Yritykset eivät kasva, koska ei riskinotto ei ole yrittäjälle hyvä vaihtoehto. Riskien välttämiseen ovat vaikuttaneet hankala taloustilanne, heikentyneet markkinanäkymät, resurssien puute ja ennenkaikka se, ettei yrittäjä saa henkilökohtaista etua mahdollisesta onnistumisesta. Tekesin Innovaatiotoiminnan pullonkaulat -selvitys avaa syitä yritysten innovaatiotoiminnan panostuksien vähenemiseen.

”Meillä on väärä setti, mitä viedään. Palveluita pitäisi viedä, mutta tavaraa viedään. Miten sitten herätetään kasvuhalu, niin kannustimet tulisi saada paremmiksi. Suomessa ei sallita rikastumista ja pääomien kasaantumista, joten riskinotto ei ole houkuttelevaa”, toteaa Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju Tekesin järjestämässä Kasvu-tapahtumassa keskiviikkona.

”Uudistuminen vaatii investointeja ja odottamalla putoaa kelkasta. Selvityksessä nousee esille ymmärrettäviä tekijöitä kasvun esteisiin. Tuloksista ei kuitenkaan selviä, miksi suomalaiset yritykset ovat varovaisempia kuin kansainväliset kilpailijansa”, toteaa kehitysjohtaja Hannu Kemppainen.

Kasvun esteenä nähtiin vaikeudet kansainvälisille markkinoille pääsyssä, kuten myös pääsyn hitaus. Helpotukset yritysten verotuksessa auttaisivat. Yritysten kannattaisi hyödyntää julkista rahoitusta liiketoimintansa rohkeaan uudistamiseen. Tällä hetkellä yritykset keskittyvät pienempiin innovaatiotoimiin.

”Rakennemuutos koskee kaikkia toimialoja. Tavara- ja palveluvienti on tarpeettomasti asetettu vastakkain. Jos puhutaan teollisuuden palveluiden myynnistä, niin 60 prosenttia siitä tapahtuu kohdemaassa, se ei lisää vientiä”, Jorma Turunen Teknologiateollisuudesta selventää ja ehdottaa muun muassa koulutusjärjestelmän kilpailukykyisenä pitämistä ja tutkimus- ja kehitysrahoitusta kasvun lääkkeeksi.

”Oilonilla käytämme kuusi prosenttia liikevaihdosta tuotekehitykseen. Peruskauran pitäisi mennä kaupaksi, että kasvettaisiin, koska pelkällä innovaatiokasvulla ei pärjää. Kilpailukykyyn pitäisi saada selvä parannus”, kommentoi Eero Pekkola Oilonilta.

Tyytyvätkö suomalaiset vähempään?

Kemppainen kertoi Kasvu-tapahtumassa kansainvälisen yritysjohdon haastatteluista, joiden mukaan suomalainen yritysjohto ei ole tarpeeksi kunnianhimoista. “Low spirits undermines high potential” on Kemppaisen kuulema ulkomaisen asiantuntijan ensivaikutelmasta Suomesta. Olemassa on kuitenkin iso mahdollisuus menestymiseen.

”Low spiritistä kertoo erään headhunterin sanoma rekrytoinnissa. Suomalaiset ovat mukana kansainvälisissä kovantason hauissa, mutta he eivät tule valituiksi. He kuulemma näyttävät siltä, kuin eivät haluaisi hommaa. Kiihko ja intohimo puuttuvat”, kertoo Hovi Caren toimitusjohtaja Leila-Mari Ryynänen keskustelussa.

Yrityksen johdolla täytyy olla halu kasvaa

Selvityksen perusteella kasvua edistävät kasvusuunnitelma ja yrityksen halu kasvuun. Yrityksen omistajat, hallitus ja toimiva johto voivat edistää kasvua yhteisellä tahtotilalla. Täytyy löytää yhteinen hurmoshenki ja asettaa kunnianhimoiset tavoitteet. Kehitysputkessa tulisi olla jatkuvasti useampia uusia ideoita.

Innovaatiotoiminnan pullonkaulat -selvitystä varten on haastateltu keskisuuria kansainvälisiä kasvuyrityksiä, tehty työ- ja elinkeinoministeriön kasvuyrityskyselyn jatkoanalyysiä ja yrityskyselyitä. Selvityksen toteuttivat Tekesin strategiset kumppanit.