Tässä kirjoituksessa katsotaan lisää kirjan Reminiscences of a Stock Operator sijoitusoppeja. Kirja on vapaasti ja ilmaiseksi saatavilla Project Gutenbergin sivuilta https://www.gutenberg.org/ebooks/60979

Kirja on kirjoitettu noin 100 vuotta sitten ja se kuvaa Jesse Livermoren elämää vuosien 1890 – 1920 aikoihin. Jesse Livermore oli treidaamisen pioneeri ja oli jossain vaiheessa uraansa maailman rikkaimpia ihmisiä. Tosin hän teki uransa aikana useita konkursseja ja hänen elämänsä päättyi surullisesti oman käden kautta. Wikipediassa on lisätietoa Livermoresta https://en.wikipedia.org/wiki/Jesse_Livermore (englanniksi).

Tämä on jatkoa kirjoitukselle Sijoitusoppeja 100 vuoden takaa (osa 1) https://piksu.net/sijoitusoppeja-100-vuoden-takaa-osa-1/.

Älä taistele markkinaliikkeitä vastaan

That is why I repeat that I never argue with the tape. To be angry at the market because it unexpectedly or even illogically goes against you is like getting mad at your lungs because you have pneumonia. (Chapter 8)

Joskus markkinaliikkeet voivat olla – ainakin omasta mielestä – älyttömiä ja osake voi laskea 10 ehkä jopa 20 prosenttia hyvän tulosraportin jälkeen. Joskus markkinat vain reagoivat näin, mikä tekee tietenkin kipeää, jos salkku on täynnä kyseistä osaketta. Markkinoille voi tietenkin yrittää huutaa ja räyhätä, mutta se tuskin kuulee tai edes välittää.

Treidauksessa hyväkin setup voi kääntyä pakkaselle, kun hintaliike (price action) heilauttaa kurssin väärään suuntaan. Treidaajan kannattaa silloin sulkea positio, sillä markkinaa vastaan ei kannata taistella – oli setup sitten kuinka herkullinen tahansa.

Sijoittajan ainoa todellinen virhe on roikottaa tappiollisia sijoituksia salkussa

A stock speculator sometimes makes mistakes and knows that he is making them. But being wrong – not taking the loss – that is what does the damage to the pocketbook and to the soul. (Chapter 10)

Sijoittamisessa ja treidauksessa sattuu virhesijoituksia. Aina ei voi osakepoiminta osua nappiin – myös Buffett on tehnyt vääriä valintoja. Tappiot kuuluvat pelin henkiin, eikä niitä voi välttää.

Mutta todellinen virhe on se, ettei tappiolle kääntynyttä positiota suljeta (etukäteen) määriteltyyn tappiorajaan. Pitkäaikaisella sijoittajalla se voi olla esimerkiksi luokkaa 10 prosenttia, kun taas treidaajalla se on todennäköisesti tätä pienempi.

Kun sijoitus ylittää tappiorajan, niin position sulun sijaan aletaan toivomaan. ”Kyllä se sieltä vielä tulee takaisin.” Mutta, kuten sanotaan, niin toivo on huono strategia – ja nousu takaisin voi pahimmillaan kestää vuosikausia.

Lisäksi laskuun kääntynyttä positiota lähdetään herkästi ostamaan lisää, sillä ”nyt hyvää tavaraa saa alennuksella”. Ohessa on Nokian kuukausigraafi reilun 15 vuoden ajalta, mistä nähdään osakkeen raju lasku 28 eurosta aina alle 2 euron tason. Jos tässä kohtaa on osaketta ostanut ja pitänyt positiosta hampaat irvessä kiinni, niin heikosti on käynyt. ”Kyllä se vielä tulee takaisin” voi kestää vielä jonkin tovin.

Osake voi singahtaa ahtaasta rangesta

In a narrow market, when prices are not getting anywhere to speak of but move within a narrow range, there is no sense in trying to anticipate what the next big movement is going to be – up or down. The thing to do is to watch the market, read the tape to determine the limits of the get-nowhere prices, and make up your mind that you will not take an interest until the price breaks through the limit in either direction. (Chapter 10)

Monesti osake jää junnaamaan tuki- ja vastustasojen luomaan ahtaaseen sivuttaisliikkeeseen pitkäksikin aikaa. Kun se sitten joskus rikkoo tuki- tai vastustason, niin liike voi olla voimakasta suuntaansa. Oleellista tässä on jäädä odottamaan sitä, kumpaan suuntaan osake aikanaan reagoi.

