Suomen nettomaksut EU:lle ovat 0,32% BKT:stä
Komissio julkaisi tiistaina 28.9.2009 vertailukelpoiset tiedot jäsenvaltioiden ja EU:n välisistä tuloista ja menoista vuodelta 2009. Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin vuonna 2009 oli 1,80 prosenttia, kun taas Suomeen palautuneen EU-rahoituksen suhteellinen osuus kokonaisuudessaan oli 1,17 prosenttia. Näin ollen Suomen nettomaksu Euroopan unionille vuonna 2009 oli 544,2 miljoonaa euroa eli 103 euroa asukasta kohden.
Vuonna 2008 nettomaksu oli 318,5 miljoonaa euroa eli 60 euroa asukasta kohden. Suomen nettomaksuaseman kasvuun vaikutti osaltaan 110 miljoonan euron kertasumma, joka johtui omien varojen järjestelmän takautuvasta voimaantulosta.
Suhteessa bruttokansantuloon Suomi on keskimääräistä hieman suurempi nettomaksaja (-0,32 % bruttokansantulosta). Suurimmat nettomaksajat vuonna 2009 olivat Belgia (-0,49 %), Tanska (-0,42 %), Luxemburg (-0,39 %), Italia (-0,34 %) ja Ranska (-0,30 %). Ruotsin nettomaksuosuus vuonna 2009 oli -0,03 %. Suurimmat nettosaajat bruttokansantuloon suhteutettuna olivat Liettua (5,61 %), Viro (4,27 % ), Unkari (3,10 %) ja Latvia (2,49 %) (kuvio 1).
Suomen saama rahoitus heikkeni
Suomen EU-budjetista saama rahoitus laski lähes kaikissa rahoituskehyksen otsakkeissa. Kilpailukykyotsakkeessa edellisvuodesta saatu tuki laski 30 miljoonalla eurolla 206 miljoonaan euroon vuonna 2009. Suomen saama osuus maataloustuista ja maaseudun kehittämisestä pieneni 73 miljoonalla eurolla 767 miljoonaan euroon. Lisäksi rakennepoliittiset tuet pienenivät 20 miljoonalla eurolla 194 miljoonaan euroon vuonna 2009. Maatalous- ja rakennetukien lasku johtuu tukien suuntautumisesta enemmän vuonna 2004 ja 2007 unioniin liittyneille jäsenvaltioille (taulukko 1).
Suomeen palautuvan rahoituksen suhteellinen osuus oli suurin LIFE+ -ohjelmassa (2,99 %) ja kilpailukykyotsakkeessa, josta Suomi sai 2,4 prosenttia. Koheesiovaroista Suomen saama osuus kokonaisuudessaan oli noin 0,60 prosenttia. Rakennepoliittisista tuista Suomi sai työllisyys- ja kilpailuohjelman sisällä 2,98 prosenttia. Vaikka Suomen saama palautuma maaseudun kehittämisvaroihin laski edellisvuodesta, oli Suomen saama osuus siitä edelleen 2,19 prosenttia (kuviot 2 ja 3).
Kari Suomalainen ja köyhät kundit
Ikimuistettavassa Kari Suomalaisen pilapiirroksessa puliukko Kustu ilmaantui poliisiasemalle, ainoan viranomaisen luokse jonka tuntee, ja kysyi mitäs sitä saa sitä "köyhien kuntien avustusta".
Sen aikainen hallitus oli tehnyt taas jonkun kepulais-maalaisliittolaisen päätöksen avustaa köyhiä kuntia.
Samoin tässä voisi kysyä mitä mieltä on laskea nettomaksuja kun bruttomaksuista puolet menee maataloustukeen ja loppukin lähes yhtä huonoon tarkoitukseen
Muistaakseni EU budjetin
Muistaakseni EU budjetin toiseksi suurin erä oli jotain "elinkeinojen kehittämistä" tai jotain sellaista. Musta olis kiva jos rakennettais tieverkkoa ja muuta infraa – siitä olis edes jotain iloa.