Talvivaaran suuri innovaatio

Vesien hallintaa 1990-luvun alusta. Vas. oleva suonsilmäke ojitettiin ~15 v. ennen kuvan ottoa. Räjäytykset tein itse. Oikealla on siemenpuita.

 

Talvivaaraan on hankittu uusi erityinen vesienhallinnan johtaja, sillä hallinnasta ja johtamisesta tässä maassa kaikki lähtee liikkeelle – ja yleensä siihen myös pysähtyy.

Uusi johtaja analysoi, että sademäärä aliarvioitiin ja haihtuminen yliarvioitiin Talvivaarassa. ”Aiempaa kokemusta samanlaisesta mittakaavasta ei ollut olemassa.” Lähde.

Pikkuisen hämmentäviä näkemyksiä. Sademääriä on Suomessa täsmällisesti tilastoitu yli sata vuotta. Olettaisin myös veden haihtumisen olevan valmiiksi tutkitun asian.

Lohdullista on se, ettei Talvivaara ollut ensimmäinen erehtyjä. Ensimmäinen oli nimittäin Ukko Ylijumala, jonka jäljiltä Suomeen jäi paljon soita. Niitä ja myös järviä alettiin Suomessa määrätietoisesti kuivattaa pelloiksi 1700-luvulla termillä, jota historiankirjoissa kutsutaan ”koskenperkaukseksi”. Kaunokirjallisuudessa voi perehtyä Koskelan torpan vesihallinnon johtajan Jussin toimintaan. 1900-luvulla puuhaa ulotettiin talousmetsiin.

Televisiossa näkyi Talvivaarassa kehitetty ratkaisu. Se on pitkänomainen maahan tehty kaivanto. Aiemmin sellaista kutsuttiin ojaksi, mutta varmaankin Talvivaara kutsuu sitä water removal systemsiksi.

En tiedä, miksi tätä Talvivaara-ilmiötä oikein kutsuisi. Teolliseksi uusavuttomuudeksi vaiko ihmisen vieraantumiseksi kaikesta käytännöllisestä?

One thought on “Talvivaaran suuri innovaatio

  1. Täydennys

    Talvivaarassa on kuulemma jätetty syyttely pois. Siltäkin pohjalta ihmettelen myös tätä "vesijohtajan" lausuntoa: "Tähän virhevipuun menivät myös viranomaiset".

    Koko ajan T-ra Oyj on hakenut viranomaiset vierelleen osasyyllisiksi (ja yleisellä tasolla valitetaan "turhasta lupabyrokratriasta" vähän joka paikassa). Mihin lakiin tällainen perustuu? Jos Talvivaara ottaa käyttöön Suomen oloissa tuntemattoman menetelmän, kai se yksinään vastaa premissiensä ja laskelmiensa paikkansapitämisestä ja viranomaisen valvonta rajoittuu pistokokeisiin.

    Jos oletetaan, että viranomaisen tehtävä olisi aina verifioida firmassa tehty hypoteesi, kai voitostakin ~puolet kuuluisi viranomaiselle. Valitettavasti voiton jakaminen taitaa nyt olla melko teoreettista puuhaa.

Comments are closed.

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Suomen kansalaiset ovat läntisen Euroopan köyhimpiä mutta kaikki yrittävät silti sijoittaa osakkeisiin

Suomalaiset yksityishenkilöt kuuluvat länsi-Euroopan köyhimpiin, mutta ovat silti talousosaamiseltaan taitavimpia ja sijoittaminen pörssiosakkeisiin ja rahastoihin on yleisempää kuin muualla.
Suomalaiset sijoittavat ahkerasti osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin
Suomi kuuluu

Sijoittaminen

Listaamattomiin yhtiöihin sijoittaminen on opettavaista ja haasteellista

Listaamattomiin yrityksiin sijoittaminen on haasteellista: tiedot sijoituskohteesta ovat yleensä puutteellisia, osakkeiden jälkimarkkina on olematon ja toiminta on muutaman avainhenkilön varassa.  Sijoittamista kannattaa kuitenkin harkita, jos

Sijoittaminen

Pörssikurssit pitävät pimeydestä – osakkeiden arvot tapaavat laskea kesällä

Sijoittajat saavat kesällä muuta ajateltavaa, kauppa on vaisua ja pörssikurssit laskevat. Ensimmäisen vuosipuliskon tuloskausi herättelee heinäkuussa sijoittajia, mutta vain hetkeksi. Elo ja syyskuu ovat taas