Lähes puolet suomalaisista on sitä mieltä, että julkiset tulot ja menot on pyrittävä tasapainottamaan jo tämän vaalikauden aikana. Kahdeksan prosenttia antaisi aikaa tasapainottamiseen vain 1-2 vuotta. Kansalaisten enemmistö kannattaa siten tiukempaa talouspolitiikkaa kuin mitä uusi hallitus on ohjelmassaan linjannut.

Kun perusvaihtoehtoina tasapainottamisessa ovat hallitun talouskasvun lisäksi verojen korotukset ja säästöt julkisissa menoissa, suosittaa 51 prosenttia suomalaisista ensisijaisesti säästöjä ja 39 prosenttia kannattaa mieluummin veronkorotuksia. Säästöjä suomalaiset hakisivat ensisijaisesti valtion palkkamenoista sekä kehitysapu- ja puolustusmenoista. Sitä vastoin terveyspalvelujen ja koulutuksen menoja ei suostuta leikkaamaan.

Tulokset ilmenevät Suomen Yrittäjien Taloustutkimus Oy:llä teettämästä kyselystä, johon viikolla 24 vastasi lähes 1400 suomalaista.

Pörssiosinkoja voi verottaa ankarammin kuin pk-yritysten osinkoja

Kyselyssä selvitettiin myös kansalaisten mielipiteitä siitä, mitä veroja voitaisiin korottaa ja mitä puolestaan ei. Eniten kannatusta saavat pörssiyhtiöistä saatujen osinkotulojen veron sekä tupakka- ja alkoholiveron korotukset. Sen sijaan polttoaineiden ja energian tiukempaa verottamista pidetään erittäin huonona vaihtoehtona, samoin perintöveron ja kiinteistöveron korottamista.

– Näyttää siltä, että suomalaiset ymmärtävät hyvin selvästi, mikä ero on sijoittamisella ja yritystoiminnan harjoittamisella. Pörssiyhtiöiden maksamien osinkojen verotuksen tiukentaminen hyväksytään, mutta listaamattomien pk-yritysten maksamat osingot halutaan pitää kevyesti verotettuina. Yritystoiminnan riskit ja kannustavuuden säilyttäminen yritysverotuksessa ymmärretään, toteaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm.

Jos vaihtoehdoiksi asetetaan kulutuksen tai työn verotuksen kiristäminen, valitsee 58 prosenttia vastaajista mieluummin kulutusverojen kuten arvonlisäveron noston. Ansiotuloveron korotusta pitää parempana vaihtoehtona 28 prosenttia.

Suomalaisilla on hyvin realistinen käsitys maamme talouden tilasta. Hieman yli puolet pitää sitä tyydyttävänä ja kolmasosa hyvänä suhteessa muihin EU-maihin. Erittäin hyväksi talouden nykytilaa luonnehtii yksi ainoa vastaaja.