimuksen, jonka on tehnyt fffinstill.com.

https://fffinstill.com/blog/next-10-bagger-characteristics-stocks-that-10xed-in-5-years

Tutkimuksessa on selvitetty viimeisen viiden vuoden aikana arvonsa kymmenkertaistaneet US-yhtiöt. Tässä 20 parasta.

Pyysin Claudea käyttämään tutkimuksessa mainittuja kriteerejä ja

Talous Yhteiskunta

Suomen kannattaisi siirtyä tuottojen verottamisesta varallisuusverojen (esim. kiinteistövero) suuntaan

Pääomatuloveron ja/tai yhteisöveron osittainen korvaaminen varallisuusverolla (esim. kiinteistöverolla) olisi OECD:n mukaan järkevää. Tällä kannustettaisiin talouselämää uudistumaan ja panostamaan kasvuun ja tuottavuuteen.

Kaikki verot haittaavat jotain toimintaa

Yhteiskunta

Suomalaisten mielestä olisi tärkeää saada yrittäjiä, mutta yrittäjien kohtelua pidetään liian huonona

Suomalaisista 89 prosenttia ajattelee Suomen tarvitsevan kipeästi paljon enemmän kasvavia yrityksiä, mutta yrittäjien kohtelua pidetään huonona. Yli puolet suomalaisista (53 %) ja 64% yrittäjistä ajattelee,