Suomalaiset uskovat, että menestyvää yritystoimintaa syntyy avustuksilla
Suomalaisten suuri valtaosa luulee edelleen että kehitystä edistetään parhaiten yrityksille annettavien avustusten avulla. LähiTapiolan mukaan vain yksi prosentti arvioi että yritystuet pääasiassa haittaavat kehitystä. Tuo yksi prosentti suomalaisista ei suuntaisi yritystukia millekään alalle kun kysytään: ”Mille alalle suuntaisit yritystukia jos tavoitteena olisi vahvistaa Suomen taloutta ja mahdollistaa uusi Nokian kaltainen menestystarina? ”.
Valtaosa on yhä siinä uskossa että virkamiehet ja kansalaiset osaavat suunnata investointeja oikeille aloille. Kansalaiset ovat valmiita suuntaamaan menestyvältä yritystoiminnalta kerättyä verotuottoa ennen kaikkea teknologiateollisuuden (54%), lääketeollisuuden (39%) ja puolustusteollisuuden (36%) yritysten pönkittämiseen. Harva uskoo markkinataloudellisten omistajien parempaan kykyyn allokoida pääomia kasvaville aloille.
Suoraa yritystukea jaetaan 1,1 Mrd€ ja verotukien muodossa vielä noin 7 Mrd€ lisää
Tilastokeskuksen mukaan suoraa yritystukea myönnettiin 1,1 miljardia euroa vuonna 2024. Suoran yritystuen lisäksi valtio tukee yritysten toimintaa erilaisilla verohelpotuksilla. Teknologiateollisuuden laskelmien mukaan verotukiin ja -huojennuksiin kului 6,86 miljardia euroa vuonna 2022.
– Luottamus onnistumiseen teknologian saralla on ymmärrettävää esimerkiksi Slushin ja tekoäly-yhtiö Silo.AI:n saaman huomion sekä teknologiayritysten huiman pörssimenestyksen myötä, sanoo LähiTapiola Varainhoidon salkunhoitaja Heikki Urpelainen.
Urpelainen seuraa työssään paljon paitsi teknologiayrityksiä myös terveysalaa. Lääketeollisuuden hopeasija oli salkunhoitajalle yllätys.
– Terveysalalla on Suomessa paljon osaamista, mutta alan yrityksiä on paljon vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Ehkä tanskalaisen Novo-Nordiskin menestys lihavuuslääkkeissä tai väestön ikääntyminen on kääntänyt katseita lääkealaan. Toki lääkekehityksessä menestynyt Orion on rohkaiseva valopilkku alallaan Suomessa, Urpelainen pohtii.
Sen sijaan puolustusteollisuuden suosiota hän osasi odottaa.
– Puolustusalalla on nyt vahva tarve tuotekehitykseen ja tuotantoon sekä halu omavaraisuuteen. Tämä on oppikirjaesimerkki tuettavasta alasta. Puolustusteollisuus on myös huimasti noussut suosikkiala maailman pörsseissä. Puolustusalan tilaukset ovat historiassa ruokkineet laajempaa menestystä esimerkiksi Piilaaksossa.
Kuva Mohamed Hassan Pixabaystä
Jos kysyttäisiin että syntyykö menestyvää yritystoimintaa investoinneilla, niin nehän ei tietenkään sitä auta (?)
Suomessa osataan monesti säästää, mutta riskinottokyky on täällä maailman heikoimpien joukossa. Mutta kun kehitystukea tulee valtiolta niin jokainen yritysjohtaja on heti silmät kiilussa että nämä kaikki rahat pitää hyödyntää ettei jää ilmaista rahaa pöydälle.
Se että osaavatko sitten suomalaiset virkamiehet kohdentaa niitä hyvin niin kaikki on suhteellista. Katsotaan vaikka tuota jenkkien AI tukemista. Ei sitäkään voi kuin uskomisella perustella.
Yritystukien pyyhkiminen pois kuulostaa houkuttelevalta. Valtio säästää ja markkinatalous toimii paremmin.
Mutta kun koko maailma ei toimi noin, ja meidän yritykset kilpailee samalla kentällä muun maailman tuettujen yritysten kanssa.
Ehkä oikeampi kysymys olisi, mikä olisi sopiva panos-tuotos-suhde tukemisen suhteen.
Aihetta sivuten, maailman suurin maataloustukien maksaja on Kiina. Kuulemma ovat varsin avokätisiä myös muun yritystoiminnan suhteen.
Voisiko ajatella että me tuetaan kaikkea sitä mitä muut eivät tue. Päästäisiin kivasti erikoistumaan sellaisille osa-alueille, joilla kilpailu on vähäistä.
Tämän strategian toteuttamiseksi riittäisi että poistettaisiin kaikki tuet niiltä alueilta joita muut tukevat. Säästyneillä rahoilla voitaisiin vaikkapa alentaa yritysverotusta kaikilta aloilta jotka jotain maailmalle vie. Verosanktioiden alennus toimisi hyvänä yritystukena.