Stocka, Kesko, M-Board ja kadonneen aarteen metsästys

Aloitetaanpa Stockmannista. Kului hirmuisen monta vuotta ennen kuin tavarataloa hallitsevat ruotsinkieliset säätiöt heräsivät 100-vuotisesta Ruususen unestaan. Kerrottiin että Stockmannissa ruvetaan oikein miettimään tulevaisuutta. Tässä vaiheessa toukokuussa 2014 pörssikurssi pomppasi (laskien myöhemmin) , vaikka tuloksesta ei ollut mitään tietoa. Väen vähentämisestä puhuttiin. Ilmeisesti Stockmanniin tuodaan jatkossa asiakkaille laatikoita trukilla ja oven eteen tulee kassalinja. Hiukan kalliita Stockan liikepaikat vain ovat tällaiseen halpahallikonseptiin.

Tarjoan jopa vaihtoehtoista strategiaa. Monet asiat, esim. ruoka eivät Stockmannilla ole ainakaan Turussa sen kalliimpia kuin muissakaan keskustan kaupoissa. Stockmann on onnistunut luomaan itselleen kalliin imagon lähettämällä joka loppuvuosi kaikkiin koteihin joulukuvaston, jonka etusivulla on Ratian pojan puulaatikoita á joku sata euroa kipale ja tyhjän punajuuripurkin näköisiä ”vaaseja” samaan hinataan. Kun lopettaisivat koko joulukuvaston lähettämisen, myynti saattaisi kasvaa.

Jatketaanpa Keskolla. Keskon kurssia on kesästä asti tukenut tieto Keskon tarkoituksesta hankkia kiinteistöilleen muita omistajia ja jakaa rahaa osinkoina. On varmaan hyvä, että Keskon liikekiinteistöihin liittyvää riskiä jaetaan, mutta osingoista riemuitseminen on siinä mielessä hassua, että onhan Keskolla ko. kiinteistöt koko ajan ollut!

Viime perjantaina Keskolle tapahtui samanlainen ilmiö kuin edellä kuvasin Stockmannista. Usko ja toivo uuden johtajan nerokkuudesta nosti jopa äänivaltaisen osakkeen  (ks. alempaa) hintoihin, jolloin vähensin omistustani. Maanantaina kurssi laski voimakkaasti ja toipui tiistaina, kun IS kertoi K-kauppojen häviävän edelleen hintakilpailussa.  Missä on logiikka?

Lopuksi M-Board. Edellisellä nimellä yhtiön kurssiin oli leivottu konkurssiodotuksia, mutta keskittyminen pakkauksiin ja paperintuotannosta kokonaan luopuminen vuoden vaihteessa on nostanut kurssia aika tavalla.

Hiukan vain epäilen paria asiaa. Äänitteiden ja kirjojen lataaminen suoraan netistä tulee varmaan jollain aikataululla vähentämään pakkausten tarvetta, jonka alan kapasiteettia siis kasvatetaan kaikkialla.

Äänivaltaa ja -vallattomuutta

Aihe on kiertänyt monta ympyrää. Sinkko aikoinaan 1980-1990-luvuilla julisti kaikkein suurimpaan ääneen ”tapettipaperien” eli vähä-äänisten osakkeiden huonoutta. Todellisuus näyttää nykyään toisenlaiselta.

Erityisesti M-Boardin äänivaltainen osake on niin vähän vaihdettu, että sen ostaminen on muistuttanut postimerkkien keruuta, mutta pitkällä aikavälillä ja vielä pidemmällä pinnalla olen jonkinlaisen ”kokoelman” saanut sentään aikaiseksi.  

Keskon osalta tilanne on toinen. Negatiiviset uutiset (kuukausittainen ilmoitus myynnin laskusta!)VRT. luovat K-kauppiaitten omistamille äänivaltaisille osakkeille suurtakin myyntipainetta, joka ei kompensoidu ostoina, sillä institutionaaliset sijoittajat ostavat vain likvidimpää äänivallatonta osaketta. Siten olen jo kauan sitten vaihtanut kaikki Kesko B:t halvempiin A-osakkeisiin.

Stockaa en omista, mutta kaikilla kolmella yhtiöllä on sama tausta, kaksi osakesarjaa ja omistajat, jotka ovat Stockan tapauksessa olleet laiskoja ja kahdessa muussa tapauksessa olleet bisneksessä kiinni siten, että omistetun yhtiön etu ei välttämättä ole ollut päällimmäisenä mielessä.

Väittävät volan kasvavan 2015. Se on hyvä, sillä se luo ansaintamahdollisuuksia.  Osakesijoituksia korkeillakin PE-luvuilla perustellaan alhaisella korkotasolla. Lemminkäisen bondi tuottaa yli 7 %, mutta vähäriskinen sekään ei ole.

Related Posts

Talous

1930-luku 2.0?

Donald Trump voitti vaalin lopulta kirkkain luvuin. Yleisen käsityksen mukaan maahanmuuttoon ja talouteen keskittyminen puri äänestäjiin Harrisin hiukan osoitteettomaksi jäänyttä kampanjaa paremmin.

Talouden näkökulmasta Trumpin linjausten