Talvivaaran suuri innovaatio

Vesien hallintaa 1990-luvun alusta. Vas. oleva suonsilmäke ojitettiin ~15 v. ennen kuvan ottoa. Räjäytykset tein itse. Oikealla on siemenpuita.

 

Talvivaaraan on hankittu uusi erityinen vesienhallinnan johtaja, sillä hallinnasta ja johtamisesta tässä maassa kaikki lähtee liikkeelle – ja yleensä siihen myös pysähtyy.

Uusi johtaja analysoi, että sademäärä aliarvioitiin ja haihtuminen yliarvioitiin Talvivaarassa. ”Aiempaa kokemusta samanlaisesta mittakaavasta ei ollut olemassa.” Lähde.

Pikkuisen hämmentäviä näkemyksiä. Sademääriä on Suomessa täsmällisesti tilastoitu yli sata vuotta. Olettaisin myös veden haihtumisen olevan valmiiksi tutkitun asian.

Lohdullista on se, ettei Talvivaara ollut ensimmäinen erehtyjä. Ensimmäinen oli nimittäin Ukko Ylijumala, jonka jäljiltä Suomeen jäi paljon soita. Niitä ja myös järviä alettiin Suomessa määrätietoisesti kuivattaa pelloiksi 1700-luvulla termillä, jota historiankirjoissa kutsutaan ”koskenperkaukseksi”. Kaunokirjallisuudessa voi perehtyä Koskelan torpan vesihallinnon johtajan Jussin toimintaan. 1900-luvulla puuhaa ulotettiin talousmetsiin.

Televisiossa näkyi Talvivaarassa kehitetty ratkaisu. Se on pitkänomainen maahan tehty kaivanto. Aiemmin sellaista kutsuttiin ojaksi, mutta varmaankin Talvivaara kutsuu sitä water removal systemsiksi.

En tiedä, miksi tätä Talvivaara-ilmiötä oikein kutsuisi. Teolliseksi uusavuttomuudeksi vaiko ihmisen vieraantumiseksi kaikesta käytännöllisestä?

One thought on “Talvivaaran suuri innovaatio

  1. Täydennys

    Talvivaarassa on kuulemma jätetty syyttely pois. Siltäkin pohjalta ihmettelen myös tätä "vesijohtajan" lausuntoa: "Tähän virhevipuun menivät myös viranomaiset".

    Koko ajan T-ra Oyj on hakenut viranomaiset vierelleen osasyyllisiksi (ja yleisellä tasolla valitetaan "turhasta lupabyrokratriasta" vähän joka paikassa). Mihin lakiin tällainen perustuu? Jos Talvivaara ottaa käyttöön Suomen oloissa tuntemattoman menetelmän, kai se yksinään vastaa premissiensä ja laskelmiensa paikkansapitämisestä ja viranomaisen valvonta rajoittuu pistokokeisiin.

    Jos oletetaan, että viranomaisen tehtävä olisi aina verifioida firmassa tehty hypoteesi, kai voitostakin ~puolet kuuluisi viranomaiselle. Valitettavasti voiton jakaminen taitaa nyt olla melko teoreettista puuhaa.

Comments are closed.

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia