Suomi on noudattanut Euroopan vakaus- ja kasvusopimusta vuonna 2013. Kuluvan vuoden kehitykseen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota toteaa Valtiontalouden Tassrkastusvirasto lausunnossaan.

Jos talouskasvu on ennustettua heikompaa, voidaan vuonna 2015 joutua toteamaan, että vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osaa rikottiin vuonna 2014. Tämä voi johtaa Euroopan komission varoitukseen sekä tarpeeseen toteuttaa korjaavia toimia. Suomen on hyvä varautua jo nyt siihen, että vaatimus finanssipolitiikan mitoituksen ja julkisten menojen kurinalaisuudesta lisääntyy. Lähivuosina julkiset menot eivät saa reaalisesti juuri kasvaa tai menojen lisäykset on katettava lisätuloilla.

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma on tärkeä väline julkisen talouden vakauttamisessa pitkällä aikavälillä. Ohjelman toimeenpano on kuitenkin ollut hidasta ja ohjelma on vielä suurelta osin konkretisoitumatta. Uudistusten toteutus ja toimenpiteiden vaikuttavuus vaatii aikaa, joten ohjelman toimeenpanoa ei ole varaa lykätä. Rakennepoliittinen ohjelma tulee toteuttaa viivytyksettä ja tehokkaasti.

Hallituksen vuosikertomuksessa esitettyä arviota valtiontalouden kehysten alittumisesta vuonna 2013 voidaan pitää oikeana. Valtiontalouden kehysten asettama menosääntö on tärkein kansallinen finanssipolitiikan hallintaväline. Hallitusohjelman kirjausten mukaisesti 61 miljoonaa euroa voidaan siirtää vuodelle 2014 kehyssäännön sitä estämättä. Valtiontalouden kehyksen ulkopuoliset menot ovat pysyneet suhteellisen vakaina ajanjaksolla, jona nykymuotoinen kehysmenettely on ollut käytössä.

Valtionvelan kasvu ja korkotason nousu nostavat tulevaisuudessa korkomenoja ja sitä kautta kehysten ulkopuolisia menoja. Pitkällä aikavälillä Suomen talouden haasteina ovat edelleenkin hidas bruttokansantuotteen kasvu ja ikääntyvästä väestöstä johtuva menojen kasvupaine. Hidastunut talouskasvu johtaa hitaampaan verotulojen kasvuun, jolloin julkiset menot on syytä asettaa sen mukaisesti. Sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka nopeuttavat potentiaalisen tuotannon kasvua ja hidastavat menojen kasvua, on syytä jatkaa.

Tarkastusvirasto antoi eduskunnalle torstaina 22.5.2014 erilliskertomuksen (K 15/2014 vp), joka sisältää ensimmäistä kertaa viraston kannanoton hallituksen finanssipolitiikan riittävyydestä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Valtiontalouden Tarkastusviraston tehtävät:

• Valtiontalouden tarkastusvirasto toimii EU:n finanssipoliittisessa sopimuksessa ja EU:n budjettikehysdirektiivissä sekä budjettisuunnitelmien ennakkovalvonta-asetuksessa tarkoitettuna finanssipolitiikan riippumattomana valvontaelimenä Suomessa. Tehtävään kuuluu julkisen talouden monivuotisen suunnitelman laadinnan ja toteutuksen valvonta, makroennusteiden luotettavuuden valvonta sekä vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamisen valvonta. Valtioneuvoston tulee noudattaa valtiontalouden tarkastusviraston julkisia kannanottoja tai vastata julkisesti, miksi niitä ei noudateta.
• Valtiontalouden tarkastusvirasto raportoi finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan tärkeimmät havainnot eduskunnalle vuosittain finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan erilliskertomuksessa.
• EU:n vakaus- ja kasvusopimus jakautuu kahteen osaan: ennaltaehkäisevään ja korjaavaan osaan. Ennaltaehkäisevän osan tavoitteena on ohjata julkista taloutta siten, että se on kestävällä pohjalla sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Korjaavan osan tarkoitus on korjata mahdolliset politiikkavirheet, jotka muodostavat riskin julkisen talouden kestävälle kehitykselle.
• Hallitus päätti keväällä 2014 ensimmäistä kertaa uudesta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015 – 2018. Julkisen talouden suunnitelma sisältää valtiontalouden kehykset sekä kuntatalouden ja sosiaaliturvarahastojen kehityksen tarkastelun.