Oheisessa kuvassa on Lockheed Martinin (NYSE: LMT) osakkeen kehitys talvelta 2022, missä osake liikkui kuukauden päivät 380 – 400 dollarin välimaastossa. Osake rikkoi Ukrainan sodan alettua 400 dollarin tason ja osake nousi muutamassa päivässä parhaimmillaan 480 dollariin eli 20 prosenttia.

Sen sijaan että toivoo sijoittajan tulisi pelätä

The successful trader has to fight these two deep-seated instincts. He has to reverse what you might call his natural impulses. Instead of hoping he must fear; instead of fearing he must hope. He must fear that his loss may develop into a much bigger loss, and hope that his profit may become a big profit. It is absolutely wrong to gamble in stocks the way the average man does. (Chapter 10)

Fear and hope remain the same; therefore the study of the psychology of speculators is as valuable as it ever was. Weapons change, but strategy remains strategy, on the New York Stock Exchange as on the battlefield. (Chapter 19)

Sijoittajan ajatusmaailma kulkee monesti seuraavasti:

Kun positio on tappiolla, sijoittaja toivoo sen kääntyvä pikaisesti voitolliseksi. Siksi hän ei myy positiotaan. Hänen kuitenkin pitäisi olla peloissaan, sillä nykyinen pieni tappio voi huomenna olla suurempi. Ja viikon päästä tappio on voinut nousta kestämättömäksi.

Kun positio on voitollinen, sijoittaja pelkää voittojen sulavan. Siksi hän myy position. Nyt hänen tulisi olla kuitenkin toiveikas, sillä voitot voivat kasvaa suuremmiksi ja suuremmiksi (ahneeksi ei kannata käydä, sillä sen kohtalo tiedetään).

Sen sijaan, että tappiot otettaisiin nopeasti ja annettaisiin voittojen juosta, niin sijoittaja toimiikin päinvastoin tunteidensa johdattelemana.

Sijoittajat toistavat samoja virheitä yhä uudestaan ja uudestaan

The principles of successful stock speculation are based on the supposition that people will continue in the future to make the mistakes that they have made in the past. (Chapter 19)

Nowhere does history indulge in repetitions so often or so uniformly as in Wall Street. When you read contemporary accounts of booms or panics the one thing that strikes you most forcibly is how little either stock speculation or stock speculators today differ from yesterday. The game does not change and neither does human nature. (Chapter 14)

Kukin sijoittajasukupolvi toistaa aikaisempien sukupolvien virheitä. Aika-ajoin syntyy erilaisia kuplia (”tällä kertaa on toisin”) sekä kunnon pörssilaskuja. Viimeisen 25 vuoden aikana on koettu mm. IT-kupla ja finanssikriisi – ja viimeiset vuodet ollaan (ehkä) kasattu jälleen jonkinlaista kuplaa, josta ilmoja on poistettu viimeisen 6 kuukauden aikana.

Vinkkejä ja pikavoittoja

The public was buying anything that was adequately tipped. Investments were not wanted. The demand was for easy money; for the sure gambling profit. (Chapter 16)

Talvella 2021 ns. meemiosakkeet olivat otsikoissa, missä osake saattoi nousta hirmuista vauhtia muutaman päivän aikana. Silloin ihmiset kyselivät, että ”mikä on seuraava meemiosake”. Yhtiön fundamenttitiedoilla ei ollut mitään merkitystä – vain ja ainoastaan hyvät pikatuottoja tuovat vihjeet kelpasivat.

Eli jo 100 vuotta sitten juostiin vihjeiden perässä ja niin tehdään nykyäänkin – todennäköisesti näin käy myös tulevaisuudessakin.

Harva spekuloija päätyy voitolliseen tulokseen

Difficult as profitable stock speculation always has been it is becoming even more difficult every day. It was not so long ago when a real trader could have a good working knowledge of practically every stock on the list. There are many thousands of people who buy and sell stocks speculatively but the number of those who speculate profitably is small. (Chapter 23)

Jesse Livermore toteaa kirjan lopulla sen, että ”osakesijoittaminen tai -spekulointi on tullut päivä päivältä vaikeammaksi. Kun se vielä hetki sitten olisi ollut helpompaa.” Kuulostaa varsin tutulta, ja moni nykyajan sijoittaja toivoisi pääsevänsä toteuttamaan ideoitaan esimerkiksi it-kuplan syntyhetkille 1990-luvun lopulle. Silloin, kun kaikki oli paljon helpompaa…

Lisäksi Livermore toteaa jo 100 vuotta sitten, että harva spekuloija (treidaaja) päätyy voitolliseen tulokseen. Tai ainakaan voittaa indeksin ns. pitkässä juoksussa.

The game does not change and neither does human nature.