Ihmettelen Nordea-hysteriaa

Markkinoiden reaktiot jaksavat yllättää. Nordean tulosta on kauhisteltu kuin suurtakin katastrofia. Osake on jymissyt alas liki kymmenen prosenttia parissa päivässä. Tänään tosin kylmä kyyti vaikuttaa pysähtyneen yleismarkkinan mukana.

Ihmettelen kovasti reaktiota ja varsinkin sen mittakaavaa. Nordean tulos jäi hitusen analyytikkoennusteista, mutta etenkin koko vuoden mitassa tulos oli edellisvuotta parempi. Keskeinen syy on ollut kustannuskuuri, joka ei tietysti voi jatkua määräänsä enempää. Korkotuotot pienenivät, mikä on toki pankkiliiketoiminnassa huolen aihe. Mutta matalan koron oloissa se on ymmärrettävää, ja Nordean liikevaihdosta iso osa tulee muista toiminnoista. Ne pärjäsivät hyvin, vaikka talouden oloja tuskin voi kehua kuin Ruotsissa.

Korkoympäristö ei tietysti ole hetkeen muuttumassa. Se luo joksikin aikaa pysyvää painetta korkotuottoihin. Toisaalta osakekurssiin oli jo hinnoiteltu osapuilleen kaikki mahdolliset uhkat. P/E on pudonnut jo kymmeneen, vaikka Nordea nosti osinkoaan, ja se on ylipäätään ollut hyvä osingonmaksaja vaikeissakin oloissa. Finanssikriisissä osinko putosi, mutta toipui äkkiä. Reaalinen osinko on jo hurjat seitsemän prosenttia.

Osinko on taas jo yli tuplasti suurempi kuin kymmenen vuotta sitten. Siitä tulee vuositasolle aika mukava kasvulukema. Markkinoiden perusteella Nordean vakaudessa on kuitenkin tapahtunut oleellinen heikennys. En usko tältä istumalta.

Panikoinnin ymmärtäisi, jos osake olisi kallis, mutta nykyisellä hinnalla hötkyily ampuu yli – etenkin kun euroalue on elpynyt, varovasti mutta kuitenkin. Korkotason haastavuudesta huolimatta taloudellisen aktiviteetin virkoaminen avittaa pankkejakin. Ostaisin Nordeaa rallatellen nykyhinnalla, ellei kassini olisi jo täynnä.

2 thoughts on “Ihmettelen Nordea-hysteriaa

  1. Digitalisaatio

    Nordea ilmoitti palkkaavansa about 120 uutta gurua digitalisaation vauhdittamiseen eli voisko olla jotain tekemistä kulu/kannattavuusarvailujen kanssa tekemistä mitä osakkeen hintaan tuleen …

     

     

    1. Kenties

      Voihan siinä tuollainen tekijä olla osaltaan ainakin takana. Toinen asia on, kuinka paljon tuollaiselle huolelle pitäisi antaa painoa. En tiedä, mutta kokemukseni mukaan vakailla toimijoilla on taipumus selvitä moisista haasteista. Ei toki ole sanottua, on toisestakin todisteita, vaikka Nokia… Nordea on kuitenkin vankassa asemassa Pohjoismaissa, joten aika rankkoja pelkojen pitää olla, että vakavarainen jätti putoaa moiseen arvostuskertoimeen.

      Pointtini kuitenkin on, että markkinoiden reaktioihin kuuluu aina paljon irrationaalisia piirteitä: psykologiaa eli ylimitoitettuja pelkoja ja toiveita, huhuja, laumakäyttäytymistä. Markkinat reagoivat etenkin lyhyellä varoitusajalla hyvin summittaisesti.

      Kuten öljyjutun yhteydessä totesin, markkinoiden välitön reaktio kiinteistöyhtiö Castellumin tulokseen oli päätön: yhtiö teki hyvää jälkeä ja nosti osinkoa, mutta kurssi lähti nousuun vasta seuraavan viikon aikana. Nyt se on kavunnut jo päälle kymmenen prosenttia. Markkina toimi lopulta oikein, muttei heti.

      Pari viikkoa sitten vinkkaamani teleyhtiö Verizon on haahuillut laskevassa trendissä pari vuotta, vaikka yhtiöllä on mennyt mukavasti ja osinkoja on virrannut kasvavasti. Jostain syystä osake ei ole kiinnostanut markkinoita – kunnes viimeisen muhevan tulosraportin jälkeen se alkoi maistua muillekin.

      Kyseisen jutun julkaisupäivä oli osakkeen pohjaamisen päivä (ei sikäli sattumalta, että ajoitan osakkeiden esittelyt kurssimonttuihin). Nyt kurssi on noussut parissa viikossa n 15 prosenttia. Reaktio oli oikea, muttei kurssi vieläkään heijastele minusta täysin yhtiön arvoa. Joka tapauksessa kuvittelisi tuon mittaluokan yhtiöistä olevan instikoilla tuhtia tietoa, joka heijastuisi kurssiin hyvissä ajoin, mutta syystä tai toisesta näin ei ollut.

      Ihan yhtä lailla olen aika varma, että keväällä osingonmaksun aikaan Nordean kurssi on selvästi nykyistä korkeampi. Nordean kurssi liikkuu yleensäkin siten, että se haahuilee laskevassa trendissä pitkät ajat ja sitten ykskaks ponkaisee hirmu loikalla ylös. Miksi? Markkinat toimivat usein irrationaalisesti.

      Syy loikkaan voi olla vaikka se, että markkinat riehaantuvat EKP:n lisäelvytyksestä ja Fedin passailevasta linjasta kasvun hiipuessa – näin ennustan käyvän viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Ei sen Nordeaa pitäisi sinänsä auttaa, mutta kun sentimentti kääntyy ja kiihtyy, niin samassa kelkassa nousevat kaikki – aivan kuten osakkeet rytisevät alas yhtenä ryppäänä.

      Markkinoilla tapahtuu paljon virhehinnoittelua. Samoja virheitä tekee toki jokainen – mutta juuri se osaltaan todistaa väitteen, koska ostajina ja myyjinä olemme osa markkinoita, emme vain sen tarkkailijoita.

      Heikki 

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Suomen aseteollisuudesta

Nato-ratkaisun jälkeen Suomessa olisi kaikki syyt kiinnittää huomiota otsikon aiheeseen. Totean, että jotkut faktat saattavat yllättää, mutta ne on taatusti dokumentoitu.

1) Suomen ”köyhyys”

Sotahistoriaamme on kirjoitettu

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com