Suomi takaa EU- valtioiden lainoja summalla, joka on noin 20% valtion budjetista

Suomen osuus Euroopan vakausmekanismista on 12,58 Mrd€, joka tarkoittaa sitä että Suomi sitoutuu takaamaan muiden valtioiden velkoja summalla, joka vastaa noin 7% bruttokansantuotteesta ja 20% Suomen valtion yhden vuoden budjetista. Euroopan vakausmekanismiin liittyvät kontrollimekanismit, joilla EU jatkossa valvoo ja ohjaa hallituksien rahankäyttöä ovat luonnollisesti kiinteä osa vakausmekanismia. Alla valtiovarainministeriön tideonanto. Lisää tietoa: valtiovarainministeriö

Valtiovarainministeriön tiedonanto:

  Euroopan vakausmekanismi korvaa nykyiset väliaikaisjärjestelyt heinäkuussa 2013. EVM:n tärkeimmät lähtökohdat määriteltiin 28.11.2010 pidetyssä euroryhmän kokouksessa ja niitä täydennettiin mm. välineen koon osalta euroalueen päämiesten kokouksessa 11.3.2011. Päämiesten tuolloin hyväksymissä päätelmissä todettiin, että Euroopan vakausmekanismin tosiasiallinen lainanantokyky tulee olemaan 500 miljardia euroa ja että Euroopan rahoitusvakausvälineen ja EVM:n välisen siirtymävaiheen aikana konsolidoitu lainanantokyky ei ylitä tätä määrää.

Valtiovarainministereiden maanantain neuvottelut keskittyivät tärkeimpiin EVM:n osalta avoimiin kysymyksiin, jotka koskivat uuden mekanismin pääoma­rakennetta ja jakoavainta, joiden perusteella määräytyy kunkin jäsenmaan enimmäisvastuu EVM:n toiminnasta. Mm. Suomi on torjunut tässä yhteydessä yhteisvastuulliset takaukset, joiden perusteella kunkin jäsenmaan vastuu olisi kattanut viime kädessä EVM:n kaiken toiminnan.

Kokouksessa päädyttiin neuvotteluiden jälkeen lopputulokseen, jonka mukaan EVM:n toimintakyky kaikissa olosuhteissa turvataan yhteensä 80 mrd. euron suuruisella maksetulla pääomalla sekä yhteensä enintään 620 mrd. euron suuruisella korotusvaltuudella, joka voi tarvittaessa muodostua osittain myös takauksista. EVM:n tosiasiallinen 500 mrd. euron lainakapasiteetti turvataan näin ollen yhteensä enintään 700 mrd. euron suuruisella pääomarakenteella.

Maakohtaisten kontribuutioiden jakoavaimena käytettyyn EKP:n pääoma-avaimeen liittyen hyväksyttiin Viron aloitteesta tarkistus, jossa alle 75 % BKT-varallisuustasolla suhteessa muihin olevat maat saavat kontribuutioonsa helpotuksen, joka vastaa kolmea neljäsosaa EKP:n pääoma-avaimen mukaisen kontribuution ja puhtaan BKT-avaimen välisestä erotuksesta. Tarkistuksen vaikutus muiden maiden kontribuutioihin on alle 1 %.

Alustava laskelma eri maiden osuuksista EVM:n pääomarakenteeseen on seuraava:

mrd. €

maksettu pääoma

korotusvaltuus

/takaukset

Yhteensä

 

80

620

700

 

 

 

 

DE

21.81

169.07

190.88

FR

16.38

126.96

143.34

IT

14.40

111.57

125.96

ES

9.57

74.19

83.76

NL

4.59

35.61

40.20

BE

2.79

21.66

24.45

EL

2.26

17.54

19.80

AT

2.24

17.34

19.57

PT

1.66

12.87

14.53

FI

1.44

11.14

12.58

IE

1.28

9.91

11.19

SK

0.66

5.11

5.77

SI

0.34

2.65

3.00

LU

0.20

1.56

1.76

CY

0.16

1.22

1.38

EE

0.15

1.15

1.30

MT

0.06

0.45

0.51

YHT.

80.00

620.00

700.00

Taulukko 1. Euromaiden enimmäisosuudet EVM:n pääomarakenteesta

Suurimman euromaan Saksan osuus on suurin myös EVM:ssä, sen osuus maksetusta pääomasta on 21,8 mrd. euroa. Seuraavina tulevat Ranska (16,4 mrd. €) ja Italia (14,4 mrd. €). Suomen osuus maksetusta pääomasta on 1,44 mrd. euroa. Puolet maksetusta pääomasta maksetaan EVM:n perustamisvaiheessa kesällä 2013 ja loppuosa erissä kahden vuoden kuluessa tämän jälkeen.

Korotusvaltuus aktivoituu Suomen talousarvioon vain siitä tapauksessa, että sitä tarvitaan EVM:n toiminnan turvaamiseksi. Suomi on pitänyt tärkeänä, että Suomen kokonaisvastuun enimmäismäärä on tarkasti tiedossa siitä huolimatta, että kyseessä on varsin teoreettinen luku, jonka realisoituminen edellyttäisi kaikkien EVM:ltä lainaa saaneiden maiden päätymistä täydellisen maksukyvyttömyyden tilaan.

Kokouksen yhteydessä sovittiin myös muista EVM:n avoinna olleista pääpiirteistä, kuten etuoikeutetusta asemasta. Suomi on edellyttänyt, että EVM:llä on etuoikeutettu asema muihin velkojiin nähden IMF:ää lukuun ottamatta; tehty päätös oli tämän mukainen. Myös EVM:n noudattama korkopolitiikka tulee vastaamaan IMF:n korkopolitiikkaa.

Maanantaina tehdyistä periaatelinjauksista huolimatta EVM:n osalta jää edelleen avoimeksi merkittäviä oikeudellis-teknisiä kysymyksiä, minkä johdosta aikatauluksi muodostuu näiden päätösten ja niihin liittyvien kansallisten menettelyjen saattaminen päätökseen kesällä 2011. Suomi katsoo, että nykyisen väliaikaisjärjestelyn eli Euroopan rahoitusvakausvälineen 440 mrd. euron efektiivisen lainakapasiteetin turvaamista koskevat päätökset valmistellaan samanaikaisesti EVM:ää koskevan oikeudellisen sopimuksen valmistelun kanssa.

One thought on “Suomi takaa EU- valtioiden lainoja summalla, joka on noin 20% valtion budjetista

  1. Euroopan rahakeskuksen mukaan Suomi öykköröi

    Uusi Suomi lainaa FT:n kirjoitusta jonka mukaan Suomen ”öykkäröinti” ihmetyttää Euroopassa. Kummaa puhetta kun EU:n valitsema linja on suoraa tukea EU:n ytimen pankeille, jotka ovat auliisti rahoittanet PIGS maita. Suomalaisilla pankeilla ei ongelmia ole, mutta EU:n takausvastuiden kasvaminen alentaa valtionlainojen luottokelpoisuutta ja siten nostaa korkoja. Tämä lainojen kallistuminen tapahtuu nyt heti eikä vasta sitten kun PIGS maita putoaa velansaneeraukseen.
     

Comments are closed.

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia