Johtamistapoja on monia:  tehtävävien johtaminen, tavoitejohtaminen, vastuualuejohtaminen, henkilöjohtaminen, mielikuvajohtaminen.

1. Tehtävävien johtaminen. Pienissä toteutusorganisaatioissa johtaminen toteutuu tehtäviä yhteisön kesken jakamalla.  Tehtävät jaetaan yleensä yhteisesti sopimalla.
2. Tavoitejohtaminen.  Tavoitejohtamisessa yhteisön jäsenille asetetaan tavoitteet sekä tavoitteita tukemaan jonkinlainen palkkio- tai kiitos- järjestelmä. Tavoiteasetannan suunnittelua ja kommunikointia kutsutaan tässä tapauksessa johtamiseksi.
3. Vastuualuejohtaminen.  Spesifioitua ammattiosaamista edellyttävissä organisaatioissa kullakin osaamisalueella on oma tiimi tai henkilö, jonka itsenäisiin päätöksiin ja toimintaan luotetaan. Johtaminen on vastuualueiden muodostamista, vastuualueiden itsenäisen päätäntävalla kunnioittamista sekä taloudellisten resurssien allokoimista vastuualueille.  Vastuualueet ovat itsenäisiä eikä niiden sisäistä toimintaa lähtökohtaisesti arvostella. Mutta samat palvelut voi hankkia oman organisaation ulkopuolelta, jos näyttää siltä että sieltä saa parempaa osaamista.
4. Henkilöjohtaminen.  Kukin henkilö ja hänen tavoitteensa tunnetaan ja johtaminen on sopivien tehtävien löytäminen itse kullekin. Jokaisella meistä on päämääriä elämässämme ja henkilöjotamisen tavoitteena on löytää mahdollisimma hyvä sopivuus yhteisön päämäärien ja henkilökohtaisten päämäärien ja osaamisten välille. Hyvässä organisaatiossa henkilö löytää itselleen oikean paikkansa.
5. Mielikuvajohtaminen. Mielikuvajohtamisessa luodaan sanoilla ja esityksillä mielikuvia ja assosiaatioita. Tämä on tapa jolla suuret kansanjoukot saadaan mukaan niin hyviin kuin pahoihinkin asioihin. Media antaa paljon tietoa, mutta mediavaikuttaminen on tiedon tarjoamisen ohella mielikuvajohtamista.

Johtajuus ilman asiantuntemusta on sokeutta

Tarvitaan myös ymmärrystä tilanteesta ja tarvitaan tietoa, jos haluaa pyrkiä johonkin uuteen ja järkevään. Jokaisessa meistä on kaksi puolta. Meissä on ihminen, joka ymmärtää ympäristöään ja sopeutuu realiteetteihin. Ja toisaalta meillä on tarve tehdä maailmasta kaltaisemme. Haluamme siis vaikuttaa tulevaan, johtaa.  Mutta pitää ymmärtää ennen kuin voi menestyksekkäästi vaikuttaa ja muuttaa maailmaa, johtaa.

Huolehtiva perheenäiti on esimerkki hyvästä johtajasta

Huolehtiva perheenäiti kelpaa hyvin esimerkiksi hyvästä johtajasta. Hän järjestelee perheen työnjakoa tarjoamalla pikku tehtäviä perheen jäsenille. Hän pyrkii asettamaan itse kullekin sopivia tavoitteita ja perheen kesken sovitaan myös pysyvämmistä vastuualueista. Hyvä perheenäiti ymmärtää missä asioissa kukin perheenjäsen on taitava ja osaa ohjata itse kutakin omien vahvuuksiensa mukaisiin harrastuksiin ja koulutuksiin. Hän osaa myös rakentaa perheen tarinan ja yhteiset mielikuvat ja arvot. Perheenäidin rooli on parhaita esimerkkejä siitä mitä monipuolinen johtajarooli voi tarjota.

Toimitusjohtajien esityksiä kannattaa kuunnella

Meidän sijoittajien tulisi valita yhtiöitä, joilla on niinsanottu ”hyvä johto” tai peräti ”hyvä johtaja”. Toimitusjohtajan työ sisältää näkyvän esiintyjän roolia. Hän esiintyy sekä sijoittajille että yrityksen työntekijöille. Hän antaa kasvot yrityksen tarinalle ja päämäärille.  Tätä roolia me sijoittajat pääsemme näkemään. Monet muut elämän alueet me näemme yrityksen tuloksen ja kehittymisen kautta epäsuorasti. Mutta on silti tärkeää kuunnella yrityksen toimitusjohtajaa. Kyllä siitäkin toisinaan saa jotain irti.

On olemassa hyvää ihmisyyttä, jonka haltuun sijoittaja voi pääomia allokoida

Parhaita yritysjohtajia ovat ne, jotka ymmärtävät, että ei ole olemassa hyviä johtajia. On vain olemassa ihmisiä, jotka kuuntelevat mitä muilla on sanottavanaan, luottavat asiantuntijoihin ja osaavat kunnioittaa ja luoda järkevää vastuunjakoa, tukevat muita heidän tavoitteissaan, ja osaavat iloita yhteisestä menestyksestä. On olemassa hyvää ihmisyyttä, jonka haltuun sijoittaja voi rahansa uskoa.

Käsite ”hyvä johtaja” johtaa ajatukset helposti harhaan.

Kuva OpenClipart-Vectors Pixabaystä