Tarkkuutta media, tarkkuutta

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Nyt eletään kansakunnan talouden kannalta ratkaisevia aikoja. Moni asia on veitsen terällä; yhteiskuntasopimus/työmarkkinat, sote/maakuntahallinto ja pakolaispolitiikka/itäraja. Nyt jos koskaan vain tosiasioilla on ratkaiseva merkitys. Tästä seuraa, että medialta vaaditaan nyt tarkkuutta. Pois asenteen ja vastenmielisyyden tunteet. Nyt ei kaivata asioiden karnevalisointia, ei varsinkaan verovaroin ylläpidetyn Yleisradion ohjelmissa. – Tarkkuutta toimittajat, tarkkuutta.

J.K. Paasikiven patsaan mustaan graniittiin Paasikiven aukiolla, vastapäätä Mannerheimin ratsastajapatsasta, on hakattu sodanjälkeisen presidenttimme viesti jälkimaailmalle: ”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.”

Yksi mittari tarkkuutta vaativasta käsittelystä oli professoripohjaisen Talouspolitiikan arviointineuvoston raportin uutisointi. ”Täystyrmäys hallitukselle”. ”Armotonta kritiikkiä”. ”Ei ymmärrystä hallituksen talouspolitiikalle”. Tällaisilla otsikoilla raportin sanomaa uutisoitiin. Oli noloa katsoa tiistai-illan 26.1.2016 A-studiota, jossa talouden huippuammattilaiset – arviointineuvoston puheenjohtaja Roope Uusitalo ja kansanedustaja/taloustutkija Juhana Vartiainen (kok.) – yrittivät oikoa toimittajan sloganeja huomauttamalla, ”ettei raportissa niin sanota” ja heittämällä toimittajalle haasteen, ”että jos parempaan pystyt, niin tee”.  

Helsingin Sanomat oli otsikossaan neutraalimpi: ”Hallituksen linjaukset saavat sapiskaa”. Kauppalehti kertoi puolestaan seitsemän palstan otsikossaan: ”Leikkausten mitoitukselle tukea professoreilta”.

Vartiaisen suositukseen raportin lukemisesta on helppo yhtyä, niin terävää ja erittelevää tekstiä se on. (www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi).

Tiistaipäivän yksi tarkimmin raportin lukenut ja uutisoinut toimittaja oli MTV3:n Jussi Kärki, joka vielä keskiviikkoaamun Huomenta Suomi –lähetyksessä korjasi median antamaa vinoa kuvaa: ”Olin eilen itse julkistamistilaisuudessa paikalla, ja piti oikein hakemalla hakea kritiikkiä arviointipaperista”. MTV3:n Markkinaraadin muutkin jäsenet olivat samoilla linjoilla. Hallituksen talouspolitiikkaa käsiteltiin kriittisesti – kuten kuuluukin – mutta tarkasti kohdennettuna. Jo pelkät pakkolakikaavailut ovat yhteiskuntasovun kannalta myrkkyä, vaikka toisaalta ne nähtiin keppinä veronhelpotusporkkanoiden ohella sopimuksen saavuttamisessa.

Onkin syntynyt kumma tilanne, jossa jo hallituskin alkaa olla vastaan omia pakkolakikaavailujaan.

Yksi arviointineuvoston kritiikin kohteista oli hallituksen veropolitiikan lukitseminen. Hallitus on linjannut, ettei se nosta arvonlisäveroa. Se on valtiovarainministeri Alexander Stubbin mukaan poliittinen linjaus, ja niitähän politiikassa pitää tehdäkin.   

Neuvoston mielestä ”hallituksen päätös olla puuttumatta verotuksen tasoon voidaan kyseenalaistaa… Vaikka veroaste on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna korkea, tiukka sitoutuminen verotuksen pitämiseen jollain tietyllä tasolla ei ole perusteltua.”

Tässä on taustalla koko ongelman ydinkysymys. Suomen kipeästi tarvitsema sisäinen devalvaatio voidaan tehdä periaatteessa kahdella tavalla: joko leikkaamalla kustannuksia yhteiskuntasopimuksella tai fiskaalisesti, alentamalla työnantajan sosiaaliturvamaksuja ja keräämällä menetetyt verotulot korottamalla arvonlisäveroa. ALV:in korottamisen taas katsotaan olevan myrkkyä kotimarkkinoilla toimiville yrityksille, mistä syystä se on poliitikoille erittäin vastenmielinen lääke.

Nyt eletään siis monella rintamalla ratkaisevia aikoja. Piensijoittaja tarvitsee tarkkoja tietoja niin isoista kuin pienistä asioista. Vaikka somessa on kivaa ja karnevalisointi naurattaa, niin helposti menee mustan huumorin puolelle. Niin vaikeaa tämä aika nyt vaan on! –Odotellaan sentään sitä helpottavaa osinkosadetta! 

Lue Punaisen mukin blogia.

2 thoughts on “Tarkkuutta media, tarkkuutta

  1. OECD report

    Another example of the habits of the Finnish media is the OECD report this week.

    In the media we heard only the negative aspects of the report. The report was more positive than negative concerning Finland.

    Check out for example the enclosed chart in which Finland along with other Nordic countries is far above OECD average in almost every aspect.

    http://sinisaariconsulting.com/oecd.jpg

     

     

  2. Ekonomisteilla on oudon

    Ekonomisteilla on oudon suppea näkemys talouteen. Jostain syystä alennettuja ALV-verokantoja vihataan. Ne kuitenkin mahdollistavat jotenkin järkevän verotuksen. Verojen korotukset ovat yksi suuremmista syistä miksi Suomen talous mataa. Ruuan ja lääkkeiden veron korotus yleisen ALV:n tasolle suistaisi satojen tuhansien talouden epätasapainoon. Tälläisten esitysten jälkeen epäilee onko ekonomisteilla yleensäkään jalat maassa ja tajua esitysten vaikutuksista tavalliselle kansalle.

    Veronkorotukset tulee tehdä niin, että se tukee kansalaisten aktiivisuutta eikä pakota passiiviseen tukien varassa elämiseen. Parasta olisi jos saataisiin poliittisen korruption luomaa hallintoa vähennettyä. Myöskin pääomatulojen verotusta voisi tarkastella. Miksi esim minä maksan Soneran osakkeiden osinkosta veroa Ruotsiin mutta ruotsalaiset eivät maksa suomalaisista osinkoista Suomeen? Samoin pankkien kautta on mahdollista saada verohelpotuksia perintöverosta. Näistä pankit yleensä perivät hyvän siivun. Kyseessä lieneekin aikoinaan lobattu pankkituki.

    Paljon on mahdollista tehdä muutoksia. Ajatuksen laiskuudelta tuntuu ainainen ALV:n nostoesitykset. Yhdellä nostolla saadaan miljardeja mutta se ei saisi estää vaikutusten arviointeja.

Comments are closed.

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com