Tilastokeskuksen tuore julkistus kertoo vahvasti vuokramarkkinoiden muutoksesta. Vuodesta 2005 lähtien vuokralla asuvien henkilöiden määrä on laskenut 50 000 hen-kilöllä. Samaan aikaan vuokra-asuntokuntien määrä ja kysyntä ovat kasvaneet koko 2000-luvun ajan. Vuokra-asumisen suurin kysyntä on selkeästi yhden ja kahden hen-gen kotitalouksilla, toteaa VVO:n toimitusjohtaja Jani Nieminen.

   Vuokra-asuntohakemuksissa kaksi kolmesta hakijasta hakee yksiötä tai kaksiota. Kolmella neljästä hakijasta on mainittuna kaksio hakemuksessaan. Uusien vuokra-asuntojen toteutuksen kannalta tämä trendi pitäisikin ottaa entistä vahvemmin huo-mioon jo kaavoitusvaiheessa, jatkaa toimitusjohtaja Nieminen.

Tilastokeskuksen mukaan keskimääräinen asuntokunnan keskikoko Suomessa vuonna 2000 oli 2,21 henkilöä ja 2,07 henkilöä vuonna 2011. Vuokra-asumisessa vastaavasti vuonna 2000 asuntokunnan keskikoko oli 1,85 henkilöä ja 1,65 henkilöä vuonna 2011. Vuoden 2011 lopussa 24 % väestöstä asui vuokralla.

Tuotannon olisikin entistä vahvemmin vastattava kysyntään. Jo pitkään olemme pu-huneet, että esimerkiksi Helsingissä yhä osittain sovellettava 75 neliömetrin keskipin-ta-alan vaade ei vastaa vuokra-asumisen kysyntää. Vastaavasti autopaikkojen tarve hyville sijainneille toteutettavissa kohteissa on nykynormeja pienempi ja VVO:lla on hyvät kokemukset autottomien talojen kokeiluista, toteaa Nieminen.

Pääkaupunkiseudun huutavaan asuntopulaan olisikin löydettävä kysynnän mukaisia ratkaisuja. Pyrittäessä kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen, on varmistettava, että tuotetaan kysynnän mukaisia asuntoja ilman ylimääräisiä rakentamismääräyksistä tai kaavoituksesta johtuvia kustannuksia.

Nieminen muistuttaa, että rakentamisen kustannuksia aiheuttavat autopaikkamäärä-ykset ovat enimmillään lähes 1 000 €/krsm2, kaavoittajan vaatimukset monimuotoi-suudesta 250 €/krsm2, jatkuvasti kasvavat yhteistilavaatimukset noin 200 €/krsm2 ja esteettömyysmääräykset noin 150 €/krsm2. Näistä löytyisivät suurimmat säästökoh-teet, toteaa Nieminen.